Aineiston nimi

Suomen EU-kansanäänestys 1994

Aineistonumero

FSD1195

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1195

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Pesonen, Pertti (Tampereen yliopisto)
• Sänkiaho, Risto (Tampereen yliopisto)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten yhteiskunnallista osallistumista ja suhtautumista EU-kansanäänestykseen ennen ja jälkeen kansanäänestyksen. Lisäksi selvitettiin vastaajien poliittista suuntautumista ja asenteita erilaisia ryhmiä kohtaan sekä mielipiteistä kansanäänestyksiä kohtaan.

Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä mm. äänestämällä vaikuttamisesta, päättäjien suhtautumisesta äänestäjiin, elinkeinoelämän valvomisesta, maahanmuutosta, tasa-arvosta ja tuloeroista. Lisäksi selvitettiin suhtautumista perinteisten suomalaisten arvojen vaalimiseen, julkisen sektorin karsintaan, aborttioikeuden rajoittamiseen ja alkoholijuomien hinnan korottamiseen. Vastaajilta kysyttiin myös luottamusta suomalaisiin poliitikkoihin ja käsitystä siitä, kuinka vasemmistolaisia tai oikeistolaisia suomalaiset puolueet ovat ja mitkä asiat ovat tärkeimpiä poliittisen toiminnan tavoitteita.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kuinka usein vastaajat lukevat sanomalehdistä politiikkaa koskevia juttuja ja ulkomaanuutisia. Lisäksi selvitettiin kuinka usein vastaajat seuraavat televisiosta uutisia tai ajankohtaisohjelmia ja kuuntelevat Yleisradion uutislähetyksiä radiosta. Edelleen kysyttiin myös miten tiedotusvälineet ovat vaikuttaneet EU-kannan ratkaisemiseen ja miten tärkeää heille oli Suomen EU-jäsenyys ja olisiko ollut parempi, jos hallitus ja eduskunta olisivat päättäneet jäsenyydestä. Lisäksi kysyttiin vastaajien lähipiirin suhtautumista EU-jäsenyyteen ja keskustelevatko he EU-jäsenyydestä lähipiirinsä kanssa. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka paljon EU-kysymys heitä kiinnostaa ja kuinka hyvin he mielestään tuntevat EU-asioita. Lisäksi kysyttiin vastaajien omaa kantaa EU-jäsenyyteen ja aikovatko he osallistua äänestykseen.

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan EU-jäsenyyden vaikutusta Suomen kehitykseen mm. ympäristön, talouselämän, työllisyyden, maatalouden, sosiaaliturvan, tasa-arvon, sotilaallisen turvallisuuden, kansallisen itsenäisyyden ja elinolojen kannalta. Lopuksi kartoitettiin vastaajien käsityksiä Suomen ulkopolitiikan hoidosta, puolueettomuuspolitiikasta, aseellisesta puolustautumisesta ja puolustusvoimille myönnettävistä varoista sekä EU:n vaikutuksesta Suomen turvallisuustilanteeseen. Taustamuuttujina kyselyssä olivat mm. kielitaito, tulot, koulutus, sukupuoli ja asuinlääni.

Asiasanat

Eurooppa; eurooppalaisuus; integraatio; kansanäänestykset; poliittinen käyttäytyminen; poliittinen osallistuminen; poliittinen toiminta; äänestykset; äänestyskäyttäytyminen; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Joukkoviestimet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Suomen Gallup

Tuottajat

• Tampereen yliopisto

Ajallinen kattavuus

1994

Aineistonkeruun ajankohta

1994-09 – 1994-11

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen ennen vuotta 1976 syntynyt väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Ositettu otanta tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensin tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä jaettiin läänien sisällä kuntatyypeittäin. Kunnat ryhmiteltiin kuntatyypeittäin suuriin ja pieniin kaupunkeihin, maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Kolmannessa vaiheessa tutkimuskunnista poimittiin lähtöosoitteita niiden väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut tehtiin lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten tehtiin kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olleesta taloudesta valittiin henkilö, joka täytti valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. 1568 henkilöä haastateltiin. Yhdeksää haastattelua ei voitu käyttää, koska vastaajilla ei ollut äänioikeutta. Lopullisessa aineistossa on 1559 tutkimusyksikköä. Näistä 1316 osallistui vaalien jälkeiseen kyselyyn. Se tehtiin puhelimitse tai joissakin tapauksissa kirjekyselynä.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Kasvokkainen haastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

257 muuttujaa ja 1559 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistossa ovat mukana sekä ennen kansanäänestystä (q1 - q97) että sen jälkeen (p1 - p22) kysytyt kysymykset.

Datamatriisista puuttuvat seuraavat avokysymyksiin liittyvät muuttujat: vastaajan ammatti (q3, q4), puolison ammatti (q8), sanomalehtien lukeminen (q40), EU-kannan tärkeimmät perustelut (q59), EU:hun liittymistä puoltavat ja sitä vastaan olevat syyt (q61a, q61b, q62a, q62b), tv-ohjelmien parhaat keskustelijat (p2), vakuuttavimmat henkilöt (p4), tärkeimmät syyt EU:ta vastaan tai EU:n puolesta äänestämiselle (p9, p10) ja miksi ei äänestänyt (p12).

Aineistosta on poistettu arkistoinnin yhteydessä kuntamuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Pesonen, Pertti (Tampereen yliopisto) & Sänkiaho, Risto (Tampereen yliopisto): Suomen EU-kansanäänestys 1994 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-07). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1195

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Moen, Kathrine L., Øyangen, Irene & Jenssen, Anders Todal (1996): The 1994 Nordic EU Referendums Study : Study description and codebook. Trondheim : Norwegian University of Science and Technology : Department of Sociology and Political Science. - (ISS-Rapport; 44)

Julkaisut aineistosta

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Suomen EU-kansanäänestys 1994: raportti äänestäjien kannanotoista (1994). Toim. Pesonen, Pertti. Helsinki: Ulkoasiainministeriö, eurooppatiedotus.

To join or not to join: three Nordic referendums on membership in the European Union (1998). Toim. Anders Todal Jenssen & Pertti Pesonen & Mikael Gilljam. Oslo: Scandinavian University Press.

Valentini, Chiara (2008). Promoting the European Union. Comparative analysis of EU communication strategies in Finland and in Italy. Germany, Saarbrücken: VDM Verlag Dr. Muller Aktiengesellschaft & Co.

Valentini, Chiara (2008). Promoting the European Union. Comparative analysis of EU communication strategies in Finland and in Italy. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Jyväskylä University Printing House.

Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.

Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 128 - 153. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Moen, Kathrine L. & Øyangen, Irene & Jenssen, Anders Todal (1996). The 1994 Nordic EU Referendums Study: Study description and codebook. Trondheim: Norwegian University of Science and Technology: Department of Sociology and Political Science. ISS-Rapport; 44.

Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Becker, Julia: The Permanent Blues? Comparing Participation and Vote Choice in EU Referendums between 1972 and 2016. Master thesis, University of Konstanz. 2017.

Kaczmarek, Krzysztof (2017). The Process of Europeanization of Finland With a Particular Purpose of Lapland. Politiikantutkimuksen väitöskirja.

Brummel, Lars (2018). Euphoria and hangovers in direct democracy: the effects of winning, losing and abstaining in referendums on citizens' referendum support. Master's thesis. Utrecht University.