Aineiston nimi

KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2000: viranhaltijat

Aineistonumero

FSD2173

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2173

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Vaasan yliopisto. Hallintotieteiden tiedekunta

Sisällön kuvaus

Tämä aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien vanhus-, vammaishuollon ja kotipalveluiden ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto sekä kehittämispolitiikka. Kysely tehtiin tutkimuskuntien vanhus- ja vammaishuollosta sekä kotipalveluista vastaaville viranhaltijoille. Vanhus- ja vammaishuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2002.

Kyselyn aluksi kartoitettiin perustietoja vanhusten- ja vammaishuollon palveluista. Kysyttiin, minkälaisia maksuja kunnassa peritään tukipalveluista (esim. kuljetus, aterian kotiinkuljetus, siivous, kotisairaanhoito), montako työntekijää kunnan vanhusten- ja vammaishuollon eri tehtävissä on sekä kuinka suureksi vastaajat arvioivat omaishoidon osuuden kunnan vanhusten- ja vammaishuollosta.

Palvelutuotantoon liittyen kysyttiin, mitkä tahot toimivat vanhusten- ja vammaishuollon järjestämiseen liittyvien palveluiden, kuten laitoshoidon, päiväkerhojen ja päivähoidon, terapian ja kuntoutuksen, ateriapalveluiden ja siivouspalveluiden tuottajina sekä kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat näiden palveluiden toimivuuteen. Lisäksi kysyttiin ostopalveluiden käyttöön liittyvästä päätöksenteosta, kilpailutuksesta ja vastaajien tyytyväisyydestä ostopalveluihin. Vastaajat myös kertoivat tulisiko heidän mielestään ostopalveluiden käyttöä vähentää, lisätä vai pitää ennallaan.

Ohjausta ja johtamista käsittelevässä osuudessa arvioitiin kunnassa vanhusten- ja vammaishuollon palveluita sekä kotipalveluita käsittelevän luottamushenkilöelimen roolia, merkitystä ja sen jäsenrakenteen ominaisuuksia. Lisäksi pyydettiin arvioimaan erilaisten kunnan ulkopuolisten vaikuttajatahojen, kunnan omien viranomaistahojen sekä asiakkaiden ja yhteistyötahojen vaikutusta palveluiden toimintaan. Vastaajat myös määrittelivät, minkä tahon päätösvaltaan erilaiset palveluihin liittyvät asiat, kuten henkilökunnan valinta ja jakaminen yksiköiden kesken, laite- ja kalustohankinnat, työnjaosta päättäminen sekä määrärahojen kohdentaminen kuuluvat.

Kehittämispolitiikkaosiossa tiedusteltiin aluksi, onko kunnassa toteutettu asiakkaille suunnattuja kyselyitä tai haastatteluita palveluiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi sekä toteutetaanko näitä säännöllisesti. Seuraavaksi kysyttiin, onko kunnan vanhustenhuollossa, vammaishuollossa tai kotipalveluissa tapahtunut muutoksia erilaisilla toimintaa ja sen laajuutta kuvaavilla osa-alueilla vuoden 1995 jälkeen. Näitä osa-alueita olivat muun muassa palveluyksiköiden, asiakkaiden, laitospaikkojen ja avohoitopaikkojen määrä, omaishoidon merkitys, taloudelliset resurssit, henkilökunnan ammattipätevyys, kuntayhteistyö ja palvelulaitosten välinen kilpailu. Vastaajat myös arvioivat palvelutoimintaan, hallintoon ja talouteen, resursseihin sekä muihin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä asteikolla erittäin huono - erittäin hyvä. Lisäksi vastaajia pyydettiin esittämään käsityksensä siitä, millaisiin asioihin palveluiden kehittämisen tulisi kohdistua lähivuosina. Näistä esimerkkejä ovat palveluiden laadun kehittäminen, uusien palvelumuotojen kokeilu ja käyttöönotto, hallinnon ja päätöksenteon kehittäminen, työilmapiirin parantaminen, henkilöstöresurssien lisääminen, tilojen uudenaikaistaminen sekä kuntayhteistyön lisääminen. Lopuksi esitettiin vanhus- ja vammaishuoltoa koskevia väittämiä.

Taustatietoina tutkimuksessa olivat kunta, vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, virkanimike, työkokemus ja koulutustaso.

Asiasanat

avopalvelut; hoivapalvelut; johtaminen; kehittäminen; kilpailuttaminen; kotipalvelut; kunnat; laitospalvelut; ohjaus (neuvonta ja opastus); palvelutalot; palvelutuotanto; sosiaalipalvelut; ulkoistaminen; vammaiset; vanhukset; viranhaltijat; yksityistäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

KuntaSuomi 2004

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Vaasan yliopisto. Hallintotieteiden tiedekunta

Tuottajat

• Suomen Kuntaliitto

Ajallinen kattavuus

2000

Aineistonkeruun ajankohta

Spring 2000 ( 2000 )

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Poliittis-hallinnollinen alue

Perusjoukko/otos

Suomi (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Kaksivaiheinen ositettu otanta KuntaSuomi-projektikuntien valinnassa.

Kuntaotokset valittiin erikseen alle 10 000 asukkaan kunnista (28 kuntaa) ja yli 10 000 asukkaan kunnista (19 kuntaa). Valinnassa pyrittiin edustavuuteen kummankin kuntajoukon sisällä suhteessa kokoluokan kaikkiin kuntiin. Suurten kuntien lukumäärä on tapausjoukossa suurempi kuin niiden osuus kaikista kunnista, koska niissä asuu 70 prosenttia maan väestöstä. Edustavuuskriteereinä käytettiin lisäksi mm. alueellista sijaintia, väestön ikä- ja koulutusrakennetta, elinkeinorakennetta ja kuntatalouden tunnuslukuja, poliittisia voimasuhteita sekä kunnan toimintapolitiikkaa kuvaavia muuttujia. Ahvenanmaan kunnat jätettiin valinnan ulkopuolelle niiden maakunnallisesta itsehallinnosta johtuvien erityispiirteiden takia.

Kuntien vanhustenhuollosta, vammaishuollosta ja kotipalvelusta vastaaville viranhaltijoille osoitetut kyselyt (120 kappaletta) lähetettiin maaliskuussa 2000 ja vastauksia palautui 78.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

65

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2170 KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 1997: viranhaltijat

FSD2172 KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 1997: palvelulaitosten johtajat

FSD2174 KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2000: palvelulaitosten johtajat

FSD2175 KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2002: viranhaltijat

FSD2176 KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2002: palvelulaitosten johtajat

Aineiston käytössä huomioitavaa

Muuttujat q2_1, q10a, q10b, q10c ja q10d on poistettu arkistoinnin yhteydessä epäselvien luokitusten vuoksi.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Vaasan yliopisto: KuntaSuomi 2004: vanhus- ja vammaishuolto 2000: viranhaltijat [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2173

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Latva, Anne (2002). Yhteistyötä kilpailuttamisen sijaan. Tutkimus vanhusten ja vammaisten palveluista KuntaSuomi 2004 -kunnissa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 38 & Acta; 150.

Julkaisut aineistosta

Latva, Anne (2002). Yhteistyötä kilpailuttamisen sijaan. Tutkimus vanhusten ja vammaisten palveluista KuntaSuomi 2004 -kunnissa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 38 & Acta; 150.