Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen STAKESin (nyk. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) tuottamissa ja Suomen Gallupin toteuttamissa haastatteluissa on kartoitettu väestön suhtautumista yhteiskunnan alkoholinkulutusta rajoittaviin toimenpiteisiin. Tutkimuksissa on selvitetty muun muassa eri juomaryhmiin kuuluvien alkoholijuomien sopivinta myyntitapaa. Aika ajoin väestöä on myös pyydetty ottamaan kantaa myynnin ikärajoihin ja alkoholin mainontaan. Aineistoja on arkistoitu vuosilta 1996-2004.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten suhtautumista alkoholinkäyttöön ja alkoholipolitiikkaan. Lisäksi mukana oli tupakkatuotteita ja tupakointia koskeva osuus.
Aluksi kysyttiin, kuinka usein vastaaja käyttää alkoholia, mitä mieltä hän on nykyisistä alkoholipoliittisista rajoituksista ja mistä pitäisi saada ostaa keskiolutta, A-olutta, mietoja ja väkeviä viinejä ja väkeviä alkoholijuomia. Lisäksi kysyttiin, mitä mieltä vastaaja on ehdotuksesta, että mietoja viinejä alettaisiin myydä elintarvikeliikkeissä samaan tapaan kuin keskiolutta ja miten viinin myynti elintarvikeliikkeissä vaikuttaisi mietojen viinien lajivalikoimaan, viinien kulutukseen ja nuorten ja naisten alkoholinkulutukseen. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa oluen, viinin ja väkevien alkoholijuomien ostoikärajaan sekä alkoholijuomien hintatasoon.
Tupakkatuotteisiin liittyen vastaaja kertoi ensin, mitä tupakkatuotteita hän on tuonut ulkomailta viimeisen vuoden aikana (savukkeet, sätkä- tai piipputupakka, pikkusikarit, sikarit, nuuska) ja kuinka monelta ulkomaanmatkalta tai risteilyltä hän on tuonut maahan tupakkatuotteita. Vastaajalta kysyttiin myös, kuinka paljon hän polttaa tupakkaa ja kuinka suuri osuus hänen polttamistaan savukkeista on tuotu ulkomailta matkojen yhteydessä. Lisäksi kysyttiin savukkeiden katukaupasta ja salakuljetuksesta.
Taustamuuttujina olivat sukupuoli, ikä, koulutus, talouden bruttotulot, perheenjäsenten lukumäärä, elinvaihe, ammattiryhmä, perheen päähenkilön ammattiryhmä, työelämään osallistuminen, asuinpaikkakunnan tyyppi, asuinlääni ja -maakunta, mitä puoluetta äänestäisi ensisijaisesti ja toissijaisesti, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, ja mitä puoluetta äänesti vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.
Otanta tehdään kolmessa vaiheessa. Ensin tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti maakuntajaon pohjalta NUTS2 -suuralueisiin. Toisessa vaiheessa kunkin suuralueen sisällä kohdehenkilöiden määrä jaettiin kuntatyyppeihin. Kunnat ryhmiteltiin kuntatyyppeihin siten, että kaupungit jaettiin asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin kaupunkeihin ja maaseutukunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Tutkimuskunnat valittiin edustavasti em. ositteiden pohjalta. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta poimittiin lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut tehtiin lähtöpistejärjestelmällä. Jokaisesta haastattelun kohteena olleesta taloudesta valittiin se henkilö, joka täytti valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot sekä muut mahdolliset ehdot.