Aineiston nimi

Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996

Aineistonumero

FSD1185

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1185

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Sandberg, Siv (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin kunnanjohtajilta heidän omaa työtään koskevia käsityksiä. Aineisto on kerätty osana kunnanjohtajille suunnattua eurooppalaista The Udite Leadership Study Project -tutkimusta. Hankkeessa tutkittiin johtajuutta paikallistasolla ja mukana oli 15 maata. Suomen lisäksi tutkimusaineistot kerättiin seuraavissa maissa: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Irlanti, Italia, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Tanska ja Yhdysvallat.

Kunnanjohtajilta kysyttiin muun muassa työn rasittavuuden kokemuksista sekä työn eri osa-alueille sijoittuvien seikkojen merkityksestä päivittäisessä työssä. Kysyttyjä seikkoja olivat esimerkiksi ideoiden ja visioiden luominen, alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen ja poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Edelleen haluttiin tietää, mitkä lähteet ovat olleet arvokkaita vastaajille heidän kehittymisessään johtajina (esimerkiksi muiden kunnanjohtajien antamat vaikutteet, alan lehdet ja julkaisut, yhteydet Suomen Kuntaliittoon). Lisäksi vastaajien tuli arvioida erilaisten asioiden merkitystä organisatorisen muutosprosessin osina. Arvioitavia seikkoja olivat esimerkiksi työntekijöiden laaja osallistuminen, uudelleenorganisoinnin nopeus ja ammattiyhdistysten tuen varmistaminen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten kunnanjohtajan työn houkuttelevuus on kehittynyt verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan.

Kunnanjohtajilta kysyttiin heidän näkemyksiään useista kuntansa kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä johtavien poliitikkojen toimintaa koskevista seikoista ja kunnanjohtajan ja poliitikkojen välisistä suhteista ja työnjaosta. Vastaajilta pyydettiin tietoja kunnanhallituksen puheenjohtajan yhtäjaksoisen puheenjohtajuuden kestosta, valtuustojäsenyydestä sekä mahdollisuudesta tulla uudelleen valituksi tehtäväänsä vaalien jälkeen. Heidän tuli myös arvioida kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa omassa puolueessaan ja ottaa kantaa kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa kuvaaviin väittämiin, jotka koskivat muun muassa hänen osallistumistaan hallintotehtävien hoitoon, suhteitaan kuntalaisiin ja politiikan teon tapaansa. Lisäksi tiedusteltiin, miten merkittävinä johtavien poliitikkojen yleensä tulisi pitää joitakin tehtäviään. Kysymyksessä lueteltiin esimerkiksi asukkaiden näkemysten seuraaminen, vakauden luominen hallintoon ja valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako. Edelleen kysyttiin, missä määrin erilaiset seikat ovat vaikuttaneet kielteisesti kunnanjohtajan työhön. Mahdollisiksi kielteisiksi asioiksi tarjottiin esimerkiksi joidenkin ryhmien välisiä ristiriitaisuuksia, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia sekä eri tahojen aiheuttamia paineita.

Kunnanjohtajia pyydettiin myös arvioimaan kuntaorganisaation kehitystä sekä kunnan ja valtion suhteen kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Heiltä kysyttiin muun muassa, onko kunta yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan ja mitä merkitystä tällä on kunnan henkilöstön vähentämiselle. Heidän tuli arvioida, onko kunnan organisaatio muuttunut keskitetymmäksi vai hajautetummaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, mihin suuntaan tehtävien delegointi poliitikoilta viranhaltijoille on kehittynyt ja miten valtion ja kunnan välinen suhde on kehittynyt. Lisäksi kunnanjohtajia pyydettiin ottamaan kantaa kunnan toiminnan tehostamiskeinoja koskeviin väittämiin. Väittämien aiheina olivat esimerkiksi kuntaliitokset, yksityistäminen ja kilpailuttaminen.

