DDI-kuvailu: Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000 DDI description: Democratization and Power Resources 1850-2000 1216 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 1.0.0 Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000 [metadata]. Metadataversio 1.0.0 (2003-03-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd1216; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1216 FSD:n aineistokuvailut (FSD metadata records), joiden tekijä on Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finnish Social Science Data Archive), on lisensoitu Creative Commons 1.0 Yleismaailmallinen (CC0 1.0) -lisenssillä. FSD:n aineistokuvailut (FSD metadata records) by Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finnish Social Science Data Archive) are licensed under a Creative Commons 1.0 Universal (CC0 1.0) license. FSD:n aineistokuvailut (FSD metadata records) av Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv (Finnish Social Science Data Archive) är licensierade under en Creative Commons 1.0 Universiell (CC0 1.0) licens. Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000 Democratization and Power Resources 1850-2000 1216 urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1216 10.60686/t-fsd1216 Vanhanen, Tatu Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.

 1.0 1.0 Vanhanen, Tatu (Tampereen yliopisto): Demokratisoituminen ja valtaresurssit 1850-2000 [data]. Dataversio 1.0 (2003-03-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd1216; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1216 kilpailu (toiminta) osallistuminen demokratisoituminen demokratia kaupunkiväestö maaseutuväestö maatalousyhteiskunta yhteiskuntakehitys kaupungistuminen valta opiskelijat lukutaito taloudellinen kehitys resurssit henkinen pääoma Yhteiskuntatieteet Kansainvälinen politiikka ja järjestöt Talouden tila ja tunnusluvut

Tämä laaja pitkittäisaineisto on tulosta professori Tatu Vanhasen pitkäaikaisesta valtioiden demokratisoitumista ja valtaresursseja koskevasta tutkimustyöstä. Kansainvälinen tiedeyhteisö tuntee aineiston myös nimellä Vanhanen's Index of Power Resources. Erilaisista kirjallisista lähteistä kootut tiedot on aiemmin julkaistu viiden eri teoksen liitteinä. Teokset on lueteltu alla kohdassa lähdeaineistot. Näissä teoksissa käytetyt numerotietojen alkuperäiset lähteet on koottu taustatietoa-dokumenttiin.

Vanhanen jakaa aineistonsa muuttujat kahteen eri pääryhmään. Ensimmäinen ryhmä on demokratian mittarit (Measures of Democracy), jossa on kolme muuttujaa. Toista ryhmää hän kutsuu resurssien jakautuneisuuden mittareiksi (Measures of Resource Distribution).

Demokratian mittarit -ryhmään kuuluvat kilpailullisuus (Competition), osallistuminen (Participation) ja demokratisoitumisindeksi (Index of Democratization). Kilpailullisuuden arvot saadaan, kun vähennetään suurimman puolueen saama kannatusprosentti sadasta. Kannatusprosentti on laskettu puolueen saamista äänistä tai paikoista parlamentissa ja/tai voittaneen presidenttiehdokkaan ääniosuudesta. Osallistuminen muodostuu äänestysaktiivisuudesta vaaleissa ja kansanäänestyksien lukumäärästä. Osavaltion sisäinen kansanäänestys nostaa muuttujan arvoa yhdellä prosenttiyksiköllä ja koko valtion käsittävä kansanäänestys nostaa sitä viidellä prosenttiyksiköllä. Muuttujan yläraja on 70 prosenttia. Demokratisoitumisindeksi saadaan jakamalla osallistumisen ja kilpailullisuuden tulo sadalla.

Resurssien jakautuneisuutta mitataan kuudella muuttujalla: 1) Kaupunkiväestön osuus (%) koko väestöstä; 2) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (Non-Agricultural Population). Saadaan vähentämällä agraariväestöön kuuluvien osuus sadasta; 3) Opiskelijoiden määrä (Students). Muuttuja kertoo kuinka monta opiskelijaa maassa on 100000 henkeä kohden. Opiskelijaksi luetaan yliopistoissa, korkeakouluissa tai vastaavissa oppilaitoksissa opiskelevat. Opiskelijoiden osuus (Students %) lasketaan kahdella tavalla. Ennen vuotta 1988 opiskelijoiden määrä -muuttujan arvo 1000 vastaa 100 prosenttia. Vuosina 1988 ja 1998 samaisen muuttujan arvo 5000 vastaa 100 prosenttia; 4) Lukutaitoisia (Literates %) lasketaan prosentteina aikuisväestöstä; 5) Perhetilojen osuus (Family Farms %) on perhetilojen yhteenlaskettu pinta-ala koko viljelypinta-alasta tai maatilojen kokonaisalasta prosentteina; (6) Ei-agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (Degree of Decentralization of Non-Agricultural Economic Resources). Muuttuja on laskettu 1970-luvulta alkaen.

Edellisistä kuudesta muuttujasta on muodostettu kolme uutta muuttujaa. 1) Ammattien monialaistumisen indeksi (Index of Occupational Diversification) saadaan laskemalla kaupunkiväestön ja agraariväestöön kuulumattomien osuuden aritmeettinen keskiarvo. 2) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (Index of Knowledge Distribution) on lukutaitoisten prosenttiosuuden ja opiskelijoiden prosenttiosuuden aritmeettinen keskiarvo. 3) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (Index of Distribution of Economic Power Resources) saadaan, kun ensiksi kerrotaan perhetilojen osuus agraariväestön osuudella. Sitten kerrotaan ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste agraariväestöön kuulumattomien osuudella. Lopuksi nämä kaksi tuloa lasketaan yhteen.

Edellä mainituista muuttujista on muodostettu edelleen kaksi uutta muuttujaa. Ensimmäinen on valtaresurssi-indeksi (Index of Power Resources), joka saadaan jakamalla 10000:lla ammattien monialaistumisen, henkisen pääoman jakautuneisuuden ja taloudellisten valtaresurssien indeksien tulo. Toinen muuttuja on viiden (1970-luvulta lähtien kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo. Siinä lasketaan muuttujien 1-6 aritmeettinen keskiarvo. Tämä eroaa valtaresurssi-indeksistä siten, että yhden muuttujan pieni arvo ei pudota koko muuttujan arvoa kovin paljoa.

