Suomalaisten energia-asenteita kartoittava tutkimussarja käynnistyi Tampereen yliopistossa Imatran Voiman rahoituksella vuonna 1983. Tutkimussarjan kerran vuodessa tehdyillä kirjekyselyillä selvitettiin ja seurattiin suomalaisten suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Vertailukelpoiset aineistot mahdollistavat suomalaisten energia-asioita koskevien käsitysten, kannanottojen, mielipiteiden, uskomusten, arvostusten, asenteiden ja tietojen yksityiskohtaisen empiirisen analyysin ja systemaattisen seurannan vuodesta 1983 vuoteen 2011 asti.
Energia-asennetutkimukset on toteuttanut Yhdyskuntatutkimus ja toimeksiantajina ovat olleet Fortum (vuoteen 1998 asti Imatran Voima) ja Teollisuuden Voima. Tutkimustuloksista on vuodesta 2004 alkaen tiedottanut Energiateollisuus (ET). Sarjan aineistojen keruu tässä laajuudessa on päättynyt. Samoja aihealueita tarkastellaan Energia-asenteet -sarjan aineistoissa.
Tutkimuksessa selvitettiin väestön suhtautumista energiapoliittisiin kysymyksiin. Aineisto on osa laajaa 1983 aloitettua tutkimussarjaa. Vastaajien erilaisia energia-asioita koskevia käsityksiä, kannanottoja, mielipiteitä, uskomuksia, arvostuksia, asenteita ja tietoja kartoitettiin esittämällä useita energiantuotantoon liittyviä väitteitä. Vastaajilta kysyttiin myös mihin suuntaan Suomen sähköntuotantoa tulisi kehittää ja miten tärkeinä hän pitää erilaisia energiantuotantoon liittyviä tekijöitä kuten hintaa, saasteettomuutta, saatavuutta, kotimaisuutta, turvallisuutta ja tuotantovarmuutta. Lisäksi kysyttiin, kumpi olisi parempi vaihtoehto, ydinvoima vai kivihiili, ja millä yhteiskunnallisilla vaikuttajatahoilla on tosiasiallista vaikutusvaltaa energiapoliittisessa päätöksenteossa. Lopuksi tiedusteltiin, mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia ydinvoiman lisärakentamisella ja ydinvoiman käytöstä luopumisella olisi. Taustamuuttujina ovat mm. sukupuoli, ikä, asuinpaikkakunnan koko, lääni, ammatti, koulutus ja poliittinen suuntautuneisuus.
Kysely kohdistettiin yhteensä 4652 henkilölle. Kohdejoukko koostui kahdeksasta erillisestä otoksesta. Koko maan väestöä edusti 2500 väestön keskusrekisteristä satunnaisesti poimittua 18-70 -vuotiasta suomalaista henkilöä (pl. ahvenanmaalaiset). Vastaajat saivat oman äidinkielensä mukaisesti suomen- tai ruotsinkielisen lomakkeen. Lisäksi aineistoon kuuluvat otokset ydinvoimalakunnista Loviisasta (250 henkeä) ja Eurajoelta (250 henkeä). Samansuuruisin erillisotoksin tutkittiin myös ydinjätteiden loppusijoitusta koskevissa tutkimuksissa esille nousseiden Kuhmon ja Sievin asukkaiden energia-asenteita. Viides kuntapohjainen, 250 hengen, otos oli Porista (Tahkoluodon kivihiilivoimalahanke).
Vuoden 1990 tutkimuksen lisäkohderyhminä olivat energia-alan opettajat/tutkijat (402 henkeä) ja tutkimusajankohtana ammatissa työskentelevät toimittajat (500 henkeä). Heitä koskevat tiedot kerättiin samaan aikaan samalla kysymyksenasettelulla, lomakkeet poikkesivat toisistaan ainoastaan erilliskohderyhmien suppeamman taustamuuttujaosion osalta. Opettaja/tutkijaotos poimittiin, laitosten luvalla ja toimesta, alan korkeakoulujen sekä oppi- ja tutkimuslaitosten henkilöstörekistereistä siten, että mukaan pyrittiin saamaan mahdollisimman monta kyseisen poimintakriteerin (opetus- tai tutkimustehtävä energiakysymyksiin liittyvissä oppiaineissa/aiheissa) täyttävää henkilöä. Toimittajaotos poimittiin Suomen Sanomalehtimiesliiton jäsenrekisteristä SSL:n liittohallituksen luvalla ja rekisterin ylläpitäjän (PSP) toimesta. Analyysikelpoisia lomakkeita palautettiin 2854 ja kokonaisvastausprosentti oli 61,4.
Otosryhmittäin tarkasteltuna vastaamisaktiivisuus vaihteli jonkin verran. Koko maan väestöä edustavasta otoksesta vastasi 61,5 %, loviisalaisista 66,8 %, eurajokilaisista 56,8 %, kuhmolaisista 61,2 %, sieviläisistä 53,2 %, porilaisista 65,6 %, opettajista/tutkijoista 71,3 % ja toimittajista 54,6 %. Keskimääräisväestöltä ja kuntapohjaisiin otoksiin kuuluneilta vastaajilta tietoja karhuttiin kahdesti, opettajilta/tutkijoilta ja toimittajilta kerran alkuperäisen lomakepostituksen jälkeen.