Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Tutkimus on osa työministeriön rahoittamaa Ammatti, sukupuoli ja työmarkkinat -projektia, joka käynnistettiin vuonna 1983 perusselvityksellä. Seurantatutkimuksia on tehty postikyselyinä 1987, 1991 ja 1994.
Tässä tutkimuksessa kartoitettiin nuorten aikuisten elämänkaaren muotoutumista peruskoulun tai lukion jälkeen yhteiskunnallisessa muutoksessa. Vastaajia pyydettiin erittelemään peruskoulutuksen jälkeistä koulutus-, työ- ja perhehistoriaansa sekä pääasiallista toimintaansa vuosina 1990 - 1994. Heidän piti lisäksi arvioida koulutukseen ja työuraan liittyvien tavoitteidensa toteutumista. Tutkimuksessa selvitettiin myös koulutukseen, työuraan sekä elämään myönteisesti ja kielteisesti vaikuttaneita asioita. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin tulevaisuuden suunnitelmia.
Tutkimuksessa selvitettiin myös työpaikkaan ja ammattiin liittyviä arvoja. Vastaajien piti niin ikään eritellä, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä tutkimushetkellä sekä kuinka tärkeinä he pitävät eri elämänalueita ja toimintoja. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, peruskoulutus, siviilisääty ja lasten lukumäärä.
Tutkimuskohteet poimittiin alun perin vuonna 1983 harkinnanvaraisena näytteenä lukuvuoden 1983-1984 peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista ja lukion kolmasluokkalaisista neljältä tutkimusalueelta. Tutkimusalueiksi valittiin neljä elinkeinorakenteeltaan, muutosnopeudeltaan, työllisyystilanteeltaan ja koulutusmahdollisuuksiltaan erilaista aluetta. Tampere edusti vakaan kehityksen kaupunkialuetta, Imatra epävakaan muutoksen kaupunkialuetta, Satakunta (Kokemäki, Huittinen, Äetsä, Punkalaidun, Alastaro) vakaan kehityksen maatalousvaltaista aluetta ja Koillismaa-Kainuu (Kuusamo, Suomussalmi, Kuhmo) epävakaan kehityksen maatalousvaltaista aluetta. Perusjoukon koko oli 3210 ja lopullisen näytteen koko 2546. Vuoden 1994 seurantakyselyyn näistä 2546 henkilöstä vastasi 51,7 %
Verrattaessa vuoden 1983 perusselvitykseen ja vuoden 1994 seurantakyselyyn vastanneita havaitaan, että seurantakyselyyn vastasi jonkin verran enemmän lukiolais- kuin peruskouluryhmään kuuluneita. Myös naisten suhteellinen osuus oli jonkin verran kasvanut kummassakin kouluryhmässä. Alueellisesti seurantakyselyyn vastanneet jakautuivat prosentuaalisesti samalla tavalla kuin perusselvityksessä.