Puolueiden ajankohtaistutkimukset kuuluvat nk. puolueiden yhteistutkimusten sarjaan. Puolueiden yhteistutkimusten toimeksiantajina ovat olleet suurimmat eduskuntapuolueet ja vaalivuosina tutkimuksilla on ollut myös muita rahoittajia. Tutkimuksien suunnittelijoina olivat vuoteen 1988 saakka Suomen Gallup (sittemmin nimeltään TNS Gallup ja Kantar TNS) ja Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitos yhteistyössä puolueiden kanssa. Tämän jälkeen tutkimusten suunnittelusta on vastannut Suomen Gallup yhdessä aineistonkeruuta rahoittaneiden puolueiden kanssa.
Vuosina 1973-1990 ajankohtaistutkimuksia on tehty käyntikyselyinä vuosittain lukuun ottamatta vuosia 1985 ja 1989. Aineistot on koottu pääosin strukturoidulla kyselylomakkeella, 1000-2000 haastattelua/tutkimus. Vuodesta 1991 alkaen tutkimukset on tehty GallupKanavalla kotitalouksiin asennetuin mikrotietokonein ja Internet-päättein.
Kaikissa tutkimuksissa on selvitetty väestön äänestyskäyttäytymistä, huolenaiheita, mielipiteitä hallituksesta ja puolueista sekä suhtautumista valtakunnallisiin poliittisiin kysymyksiin. Usein on tiedusteltu myös taloudellista tilannetta koskevia odotuksia, puheenjohtajan merkitystä puolueelle, vastaajan osallistumista poliittiseen toimintaan ja mielipiteitä kunnallispolitiikasta. Taustatietoina on kysytty yleensä vastaajan ja perheen päähenkilön sosiaaliryhmää, päähenkilön elinkeinoa, vastaajan koulutusta, ikää, äidinkieltä, sukupuolta, jäsenyyttä puoluejärjestöissä, puoluekantaa, jäsenyyttä työmarkkinajärjestöissä ja perheen vuosituloja. Lisäksi aineistot sisältävät alueellisia muuttujia. Aineistosarja mahdollistaa lukuisia aikavertailuja, joskaan muuttujat eivät ole aina täysin vertailukelpoisia. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistoja vuosilta 1973-2005.
Aineiston muuttujat kuvaavat seuraavia asioita: väestön huolenaiheet, kiinnostuneisuus politiikasta, vasemmisto - oikeisto -ulottuvuus, mielipiteet eduskuntavaaleista 1987, äänestyspäätöksen tekeminen, äänestyspäätökseen vaikuttaneet asiat, tietolähteet äänestyspäätöksen tueksi, äänestysvarmuus, äänestäminen kunnallisvaaleissa 1984, presidentinvaalit, puolueiden imagot, mieluinen hallitusvaihtoehto, puheenjohtajan merkitys puolueelle, poliittinen toiminta, luottamus poliitikkoihin, mielipiteet puolueista, näytteen sosiaalinen rakenne, haastattelutilanteeseeen liittyvät muuttujat.
Ositettu monivaiheinen otanta. Ensimmäisessä vaiheessa väestö ositettiin 18 vuotta täyttäneiden lukumäärän suhteessa eri läänien, toisessa vaiheessa viiden eri teollisuusasteen mukaan. Näin saadun osittelukehikon perusteella on laskettu, kuinka monta haastattelua kutakin teollistuneisuusastetta edustavassa kunnassa on tehtävä, että näyte olisi väestömaantieteellisesti edustava. Näytteeseen tulevat kunnat on tämän jälkeen saatu Demingin vyöhykepoimintamenetelmällä. Väkiluvultaan suurimpien kuntien pääseminen näytteeseen on todennäköisempää, ja on myös mahdollista, että sama kunta on mukana toistamiseen (silloin tästä kunnasta on otettava lähtöosoitteita useampia kuin yksi). Kohdetaloudet valittiin lähtöosoitejärjestelmää käyttäen. Haastattelija aloitti haastattelut annetusta osoitteesta ja eteni neljään peräkkäiseen talouteen. Kohdehenkilöiden on pitänyt täyttää valintakortin määräämät ehdot iän ja sukupuolen suhteen. Kunkin kohdehenkilön tavoittamiseksi on tehty yksi uusintakäynti. Haastatteluja suoritettiin yhteensä 1161 kappaletta 101 kunnassa, joista kaupunkeja oli 40.