ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000.
Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS, jonka ISSP-sivuilta löytyvät mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Lisätietoja aineistojen saatavuudesta on ISSP-sivullamme.
ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö.
Tutkimuksen teemoina ovat suomalaisuus sekä suhtautuminen omaan maahan ja maahanmuuttajiin. Kansalliseen identiteettiin liittyen kysyttiin ensin, mikä erilaisista ryhmistä kuvaisi vastaajaa hänen mielestään parhaiten ja kuinka läheiseksi itselleen hän tuntee asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä asiat ovat tärkeitä, jotta henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Vastaajalta kysyttiin myös kuinka ylpeä hän on demokratian toimivuudesta Suomessa, Suomen kansainvälisestä poliittisesta vaikutusvallasta, sosiaaliturvajärjestelmästä, armeijasta ja historiasta sekä saavutuksista tieteessä ja teknologiassa, taloudessa,tasa-arvossa, urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa useisiin väittämiin, joiden avulla kartoitettiin mielipiteitä Suomesta, Suomen suhteesta muihin maihin, kansainvälistymisestä, maahanmuuttajista sekä siitä, mitä suomalaisuus tarkoittaa. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja Suomen kansalainen, olivatko hänen vanhempansa hänen syntymähetkellään Suomen kansalaisia, pitäisikö Suomessa syntyneiden lasten saada Suomen kansalaisuus, pitäisikö suomalaisen vanhemman ulkomailla syntyneen lapsen saada Suomen kansalaisuus, tulisiko laillisten maahanmuuttajien saada samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla on ja tulisiko Suomen ryhtyä voimakkaampiin toimiin laittoman maahanmuuton estämiseksi. Lopuksi tiedusteltiin vielä kuinka ylpeä vastaaja on siitä, että on suomalainen ja mitä kieltä vastaajan kotona useimmiten puhutaan.
Euroopan yhdentymiseen liittyen kysyttiin kuinka paljon vastaaja tietää Euroopan unionista, hyötyykö Suomi vastaajan mielestä EU:n jäsenyydestä, pitääkö Suomen noudattaa EU:n päätöksiä vaikka olisikin niistä eri mieltä, pitäisikö EU:lla olla enemmän tai vähemmän valtaa kuin kansallisilla hallituksilla ja jos nyt järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, äänestäisikö vastaaja jäsenyyden vai eroamisen puolesta.
Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikottainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikottainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.
Otanta suoritettiin systemaattisena satunnaisotantana väestörekisteristä. Lajittelujärjestys tehtiin kuntakoodin ja syntymäajan mukaan. Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 2362 (94,5 %) ja ruotsinkielisiä 138 (5,5 %). Näistä osoite oli tuntematon tai asui ulkomailla yhteensä 6, joten lomake lähetettiin 2494 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1379. Kato: yhteensä 1115, joista kieltäytyneitä 4 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1111.