Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) tuottamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluissa on kartoitettu väestön suhtautumista yhteiskunnan alkoholinkulutusta rajoittaviin toimenpiteisiin. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa eri juomaryhmiin kuuluvien alkoholijuomien sopivinta myyntitapaa. Aika ajoin väestöä on myös pyydetty ottamaan kantaa myynnin ikärajoihin ja alkoholin mainontaan. Aineistoja on arkistoitu vuosilta 1996-2004.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten alkoholinkäyttöä ja alkoholipoliittisia mielipiteitä. Alkoholinkäyttöä kartoitettiin kysymällä aluksi, mitä juomaa vastaaja käyttää useimmiten ruokajuomana ja kuinka usein hän käyttää ruokajuomana olutta ja viiniä. Edelleen tiedusteltiin, kuinka usein hän käyttää alkoholia, kuinka paljon hän juo ja ja kuinka suuri osuus juomista on peräisin jostain muualta kuin Alkosta tai anniskeluravintoloista (esimerkiksi ulkomailta tuotua, itse valmistettua tai pimeiltä markkinoilta ostettua).
Alkoholipolitiikkaan liittyen kysyttiin, mitä mieltä hän on nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista ja mistä pitäisi saada ostaa keskiolutta, A-olutta, mietoja ja väkeviä viinejä ja väkeviä alkoholijuomia. Lopuksi tiedusteltiin, mitä mieltä vastaaja on ehdotuksesta, että mietoja viinejä alettaisiin myydä elintarvikeliikkeissä samaan tapaan kuin keskiolutta.
Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, koulutus, talouden bruttotulot, perheenjäsenten lukumäärä, elinvaihe, ammattiryhmä, perheen päähenkilön ammattiryhmä, työelämään osallistuminen, asuinpaikkakunnan tyyppi, asuinlääni ja -maakunta, mitä puoluetta äänestäisi ensisijaisesti ja toissijaisesti, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, ja mitä puoluetta äänesti vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.
Otannan ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä koehenkilöitä on jaettu alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä on jaettu kunkin läänin sisällä kuntatyypeittäin. Kunnat on ryhmitelty kuntatyyppeihin jakamalla kaupungit asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin sekä maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta on poimittu lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla.
Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä; satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. Haastattelujen yhteydessä näyte kiintiöidään. Haastattelijalla on kaksi lähtöpistekorttia, joiden avulla hän valitsee kohdehenkilöt. Ensimmäisellä kortilla valitaan ensin yksi 15-39-vuotias nainen ja kaksi 15-39-vuotiasta miestä. Tämän jälkeen haastattelua jatketaan valitsemalla yksi 40-vuotias tai vanhempi mies ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa naista. Toisella kortilla valitaan yksi 15-39-vuotias mies ja kaksi 15-39-vuotiasta naista ja yksi 40-vuotias tai vanhempi nainen ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa miestä.