Puolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan. Puolueiden yhteistutkimusten toimeksiantajina ovat olleet suurimmat eduskuntapuolueet ja vaalivuosina tutkimuksilla on ollut myös muita rahoittajia. Tutkimuksien suunnittelijoina olivat vuoteen 1988 saakka Suomen Gallup (sittemmin nimeltään TNS Gallup ja Kantar TNS) ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos yhteistyössä puolueiden kanssa. Tämän jälkeen tutkimusten suunnittelusta on vastannut Suomen Gallup yhdessä aineistonkeruuta rahoittaneiden puolueiden kanssa.
Vuosina 1973-1990 ajankohtaistutkimuksia on tehty käyntikyselyinä vuosittain lukuun ottamatta vuosia 1985 ja 1989. Aineistot on koottu pääosin strukturoidulla kyselylomakkeella, 1000-2000 haastattelua/tutkimus. Vuodesta 1991 alkaen tutkimukset on tehty GallupKanavalla kotitalouksiin asennetuin mikrotietokonein ja Internet-päättein.
Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita, mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1973-2005.
Aineiston muuttujat kuvaavat seuraavia asioita: äänestyskäyttäytyminen, kunnallisvaalit 1980, eduskuntavaalit, huolenaiheet, perheen taloudellinen asema, mielipiteet yleisestä taloudellisesta tilanteesta, työllisyydestä ja hallituskokoonpanosta, hallituksen arviointi, suhtautuminen politiikkaan, puolueita koskevat mielipiteet, kunnalliset asiat, tulopoliittisen kokonaisratkaisun arviointi, väestöryhmien keskinäinen asema, kehitysapu, sodanuhka, järjestöjen jäsenyys, haastattelutilanteeseen liittyvät muuttujat, näytteen sosiaalinen rakenne.
Monivaiheinen ositettu otanta. Ensimmäisessä vaiheessa väestö ositettiin 18 vuotta täyttäneiden lukumäärän suhteessa eri läänien, toisessa vaiheessa viiden eri teollisuusasteen mukaan. Näin saadun osittelukehikon perusteella on laskettu, kuinka monta haastattelua kutakin teollistuneisuusastetta edustavassa kunnassa on tehtävä, että näyte olisi väestömaantieteellisesti edustava. Näytteeseen tulevat kunnat on tämän jälkeen saatu Demingin vyöhykepoimintamenetelmällä. Väkiluvultaan suurimpien kuntien pääseminen näytteeseen on todennäköisempää, ja on myös mahdollista, että sama kunta on mukana toistamiseen (silloin tästä kunnasta on otettava lähtöosoitteita useampia kuin yksi). Kohdetaloudet valittiin lähtöosoitejärjestelmää käyttäen. Haastattelija aloitti haastattelut annetusta osoitteesta ja eteni neljään peräkkäiseen talouteen. Talouden sisällä haastateltava valittiin ns. syntymäpäiväjärjestelmää käyttäen, jolloin haastateltavaksi valitaan taloudesta se henkilö, jonka syntymäpäivä on lähinnä minkä tahansa kuukauden alkua. Haastatteluja suoritettiin 44 kaupungissa ja 62 maalaiskunnassa yhteensä 1328 kpl. Virheellisten havaintojen karsinnan jälkeen jäljelle jäi tiedot 1138 havainnosta.