 Arabiemiirikunnat Afganistan Antigua ja Barbuda Albania Armenia Angola Argentiina Itävalta Australia Azerbaidzan Bosnia ja Hertsegovina Barbados Bangladesh Belgia Burkina Faso Bulgaria Bahrain Burundi Benin Brunei Bolivia Brasilia Bahama Bhutan Botswana Valko-Venäjä Belize Kanada Kongo (Zaire) Keski-Afrikan tasavalta Kongo (Brazzaville) Sveitsi Norsunluurannikko (Côte d'Ivoire) Chile Kamerun Kiina Kolumbia Costa Rica Tsekkoslovakia Kuuba Kap Verde Kypros Tsekki Länsi-Saksa Saksa Saksan demokraattinen tasavalta Djibouti Tanska Dominica Dominikaaninen tasavalta Algeria Ecuador Viro Egypti Eritrea Espanja Etiopia Suomi Fidzi Mikronesia Ranska Gabon Iso-Britannia Grenada Georgia Ghana Gambia Guinea Päiväntasaajan Guinea Kreikka Guatemala Guinea-Bissau Guyana Honduras Kroatia Haiti Unkari Indonesia Irlanti Israel Intia Irak Iran Islanti Italia Jamaika Jordania Japani Kenia Kirgisia Kambodza Kiribati Komorit Saint Kitts ja Nevis Pohjois-Korea Etelä-Korea Kuwait Kazakstan Laos Libanon Saint Lucia Sri Lanka Liberia Lesotho Liettua Luxemburg Latvia Libya Marokko Moldova Madagaskar Marshallinsaaret Makedonia Mali Myanmar (Burma) Mongolia Mauritania Malta Mauritius Malediivit Malawi Meksiko Malesia Mosambik Namibia Niger Nigeria Nicaragua Alankomaat Norja Nepal Uusi-Seelanti Oman Panama Peru Papua-Uusi-Guinea Filippiinit Pakistan Puola Portugali Paraguay Qatar Romania Venäjä Ruanda Saudi-Arabia Salomonsaaret Seychellit Sudan Ruotsi Singapore Slovenia Slovakia Sierra Leone Senegal Somalia Serbia Suriname São Tomé ja Prínsipe Neuvostoliitto El Salvador Syyria Swazimaa Tsad Togo Thaimaa Tadzikistan Turkmenistan Tunisia Tonga Turkki Trinidad ja Tobago Taiwan Tansania Ukraina Uganda Yhdysvallat Uruguay Uzbekistan Saint Vincent ja Grenadiinit Venezuela Vietnam Länsi-Samoa Vanuatu Jemen Jugoslavia Etelä-Afrikka Sambia Zimbabwe Afganistan Albania Algeria Angola Antigua ja Barbuda Argentiina Armenia Australia Itävalta Azerbaidzan Bahama Bahrain Bangladesh Barbados Valko-Venäjä Belgia Belize Benin Bhutan Bolivia Bosnia ja Hertsegovina Botswana Brasilia Brunei Bulgaria Burkina Faso Myanmar (Burma) Burundi Kambodza Kamerun Kanada Kap Verde Keski-Afrikan tasavalta Tsad Chile Kiina Kolumbia Komorit Kongo (Brazzaville) Kongo (Zaire) Costa Rica Norsunluurannikko (Côte d'Ivoire) Kroatia Kuuba Kypros Tsekki Tsekkoslovakia Tanska Djibouti Dominica Dominikaaninen tasavalta Ecuador Egypti El Salvador Päiväntasaajan Guinea Eritrea Viro Etiopia Fidzi Suomi Ranska Gabon Gambia Saksan demokraattinen tasavalta Saksa Länsi-Saksa Georgia Ghana Grenada Kreikka Guatemala Guinea-Bissau Guinea Guyana Haiti Honduras Unkari Islanti Intia Indonesia Iran Irak Irlanti Israel Italia Jamaika Japani Jordania Kazakstan Kenia Kiribati Pohjois-Korea Etelä-Korea Kuwait Kirgisia Laos Latvia Libanon Lesotho Liberia Libya Liettua Makedonia Luxemburg Madagaskar Malawi Malesia Malediivit Mali Malta Marshallinsaaret Mauritania Mauritius Meksiko Mikronesia Moldova Mongolia Marokko Mosambik Namibia Nepal Alankomaat Uusi-Seelanti Nicaragua Niger Nigeria Norja Oman Pakistan Panama Papua-Uusi-Guinea Paraguay Peru Filippiinit Puola Portugali Qatar Romania Venäjä Neuvostoliitto Ruanda Länsi-Samoa São Tomé ja Prínsipe Saudi-Arabia Senegal Serbia Seychellit Sierra Leone Singapore Slovakia Slovenia Salomonsaaret Somalia Etelä-Afrikka Espanja Sri Lanka Saint Kitts ja Nevis Saint Lucia Saint Vincent ja Grenadiinit Sudan Suriname Swazimaa Ruotsi Sveitsi Syyria Taiwan Tadzikistan Tansania Thaimaa Togo Tonga Trinidad ja Tobago Tunisia Turkki Turkmenistan Uganda Ukraina Arabiemiirikunnat Iso-Britannia Yhdysvallat Uruguay Uzbekistan Vanuatu Venezuela Vietnam Jemen Jugoslavia Sambia Zimbabwe Poliittis-hallinnollinen alue PoliticalAdministrativeArea Maa edellä luetellut maat Kvantitatiivinen Aikasarja-aineisto TimeSeries Vanhanen, Tatu Kokonaisaineisto TotalUniverseCompleteEnumeration

Aineistoon on koottu kaikkien valtioiden tiedot julkisesti saatavilla olevista asiakirjoista.

 Kooste- tai synteesiaineisto CompilationSynthesis Aineistonkeruuohjeistus: poimintaohje tai -suunnitelma DataCollectionGuidelines.SecondaryDataCollectionGuide Vanhanen, Tatu (1979). Power and the means of power : a study of 119 Asian, European, American, and African states, 1850-1975. Ann Arbor : University Microfilm International. Appendix C, D, E, F, I & bibliography, pp. 267-385. Vanhanen, Tatu (1984). The Emergence of Democracy : A comparative study of 119 states, 1850-1979. Helsinki : Societas Scientarium Fennica. - (Commentationes Scientarium Socialium; 24) Appendix & bibliography, pp. 137-159 Vanhanen, Tatu (1997). Prospects of Democracy : A study of 172 countries. New York : Routledge. Appendix 2,3, 4, 5 & bibliography, pp. 208-237, 345-360. Vanhanen, Tatu (1990). The Process of Democratization : A comparative study of 147 states, 1980-88. New York : Crane Russak (A member of the Taylor & Francis Group). Appendix 2, 3, 4 & bibliography, pp. 233-274, 289-313. Vanhanen, Tatu (2003). Democratization: A Comparative Analysis of 170 Countries. London: Routledge. Norwegian University of Science and Technology (NTNU) : Department of Sociology and Political Science. The Polyarchy Dataset: Vanhanen's Index of Democracy [Verkkodokumentti], [Viitattu 24.3.2003]. Saatavana: http://www.svt.ntnu.no/iss/data/Vanhanen/ Aineisto ei sisällä painomuuttujia. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman kattavasti suomeksi ja englanniksi. Aineisto on tarkistettu ja muokattu yksityiskohtaisesti. Tarvittaessa aineistosta on poistettu tunnisteita. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0). Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi. Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. FSD1289 Demokratisoitumisen mittarit 1810-2018 FSD2140 Sukupuolella painotettu demokratisoitumisindeksi 1995-2010 FSD2420 Valtaresurssit 2007 FSD2588 Etninen heterogeenisuus ja etniset konfliktit 2003-2010 FSD2817 Etniset konfliktit ja etninen nepotismi 2003-2011 Abdur Raquip, Basil Farooq (2019) U.S.-Backed Coups in Latin America: An Empirical Inquiry. Bachelor's senior thesis. Department of Economics, University of California, Berkeley. U.S.-Backed Coups in Latin America: An Empirical Inquiry Aidt, Toke S. & Eterovic, Dalibor S. (2011). Political competition, electoral participation and public finance in 20th century Latin America. European Journal of Political Economy 27(1), 181-200. doi:10.1016/j.ejpoleco.2010.06.006 Political competition, electoral participation and public finance in 20th century Latin America 10.1016/j.ejpoleco.2010.06.006 Aleman, Jose & Yang, David (2008). A Duration Analysis of Democratic Transitions and Authoritarian Backslides. Paper presented at the annual meeting of the MPSA Annual National Conference, Palmer House Hotel, Hilton, Chicago, IL. http://www.allacademic.com/meta/p267380_index.html [12.11.2010] A Duration Analysis of Democratic Transitions and Authoritarian Backslides Amendola, Adalgiso & Easaw, Joshy & Savoia, Antonio (2011). Inequality in developing economies: the role of institutional development. Public Choice, Published online: 03 August 2011. doi:10.1007/s11127-011-9838-3 Inequality in developing economies: the role of institutional development 10.1007/s11127-011-9838-3 Ansell, B. & Samuels, D. (2010). Inequality and democratization: A contractarian approach. Comparative Political Studies 43(12), 1543-1574. doi:10.1177/0010414010376915 Inequality and democratization: A contractarian approach 10.1177/0010414010376915 Attar, Riad A. (2009). Data and estimation and results (Chapter 7). In: Arms and Conflict in the Middle East (ed. Manas Chatterji). Contributions to Conflict Management, Peace Economics and Development, Volume 13, 123-165. Emerald Group Publishing Limited. Data and estimation and results (Chapter 7) Baten, J., & Hippe, R. (2018). Geography, land inequality and regional numeracy in Europe in historical perspective. Journal of Economic Growth, 23(1), 79-109. https://doi.org/10.1007/s10887-017-9151-1 Geography, land inequality and regional numeracy in Europe in historical perspective 10.1007/s10887-017-9151-1 Berger S., Nehring H. (2017). Introduction: Towards a Global History of Social Movements. In: Berger S., Nehring H. (eds) The History of Social Movements in Global Perspective. Palgrave Studies in the History of Social Movements. London: Palgrave Macmillan. Introduction: Towards a Global History of Social Movements Blanco, Luisa (2010). Life is Unfair in Latin America, But Does it Matter for Growth? World Development 38(3), 393-404. doi:10.1016/j.worlddev.2009.09.002 Life is Unfair in Latin America, But Does it Matter for Growth? 