ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000.
Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS, jonka ISSP-sivuilta löytyvät mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Lisätietoja aineistojen saatavuudesta on ISSP-sivullamme.
ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö.
Tutkimuksen teemoina ovat perhe, työ ja kotityöt. Työelämään liittyen kysyttiin, onko vastaaja koskaan muuttanut työaikaansa tai työtehtäviään tai jäänyt pois ansiotyöstä hoitaakseen jotakuta henkilöä tai ovatko perheeseen ja sukuun liittyvät velvollisuudet haitanneet hänen mahdollisuuksiaan työelämässä. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan useita väittämiä, jotka käsittelivät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja naisten ja miesten rooleja perheessä ja työelämässä. Väittämillä kartoitettiin vastaajan asenteita mm. naisten työssäkäyntiä, kotitalouden työnjakoa, avioliittoa, avioeroa, äitiyslomaa ja lasten päivähoitoa kohtaan.
Kotitöiden työnjakoon liittyvät kysymykset osoitettiin avo- tai avioliitossa oleville. Heiltä tiedusteltiin kuka huolehtii perheen raha-asioista ja kuka perheessä hoitaa pyykinpesun, pienet korjaustyöt, ruokaostokset, sairastuneista perheenjäsenistä huolehtimisen, siivoamisen ja ruoan laittamisen. Edelleen kysyttiin kuinka monta tuntia viikossa vastaaja ja hänen puolisonsa käyttävät kotitöihin, kuinka oikeudenmukainen työnjako on ja kuinka usein perheessä on erimielisyyttä kotitöiden jakamisesta. Lisäksi kysyttiin kuka yleensä päättää lasten kasvatuksesta, viikonlopun viettämisestä tai kodin suurista hankinnoista.
Kaikilta vastaajilta kysyttiin onko heidän elämänsä stressaavaa kotona tai töissä ja onko vastaaja ollut ansio- tai kotitöiden vuoksi uupunut viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka onnellinen vastaaja kaiken kaikkiaan on ja kuinka tyytyväinen hän on työhönsä ja perhe-elämäänsä. Perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyen kysyttiin myös onko vastaaja tai hänen puolisonsa työskennellyt kodin ulkopuolella ennen lasten syntymää, lasten ollessa alle kouluikäisiä, lasten ollessa kouluikäisiä tai kun lapset olivat muuttaneet kotoa pois. Lisäksi kysyttiin kävikö vastaajan äiti ansiotyössä vastaajan ollessa lapsi ja mitä mieltä vastaaja on siitä, että nainen työskentelee kodin ulkopuolella silloin kun pariskunnalla ei vielä ole lapsia.
Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, puolison ammatti, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta.
Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.
Otoskoko 2498, joista suomenkielisiä 2360 (94,5 %) ja ruotsinkielisiä 138 (5,5 %). Näistä osoite oli tuntematon tai asui ulkomailla yhteensä 10, joten lomake lähetettiin 2488 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1353. Kato: yhteensä 1135, joista kieltäytyneitä 15 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1120.