Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Kyselyn tarkoituksena oli saada tietoa kansalaisten hyvinvointia ja hyvinvointipalveluja koskevista mielipiteistä. Keskeisenä osana on ihmisten suhde omaan elin- ja toimintaympäristöönsä.
Vastaajaa pyydettiin arvioimaan eri tahojen (perhe, sukulaiset, ystävät, naapurit, järjestöt, yhdistykset, seurakunnat, kunta, valtio, yksityiset palvelut) merkitystä erilaisissa tukea ja apua vaativissa tilanteissa. Kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista kartoitettiin esittämällä vastaajalle luettelo erilaisista sosiaali- ja terveyspalveluista, työhallinnon, Kansaneläkelaitoksen sekä yksityisten palveluyksiköiden palveluista ja pyytämällä häntä arvioimaan palvelun toimivuutta sekä vielä tarkentamaan, mihin asioihin hän on tyytyväinen ja tyytymätön.
Kansalaistoimintaan liittyen vastaajalta tiedusteltiin, kuuluuko hän joihinkin järjestöihin tai yhdistyksiin sekä minkälaisissa tehtävissä niissä toimii. Lisäksi vastaajaa pyydettiin esittämään arvio ns. kolmannen sektorin merkityksestä harrastus- ja virkistystoiminnalle, toimeentulon turvaamiselle, työllisyyden hoidolle, palvelujen tuottamiselle, vertaistoiminnalle sekä vaikuttamismahdollisuuksien tarjoamiselle. Vastaajan nykyistä elämäntilannetta kartoitettiin kysymällä vastaajan sekä hänen mahdollisen puolisonsa työmarkkina-asemaa viimeisen vuoden aikana sekä vastaajan ammatillista koulutusta. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan nykyistä terveydentilaansa, ihmissuhteitaan, taloudellista, työllisyys- ja asumistilannettaan, vapaa-ajanviettomahdollisuuksiaan sekä hänen vaikutusmahdollisuuksiaan suhteessa omaa elämää koskeviin asioihin. Lopuksi kysyttiin vielä, mitä asioita vastaaja haluaisi pitää ennallaan elämässään ja toisaalta mitä asioita hän haluaisi muuttaa.
Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, ikä luokiteltuna, asumismuoto, kotitalouden koko, oman asuinkunnan sosiaalis-taloudellinen tilanne ja asuinalueen parhaat ja huonoimmat puolet sekä muuttosuunnitelmat.
Tutkimuksen kohderyhmänä ovat kuuden kunnan asukkaat. Tutkimukseen osallistuneiden alueiden asukkaita informoitiin ennen tutkimuksen aloittamista kertomalla paikallis- ja maakuntalehdissä kuntalaisille tehtävästä kyselystä. Kyselyt tehtiin tutkimuskunnissa satunnaisesti valituille yli 18-vuotiaille henkilöille. Jyväskylässä tutkimukseen osallistui neljä kaupunginosaa ja Jyväskylän maalaiskunnassa kolme aluetta, joista jokaiselle alueelle kyselyä jaettiin 150 henkilölle. Jämsässä, Jämsänkoskella, Saarijärvellä ja Suonenjoella kyselyt jaettiin koko kunnan alueelle. Tutkimukseen pyrittiin saamaan mukaan eri ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa olevia ja eri asumismuotoja käyttäviä henkilöitä.
Kyselyyn perehdytetyt henkilöt veivät lomakkeen valikoituihin kotitalouksiin, esittelivät tutkimuksen tarkoituksen ja lomakkeen sekä tarvittaessa opastivat lomakkeen täyttämisessä. Aineistonkerääjät myös noutivat henkilökohtaisesti lomakkeen takaisin. Palautettujen lomakkeiden määrä vaihteli alueittain, lopulliseen analyysiin hyväksyttiin 75% jaetuista lomakkeista. Katoon on syynä joidenkin kotitalouksien kieltäytyminen vastaamasta tai tavoittamattomuus. Katoa pyrittiin pienentämään tekemällä kysely varaosoitteisiin, mikäli alkuperäisiä kyselyn otokseen kuuluvia ei tavoitettu.