10.1016/j.worlddev.2009.09.002 Bulut, Levent (2009). Market Disciplining of the Developing Countries' Sovereign Governments. Emory University, Department of Economics. Working Paper 2009-02. http://www.economics.emory.edu/Working_Papers/wp/2009wp/levent_09_02_paper.pdf [2.12.2010] Market Disciplining of the Developing Countries' Sovereign Governments Bulutgil, H. Z. (2015). Social cleavages, wartime experience, and ethnic cleansing in Europe. Journal of Peace Research, 52(5), 577-590. https://doi.org/10.1177/0022343315588339 Social cleavages, wartime experience, and ethnic cleansing in Europe 10.1177/0022343315588339 Bulutgil, H. Z. (2016). The roots of ethnic cleansing in Europe. New York: Cambridge University Press. The roots of ethnic cleansing in Europe Bye, Fredrik (2015). Ökonomisk Ulikhet og Regimestabilitet i Autokratier. Oslo: University of Oslo. Bachelor´s thesis. Ökonomisk Ulikhet og Regimestabilitet i Autokratier. Chang, Chia-Chien (2019). Who Pays for War? Economic Inequality, Financial Strategies, and War. PhD dissertation. University of California Santa Barbara. Who Pays for War? Economic Inequality, Financial Strategies, and War Easterly, William (2007). Inequality does cause underdevelopment: Insights from a new instrument. Journal of Development Economics 84(2), 755-776. doi:10.1016/j.jdeveco.2006.11.002 Inequality does cause underdevelopment: Insights from a new instrument 10.1016/j.jdeveco.2006.11.002 Echeverria, Nohemi; Hemmerechts, Kenneth and Kavadias, Dimokritos (2019): The legacy of country-level experience of armed conflict on emancipative value preferences: A global cross-national study. In: International Journal of Comparative Sociology 60 (5): 342-370. First published online: September 23, 2019, https://doi.org/10.1177/0020715219874379. The legacy of country-level experience of armed conflict on emancipative value preferences: A global cross-national study 10.1177/0020715219874379 Emmenegger P, Thoma A, Walter A. Landholding Inequality, Social Control, and Mass Opposition to Suffrage Extension. British Journal of Political Science. Published online 2023:1-19. doi:10.1017/S0007123423000297 Landholding Inequality, Social Control, and Mass Opposition to Suffrage Extension doi:10.1017/S0007123423000297 Eterovic, D. S., & Sweet, C. M. (2014). Democracy and Education in twentieth-century Latin America. Economics & Politics 26(2), 237-262. https://doi.org/10.1111/ecpo.12033 Democracy and Education in twentieth-century Latin America 10.1111/ecpo.12033 Fontana, G. (2016). VÄLSTÅND OCH DEMOKRATI: Har socioekonomisk modernisering påverkat demokratisk framväxt i Östasiatiska länder? Örebro University. Bachelor's thesis. urn:nbn:se:oru:diva-50877 VÄLSTÅND OCH DEMOKRATI: Har socioekonomisk modernisering påverkat demokratisk framväxt i Östasiatiska länder? urn:nbn:se:oru:diva-50877 Foot, Kirsten A. & Schneider, Steven M. & Kluver, Randolph & Xenos, Michael & Jankowski, Nicholas W. (2007). Comparing web production practices across electoral web spheres. In: The Internet and National Elections. A comparative study of web campaigning (eds. Randolph Kluver, Nicholas W. Jankowski, Kirsten A. Foot & Steven M. Schneider), 243-260. Routledge Research in Political Communication. Routledge. Comparing web production practices across electoral web spheres Foot, Kirsten A. & Xenos, Michael & Schneider, Steven M. & Kluver, Randolph & Jankowski, Nicholas W. (2009). Electoral web production practices in cross-national persepctive: the relative influence of national development, political culture, and web genre. In: Routledge Handbook of Internet Politics (eds. Andrew Chadwick & Philip N. Howard), 40-55. Routledge. Electoral web production practices in cross-national persepctive: the relative influence of national development, political culture, and web genre Fortunato, P., & Panizza, U. (2015). Democracy, education and the quality of government. Journal of Economic Growth, 20(4), 333-363. https://doi.org/10.1007/s10887-015-9120-5 Democracy, education and the quality of government 10.1007/s10887-015-9120-5 Haggard, S., & Kaufman, R. R. (2016). Democratization During the Third Wave. Annual Review of Political Science 19(1), 125-144. https://doi.org/10.1146/annurev-polisci-042114-015137 Democratization During the Third Wave 10.1146/annurev-polisci-042114-015137 Haggard, S., & Kaufman, R. R. (2016). Dictators and democrats: masses, elites, and regime change. Princeton University Press. Dictators and democrats: masses, elites, and regime change Haller, M., Eder, A., & Stolz, E. (2016). Ethnic stratification and patterns of income inequality around the world: A cross-national comparison of 123 countries, based on a new index of historic ethnic exploitation. Social Indicators Research, 128(3), 1047-1084. https://doi.org/10.1007/s11205-015-1069-4 Ethnic stratification and patterns of income inequality around the world: A cross-national comparison of 123 countries, based on a new index of historic ethnic exploitation 10.1007/s11205-015-1069-4 Ingesson, T., Lindberg, M., Lindvall, J., & Teorell, J. (2018). The Martial Origins of Democracy: A Global Study of Military Conscription and Suffrage Extensions Since the Napoleonic Wars. Democratization, 25(4), 633-651. https://doi.org/10.1080/13510347.2017.1405935 The Martial Origins of Democracy: A Global Study of Military Conscription and Suffrage Extensions Since the Napoleonic Wars 10.1080/13510347.2017.1405935 Islam, M. R., Madsen, J. B., & Doucouliagos, H. (2018). Does inequality constrain the power to tax? Evidence from the OECD. European journal of political economy 52, 1-17. https://doi.org/10.1016/j.ejpoleco.2017.02.006 Does inequality constrain the power to tax? Evidence from the OECD 10.1016/j.ejpoleco.2017.02.006 Jensen, C., Andersen, D., & Rasmussen, M. B. (2017). Suffering from Suffrage: Welfare State Development and the Politics of Citizenship Disqualification. In Council for European Studies Conference. Suffering from Suffrage: Welfare State Development and the Politics of Citizenship Disqualification Kadivar, Mohammad Ali & Usmani, Adaner & Benjamin, H. Bradlow (2019). The Long March: Deep Democracy in Cross-National Perspective. Social Forces 98(3). https://doi.org/10.1093/sf/soz050 The Long March: Deep Democracy in Cross-National Perspective 10.1093/sf/soz050 Kammas, P., Poulima, M. (2017). Inequality in Landownership, Democracy, and Progressive Taxation: Evidence from Historical Data. In: Thomakos D., Nikolopoulos K. (eds) Taxation in Crisis. Palgrave Macmillan Studies in Banking and Financial Institutions, p. 43-72. Inequality in Landownership, Democracy, and