Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten asenteita ja arvoja. Vastaajilta kysyttiin erilaisten väittämien avulla heidän suhtautumistaan yhteiskunnallisiin ristiriitoihin, kansalaisliikkeisiin, poliittisiin puolueisiin, ulkomaalaisiin ja siirtolaisiin, koulutusjärjestelmän kehittämiseen, ympäristökysymyksiin, markkinatalouden uusiin ilmiöihin sekä Euroopan integraatioon. Lisäksi heiltä kysyttiin hyvinvointiajattelusta ja prioriteeteista julkisen talouden kehittämisessä. Lopuksi selvitettiin kansalaisten tulevaisuudenuskoa. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinkunnan koko, asuinalueen tyyppi, maakunta, jolla asuu, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, jäsenyys ammatillisessa keskusjärjestössä, toimiala työelämässä, puoluekanta ja yhteiskuntaluokka.
Kyselyn alkuperäisenä kohdejoukkona oli 4500 henkilöä satunnaisesti poimittuna koko maan 18-70-vuotiaasta väestöstä (pl. Ahvenanmaa). Vastaajat saivat oman äidinkielensä mukaisesti joko suomen- tai ruotsinkielisen lomakkeen. Kenttätyö toteutettiin kahtena aaltona (alkuperäinen lomakelähetys ja yksi lisätiedustelu). Tiedonkeruu tuotti 2214 analyysikelpoista lomaketta. Tutkimusaineisto vastaa keskeisiltä demografisilta, sosiaalisilta ja alueellisilta tekijöiltä maan väestörakennetta.