Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten asenteita ja arvoja. Tutkimuksella oli neljä painopistealuetta: 1. Poliittisen (yhteiskunnallisen) kulttuurin tila 2. Suomalaisen identiteetin muuttuminen 3. Taloudellisen kasvun ja laman suhde 4. Suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimus painottui muutamaan keskeiseen asiaan, jotka liittyivät ajankohdan uhkiin ja mahdollisuuksiin. Kyselyajankohdan voimakkaana taustailmapiirinä oli taloudellinen lama erilaisine vaikutuksineen. Vastaajilta kysyttiin erilaisten väittämien perusteella heidän näkemyksiä tulevaisuudenodotuksista, taloudellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa ja nykyisyydessä, tulevaisuuteen vaikuttavista uhkatekijöistä kuten Venäjän tilanteesta, ympäristöongelmista ja taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi kysyttiin kansainvälistymiseen, Euroopan integraatioon, Suomen asemaan, taloudelliseen tilanteeseen ja lamaan liittyviä asenteita kuten hyvinvointiin, ammattiyhdistysliikkeeseen, yrittämiseen, sosiaaliturvaan, poliittiseen toimintaan ja ympäristökysymyksiin liittyviä asioita. Vastaajilta tiedusteltiin myös poliittiseen päätöksentekoon liittyviä arvoja, poliittisten johtajien ja yritysjohtajien ominaisuuksia, Suomen ja Euroopan kehityskulkuja, taloudellisen kasvun merkitystä yhteiskunnan ja sen jäsenten hyvinvoinnille ja suomalaisen identiteetin perusteita. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinkunnan koko, asuinlääni, ammattiryhmä, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, jäsenyys ammatillisessa keskusjärjestössä, toimiala työelämässä, puolue, jota äänestäisi eduskuntavaaleissa ja yhteiskuntaluokka.
Kyselyn alkuperäisenä kohdejoukkona oli 4500 henkilöä koko maan väestöstä (pl. Ahvenanmaa). Vastaajat saivat äidinkielensä mukaisesti joko suomen- tai ruotsinkielisen kyselylomakkeen. Kyselyyn vastasi 2367 henkilöä. Tutkimusaineisto vastaa keskeisiltä demografisilta, sosiaalisilta, poliittisilta ja alueellisilta tekijöiltä maan väestörakennetta.