Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa hyvinvointipalvelujen kehittämistarpeista. Vastaajia pyydettiin aluksi arvioimaan muun muassa taloudellista tilannettaan, asumistilannettaan, ihmissuhteitaan ja elämäntilannettaan. Lisäksi hänen tuli arvioida Suomen kansainvälistymistä ja jäsenyyttä Euroopan Unionissa kuin myös Suomeen matkailevien ulkomaalaisten määrän lisääntymisen, Suomessa työskentelevien ulkomaalaisten, sekä pakolaisten määrän merkitystä suomalaisille nykyisin.

Vastaajan lähiympäristöön ja palvelujen käyttöön liittyen kysyttiin millaiseksi vastaaja näkee erilaisten tahojen (perhe, sukulaiset, ystävät, tuttavat, naapurit, vapaaehtoistyöntekijät, järjestöt, yhdistykset, seurakunta, kunta, valtio ja yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset) tämän hetkisen merkityksen sosiaalisen tuen tuottamisessa eri elämäntilanteissa. Sosiaalisia verkostoja kartoitettiin kysymällä kuinka usein ja keneltä (sukulaiset, tuttavat, naapurit, yhteisöt, järjestöt, seurakunta) hän saa apua/tukea erilaisissa arkipäivän tilanteissa, millaista tukea hän saa sekä kuinka usein hän itse tarjoaa apuaan mainituille tahoille. Vastaajaa pyydettiin myös kertomaan, millaista apua hän tarvitsisi mutta ei ole saanut sekä minkä tahon toivoisi tätä apua tarjoavan.

Nykyisten hyvinvointipalvelujen tilaa kartoitettiin esittämällä vastaajalle ensin luettelo erilaisista kunnan tai valtion tarjoamista sosiaali- ja terveyspalveluista, työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen palveluista ja pyytämällä häntä ensin kertomaan onko käyttänyt näitä palveluja ja sitten arvioimaan palvelujen nykyistä toimivuutta. Lisäksi häneltä tiedusteltiin mahdollisia vaikeuksia joita hän oli kohdannut käyttäessään näitä palveluja. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin lista yksityisistä, kaupallisista sosiaali- ja terveysalan palveluista ja kysyttiin taas, onko hän käyttänyt niitä palveluja sekä pyydettiin arvioimaan palvelujen nykyistä toimivuutta. Vastaajaa pyydettiin myös listaamaan mahdolliset vapaaehtois- ja järjestötoiminnan muodot joihin hän osallistuu. Hyvinvointipalvelujen tulevaisuuteen liittyen vastaajalta kysyttiin hänen mielipidettään yksityistämisestä, hyvinvointipalvelujen rahoittamistavoista sekä sitä, kuinka tarpeellisena hän pitäisi ns. yhteispalvelutoimiston perustamista omalle asuinalueelleen ja millaisia palveluja hän sinne toivoisi. Vastaajalta tiedusteltiin myös näkemystä siitä, millaiseksi hän arvioi sosiaali- ja terveyspalvelujen, työhallinnon ja Kelan palveluiden saatavuuden tulevaisuudessa kehittyvän. Palvelujen käyttöhalukkuutta tietotekniikan avulla kartoitettiin kysymällä, kuinka usein ja kuinka hyvin vastaaja osaa käyttää tietokonetta, sekä onko hän käyttänyt tai kiinnostunut käyttämään erilaisia palveluita (pankkipalvelut, työhallinnon palvelut, tapahtumakalenterin seuraaminen, kulutustarvikkeiden ostaminen, tiedot opiskelupaikoista, yhteydenotot virkamiehiin, kirjastopalvelut ja henkilökohtaiset sähköpostiyhteydet) internetin avulla. Lopuksi vastaajaa pyydettiin kertomaan, mitkä tekijät vaikeuttavat tai estävät häntä käyttämästä internetiä asioinnin apuna.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan ikä, sukupuoli, asumismuoto, vastaajan työmarkkinatilanne, koulutus, kotitalouden aikuisten ja lasten lukumäärä, muuttosuunnitelmat ja julkisten kulkuvälineiden toimivuus vastaajan kannalta.