Tutkimuksessa selvitetään sukupolvien välistä avunantoa 18-46-vuotiaiden saaman avun näkökulmasta. Aluksi vastaajalta kysyttiin taustatietoja, kuten esim. sukupuolta ja siviilisäätyä. Tämän jälkeen kysyttiin mm. mikä oli tärkein syy lapsuudenkodista poismuuttoon ja kenen kanssa asuu tällä hetkellä. Tämän jälkeen kartoitetaan vastaajan koulutusta ja tämänhetkistä toimintaa. Myös mahdollisen puolison pääasiallista toimintaa ja ammattiasemaa kysyttiin. Tämän jälkeen tiedusteltiin talouden yhteenlaskettuja nettotuloja. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaajalle ja/tai puolisolle tapahtunut eräitä muutoksia viimeisen vuoden aikana. Näitä olivat mm. opiskelun aloittaminen, asunnon osto, työpaikan menettäminen ja lapsen syntymä. Tämän jälkeen vastaajalta kysyttiin taustatietoja hänen ja hänen puolisonsa lapsuudenperheestä. Useat kysymykset koskivat vastaajan lähisukulaisia (isä, äiti, isäpuoli, äitipuoli, puolison isä, puolison äiti, puolison isäpuoli ja puolison äitipuoli). Heitä koskien kysyttiin mm. syntymävuotta, siviilisäätyä, peruskoulutusta, ammattia ja senhetkistä terveydentilaa. Tämän jälkeen tiedusteltiin vastaajan sisarusten lukumäärää, syntymävuotta ja sukupuolta. Puolison osalta kysyttiin mm. sisarusten lukumäärää.

Loput kysymykset kartoittivat yhteydenpitoa ja saatua apua. Kysyttiin esim. kuinka kaukana lähisukulaiset asuvat, kuinka usein on puhelinyhteydessä heihin, kuinka usein oli tavannut heitä viimeksi kuluneen vuoden aikana ja mihin yhteydenpito heidän kanssaan perustuu. Tämän jälkeen kysyttiin mm. arviota lähisukulaisten taloudellisesta tilanteesta ja sitä, ketkä olivat auttaneet vastaajaa missäkin asiassa viimeksi kuluneen vuoden aikana, ja miten vastaaja oli kokenut avun. Sitten kysyttiin esim. millaisissa eri elämänvaiheissa vastaaja oli saanut taloudellista apua omilta vanhemmilta ja puolison vanhemmilta. Tämän jälkeen kysyttiin mahdollisista sosiaalietuuksista ja tulonsiirroista. Lisäksi vastaajalta kysyttiin miten hän haluaisi pääasiallisen vastuun mm. lasten ja vanhusten hoidon osalta lähitulevaisuudessa jakautuvan. Vaihtoehtoina olivat yhteiskunta, yksityiset, järjestöt/kirkko ja perhe/suku. Tämän jälkeen vastaajalta kysyttiin mm. arviota miten avuntarve tulee seuraavien vuosien aikana muuttumaan ja onko hän itse auttanut lähisukulaisia viimeksi kuluneen vuoden aikana mm. kotiaskareissa ja neuvoissa. Seuraavaksi kysyttiin tärkeimmistä elämänalueista ja lähisukulaisten vapaa-ajan toiminnoista. Tämän jälkeen kysyttiin minkälaisilla paikkakunnilla on asunut. Lopuksi kysyttiin ovatko vastaajan lähisukulaiset viimeksi kuluneen vuoden aikana joutuneet huolehtimaan omista ikääntyvistä vanhemmistaan ja viimeisessä kysymyksessä tiedusteltiin vastaajan suhtautumista yleensä vanhempien ja aikuisikäisten lasten väliseen yhteistyöhön.