Kunnan tilannetta ja toimintaa kartoitettiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan kunnan taloudellisen tilanteen lisäksi poliittisiin, hallinnollisiin, taloudellisiin ja paikallisiin olosuhteisiin sekä valtiosuhteeseen liittyvien ongelmien tärkeyttä. Lisäksi tiedusteltiin erilaisten tehtävien, kuten esimerkiksi sektoreiden välisen yhteistyön, alaisten informoinnin, uusien rutiinien kehittämisen, talouden ohjauksen, toimintojen koordinoinnin, asukkaiden näkemysten seuraamisen ja inspiroimisen, tärkeyttä ja kysyttiin kuinka tärkeinä vastaaja piti erilaisia poliittisluonteisia tehtäviä. Vaihtoehtoisten toimintamuotojen käyttöä kunnissa selvitettiin kysymällä minkälaisia palvelutuotantomuotoja vastaajan kunnassa suunnitellaan otettavaksi tai on jo otettu käyttöön ja missä laajuudessa kunnan eri sektoreilla ostetaan palveluja yksityisiltä. Lisäksi kysyttiin miksi vastaajan kunnassa käytetään vaihtoehtoisia palvelumuotoja, pyydettiin mielipidettä useista yksityistämiseen liittyvistä väitteistä, kartoitettiin missä määrin vastaajan kunta tukee erilaisia yhteisöjä, joiden toiminta voidaan nähdä kunnan tuottamia palveluja täydentävinä tai korvaavana, ja mitä vaikutuksia kasvavalla yksityisten vaihtoehtojen käytöllä on kunnallisessa palvelutuotannossa. Vastaajaa pyydettiin myös listaamaan toimintoja, joista kunta voisi luopua ja toimintoja, joiden osuutta kunnallisessa palvelutuotannossa pitäisi lisätä. Tutkimuksessa esitettiin myös kysymyksiä kunnan kansainvälisistä suhteista, kuten esimerkiksi ystävyyskunnista, vierailuista ja opintomatkoista. Lopuksi vastaajaa pyydettiin nimeämään sekä ulkomaisia että suomalaisia edelläkävijäkuntia.

Taustamuuttujina ovat lomaketyyppi, kunta ja lääni sekä vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, koulutus ja asema kunnassa. Lisäksi mukana on vastaajaryhmäkohtaisia taustamuuttujia kuten esimerkiksi vastaajan aikaisempi työkokemus, työnantajan tyyppi ja kokemus luottamustehtävistä sekä puoluekanta.