Progressive Taxation: Evidence from Historical Data Kennedy, Ryan (2010). The Contradiction of Modernization: A Conditional Model of Endogenous Democratization. Journal of Politics 72(3), p785-798. DOI: 10.1017/S0022381610000162 The Contradiction of Modernization: A Conditional Model of Endogenous Democratization 10.1017/S0022381610000162 Kirilovas, Evaldas (2015). The Impact of Electoral Competitiveness on Tax Burden: [Manuscript]: Bachelor Thesis: Economics and Politics. Vilnius, ISM University of Management and Economics. The Impact of Electoral Competitiveness on Tax Burden Kurkova, Tereza (2015). Vliv nerostneho bohatstvi na uroven demokracie v Latinske Americe. Univerzita Hradec Kralove. Filozoficka fakulta. Katedra politologie. Diplomova prace Vliv nerostneho bohatstvi na uroven demokracie v Latinske Americe Kyriacou, A. & Velásquez, F. (2015). Inequality and culture in a cross-section of countries. Journal of Institutional Economics 11(1), 141-166. doi:10.1017/S1744137414000186 Inequality and culture in a cross-section of countries 10.1017/S1744137414000186 Letsa, Natalie and Wilfahrt, Martha (2018). Popular Support of Democracy in Autocratic Regimes: A Micro-Level Analysis of Preferences. Comparative Politics, Volume 50, Number 2, January 2018, pp. 231-273(43). Popular Support of Democracy in Autocratic Regimes: A Micro-Level Analysis of Preferences Lynn, Richard & Vanhanen, Tatu (2006). IQ and Global Inequality. Augusta, GA: Washington Summit Publishers. IQ and Global Inequality Mares, Isabela & Queralt, Didac (2015). The Non-Democratic Origins of Income Taxation. Comparative Political Studies. First published on July 30, 2015. doi:10.1177/0010414015592646 The Non-Democratic Origins of Income Taxation 10.1177/0010414015592646 Melki, M., & Pickering, A. (2019). New evidence on the historical growth of government in Europe: The role of labor costs. European Journal of Political Economy. https://doi.org/10.1016/j.ejpoleco.2019.05.006 New evidence on the historical growth of government in Europe: The role of labor costs 10.1016/j.ejpoleco.2019.05.006 Miller, M. K. (2015). Democratic Pieces: Autocratic Elections and Democratic Development since 1815. British Journal of Political Science. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/S0007123413000446 Democratic Pieces: Autocratic Elections and Democratic Development since 1815 10.1017/S0007123413000446 Müller, Thomas & Pickel, Susanne (2007). Wie lässt sich Demokratie am besten messen? Zur Konzeptqualität von Demokratie-Indizes. Politische Vierteljahresschrift 48(3), 511-539. doi:10.1007/s11615-007-0089-3 Wie lässt sich Demokratie am besten messen? Zur Konzeptqualität von Demokratie-Indizes 10.1007/s11615-007-0089-3 Neundorf, A., Ezrow, N., Gerschewski, J., Olar, R. G., & Shorrocks, R. (2017). The legacy of authoritarian regimes on democratic citizenship: A global analysis of authoritarian indoctrination and repression. Presented at MPSA, ECPR Joint Sessions, EPSA 2017. The legacy of authoritarian regimes on democratic citizenship: A global analysis of authoritarian indoctrination and repression Oinonen, Eriikka (2008). Families in Converging Europe. A Comparison of Forms, Structures and Ideals. Houndmills, Basingstoke: Palgrave Macmillan. Studies in Family and Intimate Life. Families in Converging Europe. A Comparison of Forms, Structures and Ideals Oto-Peralías, D., & Romero-Ávila, D. (2017). The Legacy of European Colonialism on Relevant Determinants of Institutional Development. In Colonial Theories of Institutional Development (pp. 105-112). Springer, Cham. The Legacy of European Colonialism on Relevant Determinants of Institutional Development Oto-Peralías, D., & Romero-Ávila, D. (2017). Colonial theories of institutional development: toward a model of styles of imperialism. Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-54127-3 Colonial theories of institutional development: toward a model of styles of imperialism 10.1007/978-3-319-54127-3 Pinto, P. M., & Zhu, B. (2016). Fortune or evil? The effect of inward foreign direct investment on corruption. International Studies Quarterly, 60(4), 693-705. Fortune or evil? The effect of inward foreign direct investment on corruption 10.1093/isq/sqw025 Pusic, Marijana (2022): Nationalismus als Brücke zwischen Demokratie und Marktwirtschaft? Eine Analyse der kroatischen und serbischen Transformation. Dissertation. Frankfurt: Goethe University. Nationalismus als Brücke zwischen Demokratie und Marktwirtschaft? Eine Analyse der kroatischen und serbischen Transformation Raquib, B. F. A. (2019). US-Backed Coups in Latin America: An Empirical Inquiry. University of California, Berkeley. Master's Thesis. US-Backed Coups in Latin America: An Empirical Inquiry Raymond, C. (2018). Socioeconomic Development and Party System Fragmentation Cross-Nationally. Politics & Policy 46(5), 731-758. https://doi.org/10.1111/polp.12272 Socioeconomic Development and Party System Fragmentation Cross-Nationally 10.1111/polp.12272 Raymond, Christopher (2016). Explaining the multiparty systems of Western Europe prior to the adoption of proportional representation. Comparative European Politics, 14(3), pp. 253-272. https://doi.org/10.1057/cep.2014.27 Explaining the multiparty systems of Western Europe prior to the adoption of proportional representation. 10.1057/cep.2014.27 Raymond, Christopher D. (2015). In defiance of Duverger: The class cleavage and the emergence of district-level multiparty systems in western Europe. Research & Politics, 2(1). https://doi.org/10.1177/2053168014567557 In defiance of Duverger: The class cleavage and the emergence of district-level multiparty systems in western Europe 10.1177/2053168014567557 Sanderson, S. K. (2015). Modern Societies: A Comparative Perspective. New York: Routledge. Modern Societies: A Comparative Perspective Savoia, Antonio & Easaw, Joshy & McKay, Andrew (2010). Inequality, Democracy, and Institutions: A Critical Review of Recent Research. World Development 38(2), 142-154. doi:10.1016/j.worlddev.2009.10.009 Inequality, Democracy, and Institutions: A Critical Review of Recent Research 10.1016/j.worlddev.2009.10.009 Schmotz, A. (2015). Vulnerability and compensation: constructing an index of co-optation in autocratic regimes. European Political Science, 14, 439-457. https://doi.org/10.1057/eps.2015.62 Vulnerability and compensation: constructing an index of co-optation in autocratic regimes 10.1057/eps.2015.62 Seelkopf, L., Lierse, H., & Schmitt, C. (2016). Trade liberalization and the global expansion of modern taxes. Review of International Political Economy, 23(2), 208-231. https://doi.org/10.1080/09692290.2015.1125937 Trade liberalization and the global expansion of modern taxes 10.1080/09692290.2015.1125937 Stevens, Thomas (2020). Institutions, Inequality and Intergenerational Social Mobility: A Cross-Country Analysis. Master Thesis, University of Cologne, Germany. Institutions, Inequality and Intergenerational Social Mobility: A Cross-Country Analysis Svolik, Milan (2008). Authoritarian Reversals and Democratic Consolidation. American Political Science Review 102(2), 153-168. Authoritarian Reversals and Democratic Consolidation Uslaner, Eric M. & Rothstein, Bo (2016). The Historical Roots of Corruption: State Building, Economic Inequality, and Mass Education. Comparative Politics 48, 227-248. DOI:10.5129/001041516817037736 The Historical Roots of Corruption: State Building, Economic Inequality, and Mass Education 10.5129/001041516817037736 Uslaner, Eric M. (2017). The Historical Roots of Corruption. Cambridge: Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/9781108241281 The Historical Roots of Corruption 10.1017/9781108241281 Usmani, A. (2017). Essays on the Rise and Fall of Labor. Doctoral dissertation, New York University. Essays on the Rise and Fall of Labor Usmani, Adaner (2018). Democracy and the Class Struggle. American Journal of Sociology 124 (3): 664-704. https://doi.org/10.1086/700235 Democracy and the Class Struggle 10.1086/700235 Usmani, Adaner (2018). Democracy and the Class Struggle. American Journal of Sociology 124, no. 3 (November 1, 2018): 664-704. doi.org/10.1086/700235. Democracy and the Class Struggle 10.1086/700235 Vanhanen, Tatu (2003). Democratization: A Comparative Analysis of 170 Countries. London: Routledge. Democratization: A Comparative Analysis of 170 Countries Vanhanen, Tatu (2006). Evolutionary Roots of Global Problems. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ruostetsaari, Ilkka), 161-176. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16. Evolutionary Roots of Global Problems Vanhanen, Tatu (2007). Human Diversity Reflected in Levels of Purchasing Power Parity, Democratization and the Human Condition. Mankind Quarterly 48(2), 141-155. Human Diversity Reflected in Levels of Purchasing Power Parity, Democratization and the Human Condition Vanhanen, Tatu (2011). Globaalit haasteet. Demokratia, etninen väkivalta ja eriarvoisuus. Esitelmä Tilastoseuran Globaalit muutokset ja tilastotiede -iltapäiväseminaarissa 4.3.2010. Teoksessa: Suomen Tilastoseuran vuosikirja 2010, 104-115. Helsinki: Suomen Tilastoseura. Globaalit haasteet. Demokratia, etninen väkivalta ja eriarvoisuus Vanhanen, Tatu (2011). National IQs and their demographic correlates. Personality and Individual Differences. Available online 7 September 2011. doi:10.1016/j.paid.2011.08.007 National IQs and their demographic correlates 10.1016/j.paid.2011.08.007 Vanhanen, Tatu (2013). Miksi Kiina lähtee lentoon ja Kongo ei? Yhteiskuntien älykkyyserot ja niiden huomiointi kehityksessä. Helsinki: East-West Books. Miksi Kiina lähtee lentoon ja Kongo ei? Yhteiskuntien älykkyyserot ja niiden huomiointi kehityksessä Vreeland, James R. (2008). The Effect of Political Regime on Civil War. Unpacking Anocracy. Journal of Conflict Resolution 52(3), 401-425. doi: 10.1177/0022002708315594 The Effect of Political Regime on Civil War. Unpacking Anocracy. 10.1177/0022002708315594 White, P. B., Vidovic, D., González, B., Gleditsch, K. S., & Cunningham, D. E. (2015). Nonviolence as a weapon of the resourceful: From claims to tactics in mobilization. Mobilization: An International Quarterly, 20(4), 471-491. https://doi.org/10.17813/1086-671X-20-4-471 Nonviolence as a weapon of the resourceful: From claims to tactics in mobilization 10.17813/1086-671X-20-4-471 Wills-Johnson, Nick (2010). Lessons for sustainability from the world's most sustainable culture. Environment, Development and Sustainability 12(6), 909-925. doi:10.1007/s10668-010-9231-2 Lessons for sustainability from the world's most sustainable culture 10.1007/s10668-010-9231-2 daF1216.por 196 245 SPSS Portable [fsd_no] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) 196 1216 1216 1216.00 .000 [fsd_vr] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) 196 1.0 1.0 1.000 .0000 [fsd_id] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) 196 1 196 98.50 56.724 [fsd_li] Lisenssi CC BY 4.0 (lisätty FSD:ssä) Lisenssi CC BY 4.0 (lisätty FSD:ssä) [bv1] Maa Maa [q1_1] Kilpailullisuus (1858) Kilpailullisuus (1858) 40 .0 55.0 12.495 18.5244 [q1_2] Osallistuminen (1858) Osallistuminen (1858) 40 .0 23.8 2.615 5.4708 [q1_3] Demokratisoitumisindeksi (1858) Demokratisoitumisindeksi (1858) 40 .0 7.9 .735 1.7155 [q1_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1858) Kaupunkiväestön osuus (%) (1858) 37 0 35 7.27 6.615 [q1_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1858) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1858) 37 5 72 23.11 16.343 [q1_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1858) Ammattien monialaistumisen indeksi (1858) 37 4.5 53.5 15.195 10.7896 [q1_7] Opiskelijoiden määrä (1858) Opiskelijoiden määrä (1858) 37 0 100 23.16 24.654 [q1_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1858) Opiskelijoiden osuus (%) (1858) 37 0 10 2.32 2.484 [q1_9] Lukutaitoisia (%) (1858) Lukutaitoisia (%) (1858) 37 1 90 24.68 29.150 [q1_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1858) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1858) 37 .5 47.5 13.541 15.4013 [q1_11] Perhetilojen osuus (%) (1858) Perhetilojen osuus (%) (1858) 37 0 64 17.62 16.825 [q1_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1858) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1858) 0 0 0 0 0 [q1_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1858) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1858) 37 .0 64.0 17.622 16.8248 [q1_14] Valtaresurssi-indeksi (1858) Valtaresurssi-indeksi (1858) 37 .0 6.1 .959 1.6999 [q1_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1858) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1858) 37 3.8 38.6 15.000 12.0313 [q2_1] Kilpailullisuus (1868) Kilpailullisuus (1868) 43 .0 51.3 16.186 18.1268 [q2_2] Osallistuminen (1868) Osallistuminen (1868) 43 .0 21.7 2.156 4.2247 [q2_3] Demokratisoitumisindeksi (1868) Demokratisoitumisindeksi (1868) 43 .0 7.0 .600 1.2880 [q2_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1868) Kaupunkiväestön osuus (%) (1868) 39 0 38 8.41 7.426 [q2_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1868) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1868) 39 5 76 26.08 17.630 [q2_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1868) Ammattien monialaistumisen indeksi (1868) 39 4.5 57.0 17.244 11.7764 [q2_7] Opiskelijoiden määrä (1868) Opiskelijoiden määrä (1868) 39 0 100 25.18 23.880 [q2_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1868) Opiskelijoiden osuus (%) (1868) 39 0 10 2.49 2.383 [q2_9] Lukutaitoisia (%) (1868) Lukutaitoisia (%) (1868) 39 1 91 27.92 30.399 [q2_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1868) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1868) 39 .5 48.5 15.205 15.9228 [q2_11] Perhetilojen osuus (%) (1868) Perhetilojen osuus (%) (1868) 39 0 64 18.82 17.929 [q2_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1868) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1868) 0 0 0 0 0 [q2_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1868) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1868) 39 .0 64.0 18.821 17.9295 [q2_14] Valtaresurssi-indeksi (1868) Valtaresurssi-indeksi (1868) 39 .0 7.3 1.264 2.1572 [q2_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1868) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1868) 39 4.0 40.6 16.744 12.8834 [q3_1] Kilpailullisuus (1878) Kilpailullisuus (1878) 46 .0 52.1 14.939 18.4798 [q3_2] Osallistuminen (1878) Osallistuminen (1878) 46 .0 21.5 2.565 4.7085 [q3_3] Demokratisoitumisindeksi(1878) Demokratisoitumisindeksi(1878) 46 .0 9.8 .933 2.2334 [q3_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1878) Kaupunkiväestön osuus (%) (1878) 41 0 42 9.80 8.442 [q3_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1878) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1878) 41 5 80 29.12 18.108 [q3_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1878) Ammattien monialaistumisen indeksi (1878) 41 4.5 61.0 19.483 12.4866 [q3_7] Opiskelijoiden määrä (1878) Opiskelijoiden määrä (1878) 41 0 130 27.37 27.159 [q3_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1878) Opiskelijoiden osuus (%) (1878) 41 0 13 2.71 2.676 [q3_9] Lukutaitoisia (%) (1878) Lukutaitoisia (%) (1878) 41 1 93 