Tämä aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus-, vammaishuollon ja kotipalveluiden ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaishuollosta sekä kotipalveluista vastaaville viranhaltijoille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 2000 ja 2002.

Aluksi kysyttiin asiakkaiden ja suoritteiden määristä kuntien eri vanhusten- ja vammaishuoltopalveluissa vuonna 1995 sekä lisäksi pyydettiin erottelemaan muista kunnista tulevien asiakkaiden määrät. Seuraavaksi tiedusteltiin vanhustenhuollon, vammaishuollon ja kotipalveluiden käyttö- ja henkilöstömenoista sekä käyttötalouden tulojen määristä vuodelta 1995. Tämän lisäksi kysyttiin palveluiden käyttömaksuista sekä kokoaikaisten, osa-aikaisten, ei vakituisten ja työllisyysvaroin palkattujen työntekijöiden määristä eri tehtävissä. Vastaajat myös arvioivat, kuinka suuri on omaishoidon osuus kunnan vanhusten- ja vammaishuollosta.

Palvelutuotantoa käsittelevässä osuudessa kysyttiin aluksi, mitkä tahot tuottavat kunnassa vanhusten- ja vammaishuollon erilaiset palvelut, onko tuottajia kilpailutettu ennen valintaa sekä ovatko vastaajat tyytyväisiä eri palveluiden tämänhetkiseen toimintaan. Osiossa kysyttiin myös, millä tahoilla on kunnassa päätösvalta erilaisissa palveluiden tuottamiseen liittyvissä asioissa ja myydäänkö palveluita myös muille kunnille. Lisäksi tiedusteltiin, onko eri palveluista toteutettu asiakkaille suunnattuja kyselyitä tai haastatteluita palveluiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Lopuksi esitettiin tulosjohtamiseen ja palvelutuotannon kilpailuttamiseen liittyviä kysymyksiä.

Kehittämispolitiikkaa käsittelevässä osiossa kysyttiin, onko palveluissa tapahtunut muutoksia vuoden 1992 jälkeen esimerkiksi palveluyksiköiden ja laitosten, asiakkaiden sekä laitospaikkojen määrässä, palvelumaksujen suuruudessa tai henkilökunnan ammattipätevyydessä. Samaten kysyttiin, onko palveluissa toteutettu muutoksia, kuten tulosyksiköiden muodostaminen, laadunarvioinnin kehittäminen, laatujohtamisen käyttöönotto tai siirtyminen ostamaan palveluita yksityisiltä tuottajilta vuoden 1992 jälkeen. Vastaajat arvioivat myös esimerkiksi palveluiden tulevaisuudennäkymiä, henkilöstömääriä, henkilöstön ammattitaitoisuutta, hoidon apuvälineiden riittävyyttä ja palveluiden saatavuutta asteikolla erittäin huono - erittäin hyvä. Lopuksi vastaajat arvioivat erilaisten toiminnan kehittämiseen liittyvien resurssointi- ja kehittämiskohteiden tärkeyttä nyt ja lähivuosina.

Taustatietoina tutkimuksessa olivat tutkimuskunta, vastaajan sukupuoli, äidinkieli, syntymävuosi, virka/toimi, vastuualue, työkokemus, koulutus ja luottamustehtävät.