FSD2283 Perhebarometri 2005: vanhemmuus ja isyys

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Perhebarometri 2005: vanhemmuus ja isyys

Aineistonumero

FSD2283

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2283

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Paajanen, Pirjo (Väestöliitto. Väestöntutkimuslaitos)

Muut tekijät

  • Hankkeen johtajana toimi Ismo Söderling. Perhetiimin tutkijat tiiminvetäjän FT Marketta Kytän johdolla osallistuivat tutkimuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat eri ikäisten vanhempien perheellistymiseen vaikuttaneet tekijät, lapsen syntymän tuoma muutos naisen ja miehen elämässä, sekä isyys pikkulapsiperheessä.

Ensimmäiseksi kartoitettiin vastaajien lapsuutta ja nuoruutta. Heiltä kysyttiin kysymyksiä lapsuuden perheestä, omien ja puolison sisarusten lukumäärää, minkä ikäisiä heidän vanhempansa olivat ensimmäisen lapsen syntyessä ja minkä ikäisenä ensimmäinen seurustelusuhde oli. Myös vastaajien omaa ikää ensimmäisen lapsen syntyessä kysyttiin sekä sitä, oliko vastaaja mielestään liian nuori tai vanha vanhemmaksi tullessaan. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan omien ja puolison lasten määrää sekä aikooko vastaaja hankkia vielä lisää lapsia.

Seuraavat kysymykset liittyivät vastaajan ja puolison nykyiseen työsuhteeseen ja tulotasoon sekä työajan lyhentämiseen lapsen hoidon vuoksi. Vastaajilta tiedusteltiin heidän mielipidettään siitä, mikä olisi sopiva ikä hankkia lapsia ja mitkä asiat olivat vaikuttaneet heidän päätökseensä hankkia ensimmäinen lapsi. Sitten kartoitettiin työsuhdetta ja taloudellista tilannetta juuri ennen lapsen syntymää.

Seuraavaksi esitettiin väittämiä liittyen perheellistymisen haasteisiin. Vastaajia pyydettiin kertomaan, mistä heille syntyy useimmin erimielisyyksiä puolisonsa kanssa, ja kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia asioita kuten taloudellinen turvallisuus, harrastukset, hyvä parisuhde ja terveys. Vastaajilta kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat elämässään mm. edellä lueteltuihin asioihin.

Lasten- ja kodinhoitoon saatua tukea selvitettiin kysymällä keneltä vastaajat olivat saaneet tukea erilaisissa tilanteissa, kuten lapsen sairastuessa tai kodin siivouksessa. Vastaajilta kysyttiin, olisivatko he kaivanneet enemmän tukea vanhemmuuteen liittyen, sekä millaista tukea ja keneltä he olisivat toivoneet. Lisäksi kysyttiin kuinka erilaiset lastenhoitoon liittyvät tehtävät jakautuvat perheessä isän ja äidin kesken. Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä erilaisista perheellistymiseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista sekä siitä, mitkä ominaisuudet kuuluvat isän rooliin.

Loput kysymyksistä oli suunnattu ainoastaan miehille. Heiltä kysyttiin ensin avoimilla kysymyksillä omista isän malleista, tärkeistä asioista isyydessä ja mitä he haluaisivat opettaa tytöille ja pojille. Tämän jälkeen miehille esitettiin isyyteen liittyviä väittämiä sekä tiedusteltiin, ovatko he olleen mukana lapsensa synnytyksessä tai jääneet yli viikoksi pois töistä hoitamaan lastaan. Seuraavat kysymykset olivat jälleen avoimia, ja niissä tiedusteltiin mikä on ongelmallisinta ja mikä parasta isyydessä. Lisäksi kartoitettiin miesten suhtautumista erilaisiin perhe-elämää koskeviin väittämiin ja lopuksi pyydettiin miehiä vielä arvioimaan omaa onnistumistaan isänä ja puolisona eri asioissa.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, asuinpaikkakunta, koulutus ja ammattiryhmä.

