Tämä aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus-, vammaishuollon ja kotipalveluiden ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaishuollosta sekä kotipalveluista vastaaville viranhaltijoille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2002.

Kyselyn aluksi kartoitettiin perustietoja vanhusten- ja vammaishuollon palveluista. Kysyttiin, minkälaisia maksuja kunnassa peritään tukipalveluista (esim. kuljetus, aterian kotiinkuljetus, siivous, kotisairaanhoito), montako työntekijää kunnan vanhusten- ja vammaishuollon eri tehtävissä on sekä kuinka suureksi vastaajat arvioivat omaishoidon osuuden kunnan vanhusten- ja vammaishuollosta.

Palvelutuotantoon liittyen kysyttiin, mitkä tahot toimivat vanhusten- ja vammaishuollon järjestämiseen liittyvien palveluiden, kuten laitoshoidon, päiväkerhojen ja päivähoidon, terapian ja kuntoutuksen, ateriapalveluiden ja siivouspalveluiden tuottajina sekä kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat näiden palveluiden toimivuuteen. Lisäksi kysyttiin ostopalveluiden käyttöön liittyvästä päätöksenteosta, kilpailutuksesta ja vastaajien tyytyväisyydestä ostopalveluihin. Vastaajat myös kertoivat tulisiko heidän mielestään ostopalveluiden käyttöä vähentää, lisätä vai pitää ennallaan.

Ohjausta ja johtamista käsittelevässä osuudessa arvioitiin kunnassa vanhusten- ja vammaishuollon palveluita sekä kotipalveluita käsittelevän luottamushenkilöelimen roolia, merkitystä ja sen jäsenrakenteen ominaisuuksia. Lisäksi pyydettiin arvioimaan erilaisten kunnan ulkopuolisten vaikuttajatahojen, kunnan omien viranomaistahojen sekä asiakkaiden ja yhteistyötahojen vaikutusta palveluiden toimintaan. Vastaajat myös määrittelivät, minkä tahon päätösvaltaan erilaiset palveluihin liittyvät asiat, kuten henkilökunnan valinta ja jakaminen yksiköiden kesken, laite- ja kalustohankinnat, työnjaosta päättäminen sekä määrärahojen kohdentaminen kuuluvat.

Kehittämispolitiikkaosiossa tiedusteltiin aluksi, onko kunnassa toteutettu asiakkaille suunnattuja kyselyitä tai haastatteluita palveluiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi sekä toteutetaanko näitä säännöllisesti. Seuraavaksi kysyttiin, onko kunnan vanhustenhuollossa, vammaishuollossa tai kotipalveluissa tapahtunut muutoksia erilaisilla toimintaa ja sen laajuutta kuvaavilla osa-alueilla vuoden 1995 jälkeen. Näitä osa-alueita olivat muun muassa palveluyksiköiden, asiakkaiden, laitospaikkojen ja avohoitopaikkojen määrä, omaishoidon merkitys, taloudelliset resurssit, henkilökunnan ammattipätevyys, kuntayhteistyö ja palvelulaitosten välinen kilpailu. Vastaajat myös arvioivat palvelutoimintaan, hallintoon ja talouteen, resursseihin sekä muihin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä asteikolla erittäin huono - erittäin hyvä. Lisäksi vastaajia pyydettiin esittämään käsityksensä siitä, millaisiin asioihin palveluiden kehittämisen tulisi kohdistua lähivuosina. Näistä esimerkkejä ovat palveluiden laadun kehittäminen, uusien palvelumuotojen kokeilu ja käyttöönotto, hallinnon ja päätöksenteon kehittäminen, työilmapiirin parantaminen, henkilöstöresurssien lisääminen, tilojen uudenaikaistaminen sekä kuntayhteistyön lisääminen. Lopuksi esitettiin vanhus- ja vammaishuoltoa koskevia väittämiä.

Taustatietoina tutkimuksessa olivat kunta, vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, virkanimike, työkokemus ja koulutustaso.