32.29 31.831 [q3_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1878) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1878) 41 .5 49.5 17.500 16.7418 [q3_11] Perhetilojen osuus (%) (1878) Perhetilojen osuus (%) (1878) 41 0 67 20.83 18.419 [q3_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1878) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1878) 0 0 0 0 0 [q3_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1878) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1878) 41 .0 67.0 20.829 18.4186 [q3_14] Valtaresurssi-indeksi (1878) Valtaresurssi-indeksi (1878) 41 .0 9.5 1.646 2.6385 [q3_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1878) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1878) 41 4.2 44.2 18.956 13.5400 [q4_1] Kilpailullisuus (1888) Kilpailullisuus (1888) 46 .0 59.3 17.517 19.3500 [q4_2] Osallistuminen (1888) Osallistuminen (1888) 46 .0 20.4 3.413 5.0324 [q4_3] Demokratisoitumisindeksi(1888) Demokratisoitumisindeksi(1888) 46 .0 9.8 1.209 2.3369 [q4_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1888) Kaupunkiväestön osuus (%) (1888) 42 0 48 11.10 8.619 [q4_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1888) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1888) 42 5 82 30.81 18.339 [q4_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1888) Ammattien monialaistumisen indeksi (1888) 42 5.0 65.0 20.952 12.8352 [q4_7] Opiskelijoiden määrä (1888) Opiskelijoiden määrä (1888) 42 0 231 36.19 43.617 [q4_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1888) Opiskelijoiden osuus (%) (1888) 42 0 23 3.62 4.378 [q4_9] Lukutaitoisia (%) (1888) Lukutaitoisia (%) (1888) 42 1 94 35.24 32.151 [q4_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1888) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1888) 42 .5 53.0 19.429 17.2509 [q4_11] Perhetilojen osuus (%) (1888) Perhetilojen osuus (%) (1888) 42 1 71 22.07 18.156 [q4_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1888) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1888) 0 0 0 0 0 [q4_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1888) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1888) 42 1.0 71.0 22.071 18.1557 [q4_14] Valtaresurssi-indeksi (1888) Valtaresurssi-indeksi (1888) 42 .0 11.1 1.929 3.0640 [q4_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1888) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1888) 42 5.6 47.2 20.505 13.8342 [q5_1] Kilpailullisuus (1898) Kilpailullisuus (1898) 47 .0 69.5 19.838 21.4601 [q5_2] Osallistuminen (1898) Osallistuminen (1898) 47 .0 26.7 4.664 6.8162 [q5_3] Demokratisoitumisindeksi(1898) Demokratisoitumisindeksi(1898) 47 .0 13.6 1.860 3.5537 [q5_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1898) Kaupunkiväestön osuus (%) (1898) 42 0 56 13.26 9.835 [q5_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1898) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1898) 42 5 84 33.24 19.230 [q5_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1898) Ammattien monialaistumisen indeksi (1898) 42 5.0 70.0 23.250 13.8798 [q5_7] Opiskelijoiden määrä (1898) Opiskelijoiden määrä (1898) 42 0 249 39.48 44.187 [q5_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1898) Opiskelijoiden osuus (%) (1898) 42 0 25 3.88 4.402 [q5_9] Lukutaitoisia (%) (1898) Lukutaitoisia (%) (1898) 42 1 96 39.45 32.731 [q5_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1898) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1898) 42 1.0 56.0 21.690 17.6828 [q5_11] Perhetilojen osuus (%) (1898) Perhetilojen osuus (%) (1898) 42 1 74 22.14 18.270 [q5_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1898) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1898) 0 0 0 0 0 [q5_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1898) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1898) 42 1.0 74.0 22.143 18.2698 [q5_14] Valtaresurssi-indeksi (1898) Valtaresurssi-indeksi (1898) 42 .0 13.8 2.329 3.6000 [q5_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1898) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1898) 42 5.8 50.8 22.364 14.4509 [q6_1] Kilpailullisuus (1908) Kilpailullisuus (1908) 52 .0 70.0 22.658 23.5381 [q6_2] Osallistuminen (1908) Osallistuminen (1908) 52 .0 55.3 6.260 9.8036 [q6_3] Demokratisoitumisindeksi (1908) Demokratisoitumisindeksi (1908) 52 .0 22.7 2.819 4.9647 [q6_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1908) Kaupunkiväestön osuus (%) (1908) 47 4 58 16.21 11.217 [q6_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1908) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1908) 47 6 86 37.09 20.819 [q6_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1908) Ammattien monialaistumisen indeksi (1908) 47 6.0 72.0 26.543 15.3495 [q6_7] Opiskelijoiden määrä (1908) Opiskelijoiden määrä (1908) 47 0 313 45.91 50.779 [q6_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1908) Opiskelijoiden osuus (%) (1908) 47 0 31 4.49 5.064 [q6_9] Lukutaitoisia (%) (1908) Lukutaitoisia (%) (1908) 47 2 96 45.15 32.461 [q6_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1908) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1908) 47 1.5 60.0 24.851 17.8039 [q6_11] Perhetilojen osuus (%) (1908) Perhetilojen osuus (%) (1908) 47 1 77 24.40 19.509 [q6_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1908) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1908) 0 0 0 0 0 [q6_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1908) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1908) 47 1.0 77.0 24.404 19.5088 [q6_14] Valtaresurssi-indeksi (1908) Valtaresurssi-indeksi (1908) 47 .0 16.8 3.181 4.7509 [q6_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1908) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1908) 47 7.0 54.2 25.596 15.3134 [q7_1] Kilpailullisuus (1918) Kilpailullisuus (1918) 58 .0 70.0 23.888 26.3582 [q7_2] Osallistuminen (1918) Osallistuminen (1918) 58 .0 46.6 8.850 11.2071 [q7_3] Demokratisoitumisindeksi (1918) Demokratisoitumisindeksi (1918) 58 .0 24.7 4.047 6.5808 [q7_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1918) Kaupunkiväestön osuus (%) (1918) 51 0 62 17.31 12.291 [q7_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1918) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1918) 51 5 88 38.94 21.731 [q7_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1918) Ammattien monialaistumisen indeksi (1918) 51 3.0 75.0 28.127 16.4815 [q7_7] Opiskelijoiden määrä (1918) Opiskelijoiden määrä (1918) 51 0 384 52.65 58.418 [q7_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1918) Opiskelijoiden osuus (%) (1918) 51 0 38 5.16 5.836 [q7_9] Lukutaitoisia (%) (1918) Lukutaitoisia (%) (1918) 51 1 98 48.33 33.045 [q7_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1918) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1918) 51 .5 65.0 26.775 18.4031 [q7_11] Perhetilojen osuus (%) (1918) Perhetilojen osuus (%) (1918) 51 1 80 24.96 19.700 [q7_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1918) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1918) 0 0 0 0 0 [q7_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1918) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1918) 51 1.0 80.0 24.961 19.6997 [q7_14] Valtaresurssi-indeksi (1918) Valtaresurssi-indeksi (1918) 51 .0 19.9 3.669 5.4849 [q7_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1918) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1918) 51 3.4 58.4 26.831 15.9572 [q8_1] Kilpailullisuus (1928) Kilpailullisuus (1928) 65 .0 70.0 28.914 28.4206 [q8_2] Osallistuminen (1928) Osallistuminen (1928) 65 .0 55.0 16.237 17.3575 [q8_3] Demokratisoitumisindeksi (1928) Demokratisoitumisindeksi (1928) 65 .0 35.0 8.714 11.2791 [q8_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1928) Kaupunkiväestön osuus (%) (1928) 61 0 64 18.93 14.070 [q8_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1928) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1928) 61 5 93 38.87 22.507 [q8_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1928) Ammattien monialaistumisen indeksi (1928) 61 3.5 78.5 28.890 17.8700 [q8_7] Opiskelijoiden määrä (1928) Opiskelijoiden määrä (1928) 61 0 384 58.98 62.575 [q8_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1928) Opiskelijoiden osuus (%) (1928) 61 0 38 5.77 6.267 [q8_9] Lukutaitoisia (%) (1928) Lukutaitoisia (%) (1928) 61 1 98 50.13 34.427 [q8_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1928) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1928) 61 .5 66.0 28.000 19.5290 [q8_11] Perhetilojen osuus (%) (1928) Perhetilojen osuus (%) (1928) 61 1 82 28.54 20.034 [q8_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1928) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1928) 0 0 0 0 0 [q8_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1928) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1928) 61 1.0 82.0 28.541 20.0338 [q8_14] Valtaresurssi-indeksi (1928) Valtaresurssi-indeksi (1928) 61 .0 22.8 4.328 6.1350 [q8_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1928) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1928) 61 3.4 61.4 28.282 16.7591 [q9_1] Kilpailullisuus (1938) Kilpailullisuus (1938) 66 .0 70.0 20.808 25.9780 [q9_2] Osallistuminen (1938) Osallistuminen (1938) 66 .0 60.6 16.844 20.1975 [q9_3] Demokratisoitumisindeksi (1938) Demokratisoitumisindeksi (1938) 66 .0 40.1 7.305 11.4893 [q9_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1938) Kaupunkiväestön osuus (%) (1938) 62 0 69 20.45 14.879 [q9_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1938) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1938) 62 5 94 40.56 22.920 [q9_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1938) Ammattien monialaistumisen indeksi (1938) 62 3.5 81.5 30.500 18.5203 [q9_7] Opiskelijoiden määrä (1938) Opiskelijoiden määrä (1938) 62 0 562 86.27 96.935 [q9_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1938) Opiskelijoiden osuus (%) (1938) 62 0 56 8.53 9.644 [q9_9] Lukutaitoisia (%) (1938) Lukutaitoisia (%) (1938) 62 1 99 52.98 34.672 [q9_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1938) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1938) 62 .5 75.5 30.742 20.9157 [q9_11] Perhetilojen osuus (%) (1938) Perhetilojen osuus (%) (1938) 62 1 84 32.27 22.745 [q9_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1938) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1938) 0 0 0 0 0 [q9_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1938) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1938) 62 1.0 84.0 32.274 22.7453 [q9_14] Valtaresurssi-indeksi (1938) Valtaresurssi-indeksi (1938) 62 .0 28.8 5.547 7.6975 [q9_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1938) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1938) 62 4.4 67.4 30.977 17.8936 [q10_1] Kilpailullisuus (1948) Kilpailullisuus (1948) 76 .0 70.0 28.516 26.1115 [q10_2] Osallistuminen (1948) Osallistuminen (1948) 76 .0 63.2 21.900 21.4741 [q10_3] Demokratisoitumisindeksi (1948) Demokratisoitumisindeksi (1948) 76 .0 34.7 8.786 11.3427 [q10_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1948) Kaupunkiväestön osuus (%) (1948) 73 0 69 21.85 14.618 [q10_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1948) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1948) 73 5 94 42.96 22.902 [q10_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1948) Ammattien monialaistumisen indeksi (1948) 73 3.5 81.5 32.341 18.1557 [q10_7] Opiskelijoiden määrä (1948) Opiskelijoiden määrä (1948) 73 0 894 102.58 126.944 [q10_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1948) Opiskelijoiden osuus (%) (1948) 73 0 89 10.16 12.671 [q10_9] Lukutaitoisia (%) (1948) Lukutaitoisia (%) (1948) 73 2 99 53.62 33.484 [q10_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1948) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1948) 73 1.0 92.5 31.884 21.5143 [q10_11] Perhetilojen osuus (%) (1948) Perhetilojen osuus (%) (1948) 73 1 86 35.04 21.935 [q10_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1948) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1948) 0 0 0 0 0 [q10_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1948) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1948) 73 1.0 86.0 35.041 21.9352 [q10_14] Valtaresurssi-indeksi (1948) Valtaresurssi-indeksi (1948) 73 .0 39.4 6.222 8.7601 [q10_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1948) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1948) 73 4.6 76.2 32.708 17.7119 [q11_1] Kilpailullisuus (1958) Kilpailullisuus (1958) 92 .0 70.0 27.371 26.7452 [q11_2] Osallistuminen (1958) Osallistuminen (1958) 92 .0 68.0 28.749 22.4846 [q11_3] Demokratisoitumisindeksi (1958) Demokratisoitumisindeksi (1958) 92 .0 35.4 9.987 11.8456 [q11_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1958) Kaupunkiväestön osuus (%) (1958) 85 2 69 24.16 15.835 [q11_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1958) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1958) 85 6 95 44.80 23.243 [q11_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1958) Ammattien monialaistumisen indeksi (1958) 85 4.0 82.0 34.474 19.1460 [q11_7] Opiskelijoiden määrä (1958) Opiskelijoiden määrä (1958) 85 0 1123 114.74 151.598 [q11_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1958) Opiskelijoiden osuus (%) (1958) 85 0 100 11.32 14.222 [q11_9] Lukutaitoisia (%) (1958) Lukutaitoisia (%) (1958) 85 2 99 56.78 33.479 [q11_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1958) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1958) 85 1.0 98.5 34.041 21.7847 [q11_11] Perhetilojen osuus (%) (1958) Perhetilojen osuus (%) (1958) 85 1 92 41.53 25.178 [q11_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1958) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1958) 0 0 0 0 0 [q11_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1958) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1958) 85 1.0 92.0 41.529 25.1777 [q11_14] Valtaresurssi-indeksi (1958) Valtaresurssi-indeksi (1958) 85 .0 49.3 8.096 11.1498 [q11_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1958) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1958) 85 5.8 81.6 35.575 18.5251 [q12_1] Kilpailullisuus (1968) Kilpailullisuus (1968) 136 .0 70.0 23.010 26.3234 [q12_2] Osallistuminen (1968) Osallistuminen (1968) 136 .0 70.0 25.268 22.1619 [q12_3] Demokratisoitumisindeksi (1968) Demokratisoitumisindeksi (1968) 136 .0 38.7 8.212 11.1379 [q12_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1968) Kaupunkiväestön osuus (%) (1968) 117 1 69 23.99 17.483 [q12_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1968) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1968) 117 5 98 42.56 26.322 [q12_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1968) Ammattien monialaistumisen indeksi (1968) 117 3.0 82.5 33.218 21.4024 [q12_7] Opiskelijoiden määrä (1968) Opiskelijoiden määrä (1968) 117 0 1740 149.21 225.583 [q12_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1968) Opiskelijoiden osuus (%) (1968) 117 0 100 14.20 18.741 [q12_9] Lukutaitoisia (%) (1968) Lukutaitoisia (%) (1968) 117 1 99 52.06 35.064 [q12_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1968) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1968) 117 .5 99.0 33.265 25.1064 [q12_11] Perhetilojen