Tutkimus on jatkoa 1998 aloitetulle hankkeelle, jossa tutkittiin lomakekyselyn avulla yli 3000 ei-vakinaisessa työsuhteessa kunta-alalla olleen henkilön psykososiaalisia työoloja ja terveyttä. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja tutkimukseen osallistuneet kunnat.

Ensin vastaajilta kysyttiin, kuinka monta työsuhdetta ja työpaikkaa heillä on ollut vuosina 1999, 2000 ja 2001 ja ovatko he olleet tuolloin työttömänä. Lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mikä kuvaa parhaiten heidän pääasiallista toimintaansa kyseisten vuosien alussa sekä tällä hetkellä. Tämänhetkisestä tilanteesta kysyttiin myös, työskenteleekö vastaaja edelleen samassa ammatissa kuin kolme vuotta sitten sekä kuinka monta tuntia hänen työaikansa on viikossa ja päivässä. Määräaikaisessa työssä olevia vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä he tulevat tekemään työsuhteen päätyttyä. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin nykyiseen työpaikkaan mahdollisesti liittyvien epävarmuustekijöiden, kuten irtisanomisen sekä erilaisten ennakoimattomien muutosten uhkaa.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien terveydentilaa ja pyydettiin arvioimaan, minkä pistemäärän he antaisivat nykyiselle työkyvylleen. Lisäksi kartoitettiin, mitä vakavia pitkäaikaissairauksia tai vammoja vastaajilla on.

Tämän jälkeen siirryttiin psyykkistä hyvinvointia arvioiviin kysymyksiin. Koko elämään liittyen kysyttiin, kuinka selviä elämän tarkoitus ja sen päämäärät ovat vastaajalle tähän asti olleet. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka usein heillä on ollut erilaisia, pääasiassa kielteisiä tuntemuksia liittyen esimerkiksi ihmissuhteisiin, elämänhallintaan ja päivittäisten tehtävien hoitamiseen. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, missä määrin vastaajalla on ollut erilaisia itsetuntoon ja -arvostukseen, onnellisuuteen ja elämästä nauttimiseen sekä jaksamiseen liittyviä tuntemuksia.

Edelleen terveyteen liittyen kysyttiin, kuinka monta kertaa vastaaja on käynyt lääkärin vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Työssäkäyvillä vastaajilla kysyttiin, oliko heillä vuosina 1999-2001 ja onko heillä tällä hetkellä oikeus käyttää työterveyshuollon palveluita. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaajilla mahdollisuus osallistua TYKY-toimintaan edellä mainittuina vuosina ja ovatko he käyneet työterveyshoitajan tekemässä tarkastuksessa.

Läheisiin ihmissuhteisiin liittyviä asioita selvitettiin seuraavaksi. Vastaajilta kysyttiin, keneen vastaaja voi luottaa ollessaan rasittunut ja halutessaan unohtaa murheensa tai kaivatessaan rentoutusta kovien paineiden alla. Lisäksi pyydettiin kertomaan, kuka hyväksyy vastaajan sellaisena kuin hän on, kenen hän voi todella uskoa välittävän itsestään, kuka saa hänen olonsa paremmaksi ja kuka lohduttaa, kun hän on poissa tolaltaan.

Työssäkäyviltä vastaajilta tiedusteltiin heidän nykyiseen työpaikkaansa liittyviä asioita, kuten työtahdin ja -määrän sopivuutta. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka itsenäistä ja monipuolista heidän työnsä on ja millaiset ovat heidän mahdollisuutensa kehittyä työssä. Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön kartoitettiin vielä erikseen liittyen esimerkiksi työn sisältöön, työtahtiin ja -menetelmiin, työnjakoon sekä työaikoihin.

Työilmapiiriä ja -viihtyvyyttä kartoitettiin pyytämällä vastaajia arvioimaan esimerkiksi oman työpaikan kannustavuutta, tiedonkulun avoimuutta sekä keskinäistä luottamusta. Oman esimiehen ominaisuuksia pyydettiin arvioimaan esimerkiksi avoimuuden, alaisten mielipiteiden kuuntelemisen, kannustamisen, ymmärtämisen ja tukemisen suhteen.

Taustamuuttujina olivat vastaajan siviilisääty ja ammatillinen koulutus. Id-muuttujan avulla aineiston tiedot on mahdollista yhdistää vuoden 1998 aineistoon, josta on saatavilla esimerkiksi taustamuuttujat sukupuoli ja syntymävuosi.