Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa hyvinvointipalvelujen kehittämistarpeista. Vastaajia pyydettiin aluksi arvioimaan muun muassa taloudellista tilannettaan, asumistilannettaan, ihmissuhteitaan ja elämäntilannettaan nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi hänen tuli arvioida Suomen Euroopan yhteisön jäsenyyttä, ulkomaalaisten määrän lisäystä ja Suomen kansainvälistymistä nyt ja tulevaisuudessa. Asuinalueeseen ja liikkumiseen liittyen tiedusteltiin erilaisten kulkuvälineiden käyttöä (polkupyörä, bussi, juna, taksi, yksityisauto), mitkä asiat vaikuttavat kulkutavan valintaan sekä mielipidettä julkisten kulkuvälineiden hinnoista, aikatauluista, reittiverkostosta ja mukavuudesta. Lisäksi kysyttiin onko vastaajalla päivittäisessä liikkumisessa liikkumisesteitä. Kulutuskäyttäytymiseen liittyen tiedusteltiin ostaako vastaaja kulutustavaransa omasta kaupunginosasta, lähikaupunginosasta, keskustasta vai naapurikunnista ja mitä mieltä hän on oman kaupunginosansa päivittäiskulutus- ja kestokulutustavarapalveluista.
Vastaajan sosiaalisia verkostoja kartoitettiin kysymällä kuinka usein ja keneltä (sukulaiset, tuttavat, naapurit, yhteisöt, järjestöt) hän saa apua ja kuinka usein ja ketä hän auttaa jokapäiväisten elämäntilanteiden vaikeuksissa. Lisäksi häntä pyydettiin kertomaan mitä hän harrastaa ja tapahtuuko harrastus kotona, omassa kaupunginosassa, lähikaupunginosassa, keskustassa vai naapurikunnassa. Hyvinvointipalvelujen tulevaisuuteen liittyen kysyttiin millaiseksi vastaaja näkee erilaisten tahojen (sukulaiset, tuttavat, naapurit, vapaaehtoistyöntekijät, seurakunta, järjestöt, kunta, valtio, sosiaali- ja terveysalan yritykset) merkityksen sosiaalisen tuen tuottamisessa, kuinka tarpeellisena hän pitäisi ns. yhteispalvelutoimiston perustamista omalle asuinalueelleen, olisiko hänen mielestään hyvinvointipalvelut kustannettava verovaroin vai asiakasmaksuin, mitä mieltä hän on sosiaalipalveluiden yksityistämisestä ja millaiseksi hän arvioi sosiaali-, terveys-, työhallinnon ja Kelan palveluiden saatavuuden ja laadun tulevaisuudessa kehittyvän.
Nykyisten hyvinvointipalvelujen tilaa kartoitettiin esittämällä vastaajalle luettelo erilaisista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen palveluista ja pyytämällä häntä ensin kertomaan onko käyttänyt näitä palveluja ja sitten arvioimaan palvelun toimivuutta ja parasta sijaintia.
Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan ikä, sukupuoli, koulutus, kotitalouden aikuisten ja lasten lukumäärä, vastaajan työmarkkinatilanne, työsuhteen laatu, asumismuoto, muuttosuunnitelmat, asuinkunta ja kaupunginosa.
Otanta kaupunkien asuntotilastoista valituilla asuinalueilla Joensuussa ja Oulussa. Kyselyt jaettiin henkilökohtaisesti ovelta ovelle. Kyselyyn perehdytetyt aineistonkerääjät veivät lomakkeen valittuihin kotitalouksiin, esittelivät tutkimuksen tarkoituksen ja lomakkeen sekä tarvittaessa opastivat lomakkeen täyttämisessä. Ellei vastaanottajaa tavoitettu, valittiin etukäteen suunniteltu seuraava mahdollinen vastaaja, jolle lomake vietiin. Sovitun ajan kuluttua kyselylomakkeen jakaja haki täytetyt lomakkeet, vastasi täyttäjän esittämiin kyselyä koskeviin mahdollisiin epäselvyyksiin ja tarkisti vastauslomakkeet.
Vastaamatta jätti tai tavoittamatta jäi 15-20 % vastaajista. Syitä olivat mm. poissaolo, haluttomuus avata ovea, epäluuloisuus kyselyä kohtaan tai humalassa olo.