Kirkon tutkimuskeskuksen toimeksiannosta kerätty Gallup Ecclesiastica -sarja tutkii koko suomalaisen aikuisväestön uskonnollisuutta, suhdetta kirkkoon sekä seurakunnalliseen toimintaan osallistumista neljän vuoden välein. Tietoarkistoon on arkistoitu sarjan tutkimukset vuodesta 1995 alkaen.
Aineisto sisältää kysymyksiä uskonnosta ja kirkosta. Vastaajalta tiedusteltiin kuuluuko hän kirkkoon, ja jos kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkoon niin oliko koskaan ajatellut eroamista. Lisäksi kysyttiin kuinka usein hän osallistuu erilaisiin seurakunnallisiin toimituksiin kuten esimerkiksi jumalanpalvelukseen, ehtoolliselle, kirkkokonserttiin, seuroihin tai seurakuntaretkille ja kuinka usein hän rukoilee, lukee Raamattua/kristillistä lehteä tai seuraa hengellisiä ohjelmia televisiosta tai radiosta. Vastaajalta kysyttiin myös mielipidettä jumalanpalvelusuudistuksesta ja käsitystä Raamatun ja vastaajan oman elämänkatsomuksen välisestä suhteesta jä häntä pyydettiin arvioimaan kuinka tärkeinä hän pitää erilaisia kirkkoon kuulumisen syitä omalla kohdallaan. Vastaajan uskomuksia kartoitettiin pyytämällä häntä arvioimaan erilaisia kummituksiin, noituuteen, rukoukseen, henkiparannukseen, meedioihin, enkeleihin, ufoihin, astrologiaan ja ennustamiseen liittyviä väitteitä. Lisäksi tiedusteltiin, onko vastaaja joutunut sellaisen "hengellisen väkivallan" kohteeksi, jonka avulla hänen elämänkatsomustaan tai mielipiteitään on pyritty nujertamaan uskonnollisin uhkauksin, vaatimuksin tai pakottein. Kirkon tehtäviin liittyen kysyttiin, kenen tulisi vastata hautausmaiden ylläpidosta ja väestökirjanpidosta. Lopuksi vastaajalle lueteltiin useita Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja sen seurakunnille kuuluvia tehtäviä ja pyydettiin arvioimaan kuinka kirkko ja seurakunnat ovat nämä tehtävät suorittaneet. Taustamuuttujina ovat tiedot mm. vastaajan iästä, sukupuolesta, koulutuksesta, ammattiryhmästä, tuloluokasta, asuinläänistä ja paikkakuntatyypistä.
Aineisto on kerätty Suomen Gallup Oy:n GallupOmnibus-tutkimuksen yhteydessä. Otanta toteutettin monivaiheisena ositettuna otantana, ja otos edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä jaettiin kuntatyypeittäin kunkin läänin sisällä. Kunnat ryhmiteltiin kuntatyyppeihin siten, että kaupungit jaettiin asukasmäärän mukaan suurin ja pieniin kaupunkeihin ja maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta poimittiin lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten tehtiin kuusi haastattelua. Haastattelujen yhteydessä otos kiintiöitiin. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta valittiin se henkilö, joka täytti valintakortin määräämat sukupuoli- ja ikäehdot. Haastatteluja tehtiin yhteensä 975.