Vielä kysyttiin eri tahojen vaikutusta budjettiin ja kunnan taloudelliseen kehitykseen. Lueteltuja tahoja olivat muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtajat, tiedotusvälineet ja valtiovalta. Vastaajien piti myös arvioida, miten usein he kommunikoivat eräiden tahojen kanssa ja missä määrin suhde näihin tahoihin on tärkeä kunnanjohtajan työssä sekä miten ristiriitainen tai yhteistyöhakuinen suhde heillä on näihin tahoihin. Luetelluista henkilöistä mainittakoon kunnanhallituksen puheenjohtaja, poliittisen opposition johtajat, kuntalaiset ja toimittajat.

Lopuksi esitettiin Suomen Kuntajohtajat ry:tä koskevia kysymyksiä sekä vastaajien joillekin henkilökohtaisille ominaisuuksille antamaa merkitystä.

Taustamuuttujia ovat tilastollinen kuntaryhmä, maakunta, vastaajan syntymävuosi luokiteltuna, sukupuoli, koulutuksen pituus ja koulutustaso, puolue- ja ammattiyhdistysliikkeen jäsenyydet, äidin ja isän ammatit vastaajan ollessa 15-vuotias. Lisäksi kysyttiin nykyisessä virassa palveltuja vuosia.

Asiasanat

delegointi; hajautus; johtajuus; johtaminen; keskittäminen; kilpailuttaminen; kunnallishallinto; kunnallispoliitikot; kunnallistalous; kunnanjohtajat; kunnat; kuntaliitokset; poliitikot; priorisointi; puolueet; ristiriidat; vaikuttaminen; virkamiehet; yksityistäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Eliitit ja vaikuttajat (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning

Ajallinen kattavuus

1996

Aineistonkeruun ajankohta

1996-03 – 1996-04

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen kuntien johtajat (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

70

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tietoarkistolle toimitetussa datatiedostossa muuttujapatterit q24, q26, q35, q43 ja q44 oli koodattu kolmiluokkaisiksi, vaikka niiden lomakkeiden mukaan pitäisi olla viisiluokkaisia.

Yksittäisiä kuntia tai kunnanjohtajia koskevia tietoja ei saa raportoida tietosuojasyistä. Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttujat q1_1 ja q1_2, jotka luokiteltiin uusiksi muuttujiksi maakunta (maakunta) ja tilastollinen kuntaryhmitys (kuntaryh) Tilastokeskuksen vuoden 2008 luokituksien perusteella. Lisäksi aineistosta on luokiteltu syntymävuosi, poistettu työhistoriaa koskevat muuttujat q7_2 ja q7_3, järjestöjen jäsenyyksiä koskevat muuttujat q12_1, q12_2 ja q12_3, vanhempien ammatit q18_1 ja q19_1 (avomuuttujia) ja kunnan johtava poliitikko q29_2 (avomuuttuja) tietosuojasyistä.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi) & Sandberg, Siv (Åbo Akademi) & Pikkala, Sari (Åbo Akademi): Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2019-01-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1185

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Anderson, Lene & Mouritzen, Poul Erik (1998). Techinical appendix. - Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s. 285-311. Odense : Odense University Press.

List of participants (1998). - Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s. 312. Odense : Odense University Press.

Julkaisut aineistosta

Ståhlberg, Krister (1999). Suomalainen kunnallishallinto kansainvälisessä vertailussa/Finländsk kommunalförvaltning i jämförande belysning. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu; 1999:4, 5-11.

Sandberg, Siv (1999). The Finnish Local Government Chief Executive Officer. Finnish Local Government Studies (Kunnallistieteellinen aikakauskirja) 27(3), 295-306.

Sandberg, Siv (1998). The Strong CEOs of Finland. In: The Anonymous Leader: Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), 113-127. Odense: Odense University Press.

Anderson, Lene & Mouritzen, Poul Erik (1998). Technical appendix. Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s. 285-311. Odense: Odense University Press.

List of participants (1998). - Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s. 312. Odense : Odense University Press.