Aineiston nimi

Hyvinvointi 1995

Aineiston rinnakkainen nimi

Sosiaaliturvabarometri 1995

Aineistonumero

FSD1227

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1227

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Kansaneläkelaitos (KELA)
• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä ja käsityksiä. Työssäkäyvien vastaajien työmarkkina-asemaa ja käsityksiä työelämästä eriteltiin tiedusteluilla nykyisestä työsuhteesta ja sen jatkuvuudesta, työttömyys- ja lomautusjaksoista, palkasta, työtehtävien määrästä, työn kiinnostavuudesta, lisäkoulutuksesta ja työn jakamisesta. Työttömiltä tai lomautetuilta kysyttiin työttömyyden kestosta, työllisyyskoulutuksesta, työttömyyskorvauksesta, taloudellisista vaikeuksista ja elintasosta. Terveydentilaa selvitettiin kysymyksillä työ- ja toimintakykyä alentavista vaivoista tai pitkäaikaisista sairauksista. Edelleen tiedusteltiin, tarvitsevatko vastaajat pitkäaikaiseen sairauteensa jatkuvaa lääkärinhoitoa tai kuntoutusta ja säännöllistä lääkärin määräämää lääkitystä. Vastaajien piti myös kertoa, onko heitä viime aikoina vaivannut muun muassa ylirasittuneisuus, unettomuus tai huonomuistisuus. Sosiaalisia suhteita kartoitettiin kysymyksillä luottamuksellisista ja läheisistä ihmissuhteista. Lisäksi selvitettiin viime aikojen tärkeitä elämänmuutoksia ja käsityksiä omista vaikutusmahdollisuuksista niin omaa elämää kuin yhteiskuntaakin koskevissa asioissa. Edelleen tiedusteltiin, äänestivätkö vastaajat presidentinvaaleissa ja EU-kansanäänestyksessä 1994 sekä eduskuntavaaleissa 1995.

Vastaajien hyvinvointiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä mielipiteitä kartoitettiin väittämillä esimerkiksi hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta, sosiaaliturvan byrokraattisuudesta, kansalaispalkasta, toimeentuloeroista ja etuuksien tasosta. Vastaajien elämänhallintaa selvitettiin lähemmin kysymällä muun muassa, kuinka usein vastaaja kokee epätietoisuutta tai välinpitämättömyyttä. Edelleen tiedusteltiin, kuinka usein vastaaja pitää elämäänsä mielenkiintoisena ja tekojaan tarkoituksettomina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan itseään ongelmanratkaisijoina ja yhteistyöntekijöinä. Vastaajien arvoja kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon esimerkiksi uskonto ja hengelliset arvot, poliittinen ja järjestötoiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, työ, luonto, maailmanrauha sekä korkea elintaso heille merkitsevät. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien kotitalouden rakennetta, tuloja, asumismuotoa ja elintasoa. Edelleen kysyttiin mielipiteitä toimeentulotuen nykyisestä ja tarvittavasta tasosta. Lopuksi tiedusteltiin, kokevatko vastaajat elävänsä köyhyydessä tai olevansa ylivelkaantuneita. Taustamuuttujia olivat muun muassa vastaajan työmarkkina-asema, ammatti, ikä, sukupuoli, lääni, siviilisääty, koulutus sekä puolison työmarkkina-asema ja ammatti.

Asiasanat

arvot; asuminen; elämänhallinta; hyvinvointi; ihmissuhteet; käsitykset; köyhyys; muutos; sosiaaliturva; terveys; toimeentulo; tyytyväisyys; työ; työttömyys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Hyvinvointitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Kerääjät

• Kansaneläkelaitos
• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Tuottajat

• Kansaneläkelaitos
• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Ajallinen kattavuus

1995

Aineistonkeruun ajankohta

1995-05-10 – 1995-07-12

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Kotitalous

Perusjoukko/otos

Suomessa asuva 18 - 74-vuotias väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta

Edustava satunnaisotos Suomen 18 - 74-vuotiaasta väestöstä. Otos (4197) poimittiin Väestörekisterikeskuksen tiedostosta. Osoitteettomia henkilöitä oli 53. Otoksesta poistettavia (kuolleita, sairaita, kyvyttömiä vastaamaan) oli 18. Lopullinen otoskoko oli siten 4126. Ruotsinkielisiä otoksessa oli 234. Lomakkeita palautui 3025 ja vastausprosentti oli 73,3. Muistutuskirjeitä lähetettiin kolme kertaa.

Katoanalyysi tehtiin vertaamalla vastaajien pääasiallista toimintaa, ikää, asuinpaikkaa ja sukupuolta koskevia tietoja Tilastokeskuksen vastaaviin tietoihin. Iän ja toiminnan suhteen aineistossa ei ollut merkittäviä eroavuuksia. Kaupungit olivat 2,8 prosenttiyksikköä yliedustettuina, maaseutu vastaavasti aliedustettuna. Naiset olivat jonkin verran yliedustettuina. Kaiken kaikkiaan aineisto oli tasapainossa.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

73,3

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

154 muuttujaa ja 3025 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Muuttujien q9_1, q9_2, q24_2 - q24_4, q49, q59_1 ja q59_2 luokkien selitteet puuttuvat. Muuttujan q10 luokassa 0 on todennäköisesti sekä alle vuoden työsuhteessa olleita että puuttuvia tietoja. Muuttujan q41_1 luokassa 0 on vastaavasti sekä 'päivähoitomaksuttomia' että puuttuvia tietoja. Muuttujan q41_2 luokassa 0 on todennäköisesti sekä 'sairauskuluttomia' että puuttuvia tietoja. Muuttujan q41_3 luokassa 0 on vastaavasti sekä 'lainanhoitokuluttomia' että puuttuvia tietoja. Muuttujan q42_12 luokassa 0 on vastaavasti sekä 'asumistuettomia' että puuttuvia tietoja.

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja ja siihen on lisätty läänimuuttuja. Muuttujien q7, q34, q38 ja q57 muu, mikä -avovastaukset puuttuvat.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Kansaneläkelaitos (KELA) & Turun yliopisto: Hyvinvointi 1995 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2003-06-24). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1227

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Marski, Jarmo (1996). Suomalaisten käsitykset sosiaaliturvasta 1995. Helsinki : Kansaneläkelaitos. - (Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 7)

Julkaisut aineistosta

Rasinkangas, Jarkko (1998). Hyvinvointi ja työmarkkina-asema: tutkimus hyvinvoinnista eri työmarkkina-asemissa ja työmarkkina-aseman muuttamisen valmiuksista. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 33.

Marski, Jarmo (1996). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia 1995: uhat, mahdollisuudet ja uudet haasteet. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 15.

Marski, Jarmo (1996). Suomalaisten käsitykset sosiaaliturvasta 1995. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 7.

Lindholm, Hanna (2001). Suomalaisen hyvinvoinnin muutokset 1995-2000. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia; 63.