Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) tuottamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluissa on kartoitettu väestön suhtautumista yhteiskunnan alkoholinkulutusta rajoittaviin toimenpiteisiin. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa eri juomaryhmiin kuuluvien alkoholijuomien sopivinta myyntitapaa. Aika ajoin väestöä on myös pyydetty ottamaan kantaa myynnin ikärajoihin ja alkoholin mainontaan. Aineistoja on arkistoitu vuosilta 1996-2004.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista alkoholinkäyttöön ja alkoholipolitiikkaan. Aluksi kysyttiin, kuinka usein vastaaja käyttää alkoholia, mitä mieltä hän on nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista ja mistä pitäisi saada ostaa keskiolutta, A-olutta, mietoja ja väkeviä viinejä ja väkeviä alkoholijuomia. Lisäksi kysyttiin, mitä mieltä vastaaja on ehdotuksesta, että mietoja viinejä alettaisiin myydä elintarvikeliikkeissä samaan tapaan kuin keskiolutta ja miten viinin myynti elintarvikeliikkeissä vaikuttaisi mietojen viinien lajivalikoimaan, viinien kulutukseen ja nuorten ja naisten alkoholinkulutukseen. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa oluen, viinin ja väkevien alkoholijuomien ostoikärajaan sekä alkoholijuomien hintatasoon.
Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, koulutus, talouden bruttotulot, perheenjäsenten lukumäärä, elinvaihe, ammattiryhmä, perheen päähenkilön ammattiryhmä, työelämään osallistuminen, asuinpaikkakunnan tyyppi, asuinlääni ja -maakunta, mitä puoluetta äänestäisi ensisijaisesti ja toissijaisesti, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, ja mitä puoluetta äänesti vuoden 1996 kunnallisvaaleissa.
Otannan ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä koehenkilöitä on jaettu alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä on jaettu kunkin läänin sisällä kuntatyypeittäin. Kunnat on ryhmitelty kuntatyyppeihin jakamalla kaupungit asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin sekä maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta on poimittu lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla.
Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä; satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. Haastattelujen yhteydessä näyte kiintiöidään. Haastattelijalla on kaksi lähtöpistekorttia, joiden avulla hän valitsee kohdehenkilöt. Ensimmäisellä kortilla valitaan ensin yksi 15-39-vuotias nainen ja kaksi 15-39-vuotiasta miestä. Tämän jälkeen haastattelua jatketaan valitsemalla yksi 40-vuotias tai vanhempi mies ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa naista. Toisella kortilla valitaan yksi 15-39-vuotias mies ja kaksi 15-39-vuotiasta naista ja yksi 40-vuotias tai vanhempi nainen ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa miestä.