Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Kyselyssä kartoitettiin 15 - 30-vuotiaiden nuorten suhtautumista paikallisdemokratiaan. Vastaajien suhtautumista kunnallispolitiikkaan, puoluepolitiikkaan ja kunnallisiin palveluihin tiedusteltiin väitelausein. Väittämien avulla kartoitettiin myös mielipiteitä eriarvoisuudesta, maahanmuuttajista sekä poliittisista vaikuttamistavoista ja -kanavista. Vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin luonnehdinnat, kuten paikallinen kansalainen ja globaalin yhteisön jäsen, kuvaavat vastaajia. Edelleen tiedusteltiin äänestäisivätkö he seuraavissa kunnallisvaaleissa, jos heillä olisi äänioikeus. Vastaajilta, jotka eivät äänestäisi, kysyttiin äänestämättä jättämisen syitä ja vastaajilta, jotka äänestäisivät, tiedusteltiin puolestaan, mitkä seikat vaikuttaisivat ehdokkaan valintaan. Lisäksi kysyttiin, mitä puoluetta he äänestäisivät syksyn 2004 kunnallisvaaleissa ja mitä puolueita voisivat äänestää, jos vaalit olisivat nyt.
Vastaajilta kysyttiin toimiiko kunnassa, ja jos toimii niin kuinka, jokin nuorten edustuksellinen ryhmä ja nuoria aktivoivia projekteja. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, kuinka paljon eri tahoilla - kunnanvaltuustosta mediaan - on valtaa. Mielipiteitä kunnallispolitiikkasta kartoitettiin edelleen väitelausein, joiden teemoina olivat mm. kuntalaisten mahdollisuudet vaikuttaa kunnallispolitiikkaan, nuoret ja kunnallispolitiikka sekä vastaajien kunnallispoliittinen aktiivisuus ja osallistumishalukkuus. Nuorten aktiivisuutta selvitettiin myös kysymällä, ovatko he osallistuneet tai olisivatko kiinnostuneet osallistumaan organisaatioiden ja järjestöjen, esimerkiksi oppilaskunnan ja luonto- tai eläinsuojeluyhdistyksen, toimintaan tai erilaisiin toimenpiteisiin kuten kunnallisaloitteeseen. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat luottaisivat eri toimijoihin, kuten kavereihin ja kansainvälisiin kansalaisjärjestöihin, jos he olisivat poliittisesti aktiivisia. Lopuksi tiedusteltiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat nuorten kannalta kunnan toimintaan eri toimenpidealueilla ja palveluissa, kuten asumisasioissa ja kulttuuripalveluissa, sekä haluaisivatko he osallistua näitä toimenpidealueita ja palveluita koskevaan valmisteluun ja päätöksentekoon.
Taustatietoina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, mahdollinen opiskelupaikka ja -ala sekä mahdollinen työskentelysektori ja -ala.
Jokaisesta Suomen maakunnasta, lukuunottamatta Ahvenanmaata, otettiin kyselyyn mukaan yksi kunta. Kuntien valintaa ohjasi Stakesin kuntien hyvinvointiluokittelu viiteen segretaatioluokkaan. Valitut kunnat edustivat melko tasaisesti näitä segretaatioluokkia. Kuhunkin kuntaan lähetettiin kyselylomakkeita kunnan väestömäärän suhteellisen osuuden mukaisesti. Henkilö-, osoite- ja äidinkielitiedot hankittiin väestörekisterikeskukselta. Noin 1250 lomaketta tavoitti kyselyyn valitun henkilön. Kaiken kaikkiaan palautui 537 lomaketta, joista 25 jouduttiin hylkäämään. Osa vastauksista saatiin muiden tutkimuskontaktien kautta.