Aineiston nimi

ISSP 2003: kansallinen identiteetti II: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD0121

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0121

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen teemoina ovat suomalaisuus sekä suhtautuminen omaan maahan ja maahanmuuttajiin. Kansalliseen identiteettiin liittyen kysyttiin ensin, mikä erilaisista ryhmistä kuvaisi vastaajaa hänen mielestään parhaiten ja kuinka läheiseksi itselleen hän tuntee asuinkuntansa, asuinmaakuntansa, Suomen ja Euroopan. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä asiat ovat tärkeitä, jotta henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Vastaajalta kysyttiin myös kuinka ylpeä hän on demokratian toimivuudesta Suomessa, Suomen kansainvälisestä poliittisesta vaikutusvallasta, sosiaaliturvajärjestelmästä, armeijasta ja historiasta sekä saavutuksista tieteessä ja teknologiassa, taloudessa,tasa-arvossa, urheilussa, taiteessa ja kirjallisuudessa. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa useisiin väittämiin, joiden avulla kartoitettiin mielipiteitä Suomesta, Suomen suhteesta muihin maihin, kansainvälistymisestä, maahanmuuttajista sekä siitä, mitä suomalaisuus tarkoittaa. Lisäksi kysyttiin onko vastaaja Suomen kansalainen, olivatko hänen vanhempansa hänen syntymähetkellään Suomen kansalaisia, pitäisikö Suomessa syntyneiden lasten saada Suomen kansalaisuus, pitäisikö suomalaisen vanhemman ulkomailla syntyneen lapsen saada Suomen kansalaisuus, tulisiko laillisten maahanmuuttajien saada samat oikeudet kuin Suomen kansalaisilla on ja tulisiko Suomen ryhtyä voimakkaampiin toimiin laittoman maahanmuuton estämiseksi. Lopuksi tiedusteltiin vielä kuinka ylpeä vastaaja on siitä, että on suomalainen ja mitä kieltä vastaajan kotona useimmiten puhutaan.

Euroopan yhdentymiseen liittyen kysyttiin kuinka paljon vastaaja tietää Euroopan unionista, hyötyykö Suomi vastaajan mielestä EU:n jäsenyydestä, pitääkö Suomen noudattaa EU:n päätöksiä vaikka olisikin niistä eri mieltä, pitäisikö EU:lla olla enemmän tai vähemmän valtaa kuin kansallisilla hallituksilla ja jos nyt järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, äänestäisikö vastaaja jäsenyyden vai eroamisen puolesta.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikottainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikottainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.

Asiasanat

Euroopan unioni; asenteet; ennakkoluulot; etniset vähemmistöt; kansainvälisyys; kansalaisuus; kansallinen identiteetti; kansallisuus; maahanmuuttajat; maahanmuuttopolitiikka; siirtolaiset; suomalaisuus; ulkomaalaiset; ylpeys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vähemmistöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2003

Aineistonkeruun ajankohta

2003-09-12 – 2003-11-28

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakunta- ja kielimuuttujat perustuvat rekisteritietoihin.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Otanta suoritettiin systemaattisena satunnaisotantana väestörekisteristä. Lajittelujärjestys tehtiin kuntakoodin ja syntymäajan mukaan. Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 2362 (94,5 %) ja ruotsinkielisiä 138 (5,5 %). Näistä osoite oli tuntematon tai asui ulkomailla yhteensä 6, joten lomake lähetettiin 2494 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1379. Kato: yhteensä 1115, joista kieltäytyneitä 4 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1111.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

55,30

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2944 ISSP 2013: kansallinen identiteetti III: Suomen aineisto

FSD3855 ISSP 2023: kansallinen identiteetti IV: Suomen aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Ammattimuuttujat on luokiteltu ISCO88-luokituksen mukaan.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2003: kansallinen identiteetti II: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2010-04-15). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0121

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta

Julkaisut aineistosta

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Vasanen, Jussi (2008). Anthony Giddensin ja Stuart Hallin identiteettiteoriat. Teoreettinen ja empiirinen tarkastelu. Turku: Turun yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.

Ruotsalainen, Sanna (2008). Suomalaisten kansallisen identiteetin ulottuvuudet: kvantitatiivinen analyysi ja vertailu. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta.

Oinonen, Eriikka & Blom, Raimo & Melin, Harri (2005). Onni on olla suomalainen? Kansallinen identiteetti ja kansalaisuus. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja; 1.

Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Ariely, Gal. 2017. Why does patriotism prevail? Contextual explanations of patriotism across countries. Identities 24(3): 351-377.

Hall, Peter A. 2017. The Political Sources of Social Solidarity. in The Strains of Commitment. The Political Sources of Solidarity in Diverse Societies, edited by Banting, Keith and Will Kymlicka. Oxford: Oxford University Press.

Hadler, Markus, and Anaid Flesken. 2018. Political rhetoric and attitudes toward nationhood: A time-comparative and cross-national analysis of 39 countries. International Journal of Comparative Sociology 59(5-6): 362-82.

Schmidt, Peter, and Markus Quandt. 2018. National identity, nationalism, and attitudes toward migrants in comparative perspective. International Journal of Comparative Sociology. International Journal of Comparative Sociology 59(5-6): 355-361.

Larsen, Christian Albrekt. 2017. Revitalizing the 'civic' and 'ethnic' distinction: Perceptions of nationhood across two dimensions, 44 countries and two decades. Nations and Nationalism 23(4): 970-93.

Ariely, G. (2012). Globalization, immigration and national identity: How the level of globalization affects the relations between nationalism, constructive patriotism and attitudes toward immigrants? Group Processes & Intergroup Relations, 15(4), 539-557. https://doi.org/10.1177/1368430211430518

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Jakel, Ina and Marcel Smolka. 2017. Trade Policy Preferences and Factor Abundance. Journal of International Economics 106: 1-19.

Li, Chengguang, Rodrigo Isidor, Luis Alfonson Dau, and Ruby Kabst. 2017. The More the Merrier? Immigrant Share and Entrepreneurial Activities. Entrepreneurship Theory & Practice 42(5).

Bearce, David H., and Andrew F. Hart. 2017. International Labor Mobility and the Variety of Democratic Political Institutions. International Organization 71(1): 65-95.

Bearce, David H., and Brandy J. Jolliff Scott. 2019. Popular non-support for international organizations: How extensive and what does this represent? The Review of International Organizations Online first. DOI:10.1007/s11558-019-09351-3

Trittler, Sabine 2017. Explaining Differences in the Salience of Religion as a Symbolic Boundary of National Belonging in Europe. European Sociological Review 33(5): 708-720.

Linsi, Lukas A. 2017. The Shadow of Socialization: Narratives about the World Economy and the Intergenerational Divide in Mass Attitudes Towards Economic Globalization. in Fickle Formulas. 59. University of Amsterdam.

Aleman, Jose, and Dwayne Woods. 2017. Inductive constructivism and national identities: letting the data speak. Nations and Nationalism Online First.

Owen, Erica, and Noel P. Johnston. 2017. Occupation and the Political Economy of Trade: Job Routineness, Offshorability, and Protectionist Sentiment. International Organization 71(4): 665-699.

Rasmussen, Anne; Reher, Stefanie and Toshkov, Dimiter (2019): The opinion-policy nexus in Europe and the role of political institutions. In: European Journal of Political Research 58 (2): 412-434. https://doi.org/10.1111/1475-6765.12286.

Shrira, Ilan. 2020. 'Population Diversity and Ancestral Diversity As Distinct Contributors to Outgroup Prejudice.' Personality & Social Psychology Bulletin 46:6, 885-95.

Coenders, Marcel, Lubbers, Marcel and Scheepers, Peer. 2020. 'Nationalism in Europe: Trends and Cross-national Differences in Public Opinion.' European Review, First View, 1-13.

Egger, Hartmut and Fischer, Christian. 2020. 'Increasing resistance to globalization: The role of trade in tasks.' European Economic Review 126: Online first. DOI: 10.1016/j.euroecorev.2020.103446.

Hadler, Markus, Chin, Lynn and Tsutsui, Kiyoteru. 2020.'Conflicting and reinforcing identities in expanding Europe from 1995 to 2019. Findings revisited in an even larger Europe.' Innovation - The European Journal of Social Science Research 34:1, 3-13. doi:10.1080/13511610.2020.1745060.

Harms, Philipp and Schwab, Jakob. 2020.'Depression of the deprived or eroding enthusiasm of the elites: What has shifted the support for international trade?'. European Journal of Political Economy 64:Online first. DOI: 10.1016/j.ejpoleco.2020.101901.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.