Authors

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Melin, Harri (Turun yliopisto. Sosiologian laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Keywords

asenteet, demokratia, julkinen hallinto, järjestötoiminta, kansainvälinen yhteistyö, kansalaistoiminta, kansalaisyhteiskunta, lahjonta, oikeudet, poliittinen osallistuminen, tiedonhankinta, vaikuttaminen, vaikuttaminen, yhteiskunta, yhteiskuntavastuu

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan kansalaisvaikuttamista Suomessa ja suomalaisten suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. "Kunnon kansalaisen" kuvaa kartoitettiin pyytämällä vastaajaa kertomaan kuinka tärkeitä hänelle ovat äänestäminen aina vaaleissa, verovilpin välttäminen, lakien ja säännösten noudattaminen, hallituksen toimien tarkkaileminen, poliittisissa ja yhteiskunnallisissa järjestöissä toimiminen, eri näkökantojen ymmärtäminen, tuotteiden valinta poliittisin, eettisin tai ympäristönsuojelullisin perustein, itseään huonommassa asemassa olevien auttaminen ja asepalvelus. Lisäksi kysyttiin pitäisikö uskonnollisten ääriryhmien, hallituksen kaatamista ajavien ryhmien tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuvien ryhmien julkiset kokoontumiset sallia vai kieltää. Yhteiskunnalliseen ja poliittiseen osallistumiseen liittyen vastaajaa pyydettiin kertomaan onko hän tehnyt tai aikooko tehdä seuraavia asioita: allekirjoittanut vetoomuksen, boikotoinut tuotteita, osallistunut mielenosoitukseen, osallistunut poliittiseen tapahtumaan, ottanut yhteyttä politiikkoon tai virkamieheen, lahjoittanut tai kerännyt rahaa poliittiseen tai yhteiskunnalliseen toimintaan, ottanut yhteyttä tiedotusvälineisiin tai osallistunut Internetissä poliittiseen keskusteluryhmään. Lisäksi kysyttiin kuuluko vastaaja poliittiseen puolueeseen, ammattiyhdistykseen, kirkkoon tai uskonnolliseen organisaatioon, urheilu-, vapaa-ajan tai kulttuuriryhmään tai johonkin muuhun järjestöön tai yhdistykseen ja kuinka aktiivisesti hän osallistuu sen toimintaan.

Demokraattisiin oikeuksiin liittyen kysyttiin kuinka tärkeää on, että kaikilla on riittävä elintaso, että viranomaiset suojelevat vähemmistöjen oikeuksia ja kohtelevat kaikkia tasapuolisesti, että poliitikot ottavat kansalaisten mielipiteet huomioon, että kansalaisille annetaan enemmän mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon ja että kansalaiset voivat osoittaa kansalaistottelemattomuutta. Lisäksi kysyttiin, uskooko vastaaja hänenlaisillaan ihmisillä olevan sananvaltaa hallituksen tekemisiin, kuinka hyvin hän on perillä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta, voimmeko luottaa hallituksen tekevän oikeita ratkaisuja, kuinka usein vastaaja keskustelee politiikasta tuttaviensa kanssa ja pitääkö hallituksen tarvittaessa rajoittaa demokraattisia oikeuksia. Luottamusta toisiin ihmisiin kartoitettiin kysymällä mielipidettä ihmisten reiluudesta.

Mielipidettä kansainvälisestä yhteistyöstä selvitettiin kysymällä ensin näkemystä Yhdistyneistä Kansakunnista ja sitten mielipidettä siitä, pitäisikö päätösten teko kansainvälisissä järjestöissä jättää hallituksille vai tulisiko myös kansalaisjärjestöjen osallistua. Lisäksi kysyttiin pitäisikö YK:n puuttua asiaan, jos joku maa rikkoo ihmisoikeuksia. Näkemyksiä suomalaisesta politiikasta selvitettiin kysymällä mielipidettä puolueista, kansanäänestyksestä, vaalitulosten raportoinnin ja ääntenlaskennan rehellisyydestä ja ehdokkaiden kampanjointimahdollisuuksien tasapuolisuudesta. Suomen julkiseen sektoriin liittyen kysyttiin kuinka sitoutunut se on palvelemaan kansalaisia, kuinka todennäköistä on siellä syntyneiden vakavien virheiden korjaaminen ja kuinka yleistä on korruptio. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan demokratian toimivuutta Suomessa tällä hetkellä, kymmenen vuotta sitten ja kymmenen vuoden päästä. Lopuksi kysyttiin kuinka usein vastaja lukee politiikkaa koskevia juttuja sanomalehdestä, katsoo televisiosta tai kuuntelee radiosta politiikkaa koskevia uutisia tai käyttää Internettiä poliittisen tiedon hankkimiseksi.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.