Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-aineistoja on kerätty vuosittain vuodesta 1992 alkaen. Kohderyhminä ovat yleensä olleet kuntalaiset, kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. Aineistot mahdollistavat asukkaiden mielipiteiden vertailun kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipiteisiin. Tutkimusten aihealueina ovat mm. kunnallinen demokratia ja itsehallinto, kuntien tehtävät ja talous sekä kunnan tehtävien ja palveluiden taso ja niiden kehittämistarpeet. Kunnallisjohto on lisäksi arvioinut mm. yhteistyötä eri tahojen kanssa, valtionohjauksen nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä ottanut kantaa valtion tiedonkeruuseen kunnilta. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1992-2010.
Tutkimuksessa selvitetään kunnan asukkaiden näkemyksiä kuntien taloudellisesta tilasta, kunnallisesta demokratiasta ja itsehallinnosta sekä palvelutuotannosta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisia keinoja kuntien talouden parantamiseksi sekä yleisesti että oman kotikunnan kannalta. Useilla eri väittämillä tutkittiin vastaajien mielipiteitä kunnallisesta vaikuttamisesta, kunnan hallinnosta, kuntaliitoksista, kuntahenkilöstön määrästä, byrokratiasta, kunnantehokkuudesta, kunnan tarjoamista palveluista, palvelujen yksityistämisestä ja pakolaisista. Lisäksi kysyttiin, mistä kunnat voisivat säästää jos menoja on karsittava ja kenellä tai millä on tosiasiallisesti vaikutusvaltaa kunnallisessa päätöksenteossa. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, ikä, perus- ja ammatillinen koulutus, tuloluokka, elämänvaihe, puoluekanta, ammattiryhmä, perheenjäsenten lukumäärä, perheen päähenkilön ammattiryhmä, paikkakuntatyyppi, asuinkunta ja asuinlääni.
Otanta tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensin tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä jaettiin läänien sisällä kuntatyypeittäin. Kunnat ryhmiteltiin kuntatyypeittäin suuriin ja pieniin kaupunkeihin, maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Kolmannessa vaiheessa tutkimuskunnista poimittiin lähtöosoitteita niiden väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut tehtiin lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten tehtiin kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olleesta taloudesta valittiin henkilö, joka täytti valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot.