Kunnallisalan kehittämissäätiön Ilmapuntari-aineistoja on kerätty vuosittain vuodesta 1992 alkaen. Kohderyhminä ovat yleensä olleet kuntalaiset, kunnanjohtajat ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. Aineistot mahdollistavat asukkaiden mielipiteiden vertailun kunnanjohtajien ja kunnanhallitusten puheenjohtajien mielipiteisiin. Tutkimusten aihealueina ovat mm. kunnallinen demokratia ja itsehallinto, kuntien tehtävät ja talous sekä kunnan tehtävien ja palveluiden taso ja niiden kehittämistarpeet. Kunnallisjohto on lisäksi arvioinut mm. yhteistyötä eri tahojen kanssa, valtionohjauksen nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä ottanut kantaa valtion tiedonkeruuseen kunnilta. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1992-2010.
Vuoden 1993 Kunnallisalan ilmapuntarissa tiedusteltiin kuntalaisten suhtautumista erilaisiin kuntatalouden kohentamistoimiin. Heiltä kysyttiin miten tehokkaina ja miten hyväksyttävinä talouden kohentamiskeinoina he pitävät veroäyrin korottamista, lainanottoa, palvelujen karsimista ja niiden yksityistämistä, palvelumaksuja, omaisuuden myyntiä, investointien karsimista, kuntaliitoksia, kuntien välistä yhteistyötä, henkilöstön vähentämistä ja lomauttamista, palkkojen alentamista, luottamushenkilöorganisaation karsimista, tulosvastuun soveltamista kuntien virastoissa ja laitoksissa, valtion kuntiin kohdistaman valvonnan lisäämistä ja vähentämistä sekä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Heiltä tiedusteltiin myös, mitkä olisivat soveliaita menojen karsintakohteita.
Lisäksi kartoitettiin kuntalaisten asenteita, jotka koskivat mm. kunnan ja kaupunginjohtajien ja johtavien virkamiesten virkojen määräaikaisuutta, vaalitapaa, kuntaliitoksia, kunnallisia palveluita tarjoavien laitosten liikelaitostamista, kunnan työntekijöiden työtehoa, kunnallista itsehallintoa, Euroopan unioniin liittymisen vaikutusta kotikuntaan, ulkomaalaisia ja pakolaisia. Haastatelluilta kysyttiin myös heidän puoluekantaansa sekä suhtautumistaan Euroopan unionin jäsenyyteen.
Haastatelluilta kysyttiin vielä, minkä verran heidän perheellään pitäisi olla rahaa käytettävissä tullakseen toimeen asuinkunnassaan juuri ja juuri, kohtuullisesti sekä todella hyvin. Taustamuuttujia olivat vastaajan sukupuoli, ikä, perus- ja ammatillinen koulutus, kotitalouden bruttoansio, ikärakenne, perheenjäsenten lukumäärä, vastaajan elämänvaihe, talouden päähenkilön ammattiryhmä sekä päähenkilön entinen ammatti, mikäli hän on eläkeläinen, asuinkunta, paikkakuntatyyppi ja asuinlääni.
Otanta tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensin tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä jaettiin läänien sisällä kuntatyypeittäin. Kunnat ryhmiteltiin kuntatyypeittäin suuriin ja pieniin kaupunkeihin, maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Kolmannessa vaiheessa tutkimuskunnista poimittiin lähtöosoitteita niiden väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut tehtiin lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten tehtiin kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olleesta taloudesta valittiin henkilö, joka täytti valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot.