Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten yhteiskunnallista osallistumista ja suhtautumista EU-kansanäänestykseen ennen ja jälkeen kansanäänestyksen. Lisäksi selvitettiin vastaajien poliittista suuntautumista ja asenteita erilaisia ryhmiä kohtaan sekä mielipiteistä kansanäänestyksiä kohtaan.
Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä mm. äänestämällä vaikuttamisesta, päättäjien suhtautumisesta äänestäjiin, elinkeinoelämän valvomisesta, maahanmuutosta, tasa-arvosta ja tuloeroista. Lisäksi selvitettiin suhtautumista perinteisten suomalaisten arvojen vaalimiseen, julkisen sektorin karsintaan, aborttioikeuden rajoittamiseen ja alkoholijuomien hinnan korottamiseen. Vastaajilta kysyttiin myös luottamusta suomalaisiin poliitikkoihin ja käsitystä siitä, kuinka vasemmistolaisia tai oikeistolaisia suomalaiset puolueet ovat ja mitkä asiat ovat tärkeimpiä poliittisen toiminnan tavoitteita.
Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka usein vastaajat lukevat sanomalehdistä politiikkaa koskevia juttuja ja ulkomaanuutisia. Lisäksi selvitettiin kuinka usein vastaajat seuraavat televisiosta uutisia tai ajankohtaisohjelmia ja kuuntelevat Yleisradion uutislähetyksiä radiosta. Edelleen kysyttiin myös miten tiedotusvälineet ovat vaikuttaneet EU-kannan ratkaisemiseen ja miten tärkeää heille oli Suomen EU-jäsenyys ja olisiko ollut parempi, jos hallitus ja eduskunta olisivat päättäneet jäsenyydestä. Lisäksi kysyttiin vastaajien lähipiirin suhtautumista EU-jäsenyyteen ja keskustelevatko he EU-jäsenyydestä lähipiirinsä kanssa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka paljon EU-kysymys heitä kiinnostaa ja kuinka hyvin he mielestään tuntevat EU-asioita. Lisäksi kysyttiin vastaajien omaa kantaa EU-jäsenyyteen ja aikovatko he osallistua äänestykseen.
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan EU-jäsenyyden vaikutusta Suomen kehitykseen mm. ympäristön, talouselämän, työllisyyden, maatalouden, sosiaaliturvan, tasa-arvon, sotilaallisen turvallisuuden, kansallisen itsenäisyyden ja elinolojen kannalta. Lopuksi kartoitettiin vastaajien käsityksiä Suomen ulkopolitiikan hoidosta, puolueettomuuspolitiikasta, aseellisesta puolustautumisesta ja puolustusvoimille myönnettävistä varoista sekä EU:n vaikutuksesta Suomen turvallisuustilanteeseen. Taustamuuttujina kyselyssä olivat mm. kielitaito, tulot, koulutus, sukupuoli ja asuinlääni.
Ositettu otanta tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensin tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä jaettiin läänien sisällä kuntatyypeittäin. Kunnat ryhmiteltiin kuntatyypeittäin suuriin ja pieniin kaupunkeihin, maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Kolmannessa vaiheessa tutkimuskunnista poimittiin lähtöosoitteita niiden väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut tehtiin lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten tehtiin kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olleesta taloudesta valittiin henkilö, joka täytti valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. 1568 henkilöä haastateltiin. Yhdeksää haastattelua ei voitu käyttää, koska vastaajilla ei ollut äänioikeutta. Lopullisessa aineistossa on 1559 tutkimusyksikköä. Näistä 1316 osallistui vaalien jälkeiseen kyselyyn. Se tehtiin puhelimitse tai joissakin tapauksissa kirjekyselynä.