European Social Survey, ESS, on joka toinen vuosi koottava yli 30 maan kansainvälinen kyselytutkimus. ESS:n ensimmäinen kierros toteutettiin vuosina 2002/2003. Kaikilla osallistujamailla on velvollisuus osallistua ESS ERICin yhteisten kustannusten rahoitukseen. Lisäksi osallistujamaat vastaavat kansallisesta toteutuksesta ja rahoituksesta.
Hankkeen aineistot koostuvat joka kierroksella koottavasta ydinmoduulista, kahdesta tai useammasta vaihtuvasta moduulista sekä lisälomakkeilla kerätyistä osioista. Tutkimusten avulla on mahdollista seurata mielipiteiden ja elämäntilanteiden muutosta ja jatkuvuutta useilla eri aihe-alueilla. Samanlaisina toistettavat kysymykset koskevat muun muassa tiedotusvälineitä ja luottamusta, poliittisia mielipiteitä ja osallistumista, hallintoa ja tehokkuutta, moraalisia, poliittisia ja sosiaalisia arvoja, sosiaalista syrjintää ja ulossulkemista, kansallista, etnistä ja uskonnollista sitoutuneisuutta, hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, sosiaalisia verkostoja sekä väestöllisiä ja sosiaalis-taloudellisia tekijöitä.
Tietoarkistoon tallennettiin suomenkielisiä Suomen aineistoja vuosilta 2002-2016. Lisätietoja hankkeesta saa Tietoarkiston ESS-sivulta ja ESS:n kotisivulta.
Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin; koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla.
Vaihtuvien osioiden aiheena tällä ensimmäisellä kierroksella olivat maahanmuuttoa, turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttopolitiikkaa koskevat asenteet, käsitykset ja tietämys ja kansalaisosallistuminen, jäsenyydet erilaisissa organisaatioissa, perhe- ja ystävyyssuhteet ja -verkostot, eri elämänalueiden arvostus sekä työelämä ja -olosuhteet.
Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä tuloeroista ja palkoista.
Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.
Otokseen poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta 2766 Suomessa asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Otos ei kattanut laitoksissa eikä ulkomailla asuvaa väestöä. Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse. Lisäksi suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla. Haastatteluja saatiin 2000 joten vastausosuudeksi tuli noin 76 %. Suurin katoryhmä olivat kieltäytyneet. Perävaunukyselyyn osallistui 1779 haastateltua kohdehenkilöä. Sen vastausosuus oli noin 89 %.