osuus (%) (1968) Perhetilojen osuus (%) (1968) 117 0 93 35.70 24.550 [q12_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1968) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1968) 0 0 0 0 0 [q12_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1968) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1968) 117 .0 93.0 35.701 24.5502 [q12_14] Valtaresurssi-indeksi (1968) Valtaresurssi-indeksi (1968) 117 .0 53.8 7.383 12.1765 [q12_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1968) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1968) 117 6.8 84.2 33.627 20.1191 [q13_1] Kilpailullisuus (1978) Kilpailullisuus (1978) 153 .0 70.0 19.618 25.1959 [q13_2] Osallistuminen (1978) Osallistuminen (1978) 153 .0 71.4 25.769 24.0092 [q13_3] Demokratisoitumisindeksi (1978) Demokratisoitumisindeksi (1978) 153 .0 42.9 8.207 12.6318 [q13_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1978) Kaupunkiväestön osuus (%) (1978) 118 1 72 28.29 18.520 [q13_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1978) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1978) 118 8 99 48.40 26.615 [q13_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1978) Ammattien monialaistumisen indeksi (1978) 118 5.0 83.0 38.652 21.9736 [q13_7] Opiskelijoiden määrä (1978) Opiskelijoiden määrä (1978) 118 0 1779 228.80 275.253 [q13_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1978) Opiskelijoiden osuus (%) (1978) 118 0 100 22.19 24.545 [q13_9] Lukutaitoisia (%) (1978) Lukutaitoisia (%) (1978) 118 2 99 57.23 34.295 [q13_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1978) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1978) 118 1.0 99.5 39.725 27.3114 [q13_11] Perhetilojen osuus (%) (1978) Perhetilojen osuus (%) (1978) 118 0 94 36.49 24.393 [q13_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1978) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1978) 0 0 0 0 0 [q13_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1978) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1978) 118 .0 94.0 36.534 24.4032 [q13_14] Valtaresurssi-indeksi (1978) Valtaresurssi-indeksi (1978) 118 .0 55.9 9.256 14.0158 [q13_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1978) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1978) 118 8.2 85.4 38.454 21.0067 [q14_1] Kilpailullisuus (1988) Kilpailullisuus (1988) 162 .0 70.0 24.183 25.7137 [q14_2] Osallistuminen (1988) Osallistuminen (1988) 162 .0 70.0 30.006 23.3831 [q14_3] Demokratisoitumisindeksi (1988) Demokratisoitumisindeksi (1988) 162 .0 45.4 10.377 13.4105 [q14_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1988) Kaupunkiväestön osuus (%) (1988) 146 2 100 43.73 24.953 [q14_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1988) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1988) 146 7 98 54.37 27.972 [q14_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1988) Ammattien monialaistumisen indeksi (1988) 146 5.5 99.0 48.951 25.5294 [q14_7] Opiskelijoiden määrä (1988) Opiskelijoiden määrä (1988) 146 0 5313 868.34 921.372 [q14_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1988) Opiskelijoiden osuus (%) (1988) 146 0 100 17.35 18.176 [q14_9] Lukutaitoisia (%) (1988) Lukutaitoisia (%) (1988) 146 6 100 64.13 28.840 [q14_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1988) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1988) 146 3.5 99.5 40.747 21.7496 [q14_11] Perhetilojen osuus (%) (1988) Perhetilojen osuus (%) (1988) 146 0 95 46.09 22.817 [q14_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1988) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1988) 146 0 80 27.55 21.726 [q14_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1988) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1988) 146 .0 79.3 39.329 20.0442 [q14_14] Valtaresurssi-indeksi (1988) Valtaresurssi-indeksi (1988) 146 .0 52.2 10.398 13.9209 [q14_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1988) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1988) 146 14.8 81.5 42.270 18.1550 [q15_1] Kilpailullisuus (1998) Kilpailullisuus (1998) 184 .0 70.0 37.601 23.8421 [q15_2] Osallistuminen (1998) Osallistuminen (1998) 184 .0 70.0 34.019 18.8988 [q15_3] Demokratisoitumisindeksi (1998) Demokratisoitumisindeksi (1998) 184 .0 44.4 15.695 12.9750 [q15_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (1998) Kaupunkiväestön osuus (%) (1998) 172 5 100 49.27 23.585 [q15_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1998) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (1998) 172 8 99 62.90 27.226 [q15_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (1998) Ammattien monialaistumisen indeksi (1998) 172 7.0 99.5 56.047 24.4689 [q15_7] Opiskelijoiden määrä (1998) Opiskelijoiden määrä (1998) 172 0 7195 1193.82 1131.269 [q15_8] Opiskelijoiden osuus (%) (1998) Opiskelijoiden osuus (%) (1998) 172 0 100 23.60 20.939 [q15_9] Lukutaitoisia (%) (1998) Lukutaitoisia (%) (1998) 172 18 99 73.83 24.241 [q15_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1998) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (1998) 172 9.5 99.5 48.640 20.6611 [q15_11] Perhetilojen osuus (%) (1998) Perhetilojen osuus (%) (1998) 172 0 98 47.22 23.351 [q15_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1998) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (1998) 172 1 80 33.67 19.455 [q15_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1998) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (1998) 172 2.4 79.6 41.078 18.2406 [q15_14] Valtaresurssi-indeksi (1998) Valtaresurssi-indeksi (1998) 172 .4 53.5 13.517 14.6529 [q15_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1998) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (1998) 172 14.8 85.5 48.368 16.9709 [q16_1] Kilpailullisuus (2000) Kilpailullisuus (2000) 184 .0 70.0 36.886 23.3014 [q16_2] Osallistuminen (2000) Osallistuminen (2000) 184 .0 70.0 33.720 19.0621 [q16_3] Demokratisoitumisindeksi (2000) Demokratisoitumisindeksi (2000) 184 .0 45.6 15.302 12.5045 [q16_4] Kaupunkiväestön osuus (%) (2000) Kaupunkiväestön osuus (%) (2000) 0 0 0 0 0 [q16_5] Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (2000) Agraariväestöön kuulumattomien osuus (%) (2000) 0 0 0 0 0 [q16_6] Ammattien monialaistumisen indeksi (2000) Ammattien monialaistumisen indeksi (2000) 0 0 0 0 0 [q16_7] Opiskelijoiden määrä (2000) Opiskelijoiden määrä (2000) 0 0 0 0 0 [q16_8] Opiskelijoiden osuus (%) (2000) Opiskelijoiden osuus (%) (2000) 0 0 0 0 0 [q16_9] Lukutaitoisia (%) (2000) Lukutaitoisia (%) (2000) 0 0 0 0 0 [q16_10] Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (2000) Henkisen pääoman jakautuneisuuden indeksi (2000) 0 0 0 0 0 [q16_11] Perhetilojen osuus (%) (2000) Perhetilojen osuus (%) (2000) 0 0 0 0 0 [q16_12] Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (2000) Ei agraaristen taloudellisten resurssien jakautuneisuuden aste (2000) 0 0 0 0 0 [q16_13] Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (2000) Taloudellisten valtaresurssien jakautuneisuuden indeksi (2000) 0 0 0 0 0 [q16_14] Valtaresurssi-indeksi (2000) Valtaresurssi-indeksi (2000) 0 0 0 0 0 [q16_15] Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (2000) Viiden (kuuden) selittävän muuttujan keskiarvo (2000) 0 0 0 0 0 Taustatietoa: alkuperäislähteet (pdf-tiedosto) Dokumentti sisältää bibliografiset tiedot julkaisuista, joita Vanhanen on käyttänyt lähteenä aineiston pohjana olevissa teoksissaan. The Polyarchy dataset : Vanhanen's index of democracy Osa aineistosta (demokratian mittarit) julkaistu Oslossa PRIOn (International Peace Research Institute) sivuilla nimellä The Polyarchy dataset: Vanhanen's index of democracy