Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Tässä pitkittäisaineistossa on tutkittu lahjakkuuden, sosiaalisen taustan ja koulumenestyksen yhteyksiä elämänkaareen, elämän tärkeisiin valintoihin sekä elämänhallintaan. 1970-luvun alussa mitattiin 3-9-vuotiaiden lasten psykolingvistisiä kykyjä ITPA-testillä (Illinois Test of Psycholinguistic Abilities). Tämä verbaalisesti painottuneen yleisälykkyyden mittari koostuu 12 erillisestä osasta. Osatestejä ovat muun muassa kuullun ja nähdyn ymmärtäminen, auditiivinen ja visuaalinen järkeily, puhe- ja eleilmaisu sekä kuvien ja sanojen täydentäminen.
1980-luvun puolivälissä koottiin tutkimushenkilöiden kaikkien lukuaineiden arvosanatietoja koko peruskoulun ajalta. Lisäksi kerättiin informaatiota keskiasteen koulutusvalinnoista sekä lukion päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten arvosanoista.
Vuoden 1991 kyselyssä kartoitettiin aikuistuneiden tutkimushenkilöiden koulutus-, työ- ja uravalintoja sekä koulutukseen ja työhön liittyviä asenteita. Edelleen selvitettiin henkilöiden muita elämän perustekijöitä, kuten asumista, tuloja, terveyttä, ihmissuhteita ja vapaa-ajanviettoa. Elämänhallintaan liittyen kysyttiin muun muassa rakastamisesta, onnellisuudesta, yksinäisyydestä, itseensä pettymisestä, omien päämäärien saavuttamisesta ja tyytyväisyydestä.
Keski-iän kynnyksellä olevien tutkimushenkilöiden elämänkulkua selvitettiin vuonna 2002 pääosin samoilla kysymyksillä kuin vuonna 1991. Nyt kartoitettiin tarkemmin tutkittavien henkilökohtaista kehitystä ja muutosta sekä arkielämän sisältöä ja ajankäyttöä. Uutena kokonaisuutena selvitettiin oman elämän valintojen vaikuttimia (esimerkiksi perinteet, sattumat, periaatteet, ajautuminen, oma johdonmukaisuus ja yhteiskunta). Ensi kertaa punnittiin myös elämään varmuutta tai epävarmuutta tuottavia tekijöitä (terveys, ikääntyminen, toimeentulo, perhe-elämä, yhteiskunnan vakaus, ylikansallinen kulttuuri jne.). Lisäksi Tilastokeskuksesta hankittiin tutkittavien koulutukseen ja ammattiin liittyviä rekisteritietoja vuonna 2002.
Taustamuuttujia ovat muun muassa tutkimushenkilön syntymäkuukausi ja -vuosi, sukupuoli, päivähoitomuoto, koulutus, ammattiasema, pääasiallinen toiminta, nettokuukausitulot, pari- ja perhesuhteet, lasten lukumäärä, asuntotyyppi, asuinpaikka, vanhempien koulutus, ammattiala ja veronalaiset tulot sekä lapsuuden perheen sosioekonominen status.
Vuosina 1970-1973 Jyväskylässä koottiin ITPA:n normiaineisto. 3700 jyväskyläläislapsen perusjoukosta poimittiin 1100 lasta. Heistä valittiin vielä 700 lapsen otos. Otoksen koko kiintiöitiin kussakin ikäryhmässä noin sadaksi. Tytöt ja pojat jaettiin otantaa varten eri ryhmiin ikäjärjestyksessä. Ensimmäinen tutkittava arvottiin ja muut poimittiin systemaattisesti kunnes otoksessa oli noin 50 tyttöä ja 50 poikaa. Samojen henkilöiden elämänkulkua on seurattu peruskoulussa, lukiossa ja keskiasteella vuonna 1984 (n=259-628), aikuistumisen kynnyksellä 1991 (n=437) ja keski-iän lähestyessä vuonna 2002 (n=413).