Asiasanat

elämäntilanne; isyys; kotityö; lapset (perheenjäsenet); lapsiperheet; perhe-elämä; perheet; perhetausta; sukupuoliroolit; toimeentulo; työ; vanhemmuus; vanhempi-lapsisuhde; äitiys

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Perhebarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Taloustutkimus Oy

Tuottajat

  • Väestöliitto

Ajallinen kattavuus

2005

Aineistonkeruun ajankohta

2005-01 – 2005-03

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perhe

Perusjoukko/otos

Suomessa (poislukien Ahvenanmaa) asuvat avio- tai avoliitossa elävät 1979-1984 syntyneet (20-25-vuotiaat) naiset ja miehet sekä 1969-1974 syntyneet (30-35-vuotiaat) naiset ja miehet. Vastaajilla oli oltava vähintään yksi biologinen lapsi nykyisen puolisonsa kanssa ja vanhimman lapsista tuli olla alle 3-vuotias.

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

5000 hengen otosjoukko poimittiin satunnaisotannalla Väestön keskusrekisteristä joulukuussa 2004.

Tutkimuksessa haluttiin selvittää nimenomaan eri ikäisinä perheellistyneiden mielipiteitä ja elämäntilanteeseen liittyviä erilaisia haasteita, minkä vuoksi ikäryhmittely oli 20-25-vuotiaat ja 30-35-vuotiaat. Vastaajia lähestyttiin yhteensä kolme kertaa kyselylomakkeen ja saatekirjeen sisältäneellä kirjeellä. Kyselylomake laadittiin Väestöliiton väestöntutkimuslaitoksella ja sitä kommentoivat Väestöliiton eri asiantuntijat. Aineisto kerättiin yhteistyössä Taloustutkimus Oy:n kanssa joka huolehti myös aineiston tallennuksesta.

Posti ei tavoittanut 13 vastaajaa. Lisäksi 3 vastaajaa otti puhelimitse yhteyttä tutkijaan ja kertoi ettei pysty vastaamaan lomakkeeseen, koska ei osaa vielä tarpeeksi hyvin suomea. Täytettyjä lomakkeita palautettiin 2711 kappaletta, joista 77 jouduttiin hylkäämään siksi, että lomakkeeseen oli vastannut otokseen kuulumaton henkilö. Yksi lomake jouduttiin hylkäämään, koska vastaajan kielitaito ei ollut selvästikään riittänyt vastaamiseen ja kolmella vastanneella oli yli kolmevuotias esikoinen, joka oli syntynyt ulkomailla eikä näin ollen tullut esiin otannassa. Lopullisen aineiston muodostivat 2630 lomakkeen tiedot. Vastausprosentti oli 52,6. Naisia oli 53.5 % ja miehiä 46.5 %.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

52,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineisto ei sisällä avokysymysten vastauksia.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Paajanen, Pirjo (Väestöliitto): Perhebarometri 2005: vanhemmuus ja isyys [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2283

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee lähettää yksi kappale valmista tutkimusjulkaisua osoitteeseen: Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos, PL 849, 00101 HELSINKI.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Paajanen, Pirjo (2005). Eri teitä vanhemmuuteen. Kaksikymppisenä ja kolmekymppisenä lapsen saaneiden näkemyksiä perheellistymisestä ja vanhemmuudesta. Perhebarometri 2005. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitoksen Katsauksia E 21/2005

Paajanen, Pirjo (2006). Päivisin leiväntuoja, iltaisin hoivaisä. Alle 3-vuotiaiden esikoislasten isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä. Perhebarometri 2006. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitoksen Katsauksia E 24/2006

Julkaisut aineistosta Tooltip

Paajanen, Pirjo (2005). Eri teitä vanhemmuuteen. Kaksikymppisenä ja kolmekymppisenä lapsen saaneiden näkemyksiä perheellistymisestä ja vanhemmuudesta. Perhebarometri 2005. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitoksen Katsauksia E 21/2005

Paajanen, Pirjo (2006). Päivisin leiväntuoja, iltaisin hoivaisä. Alle 3-vuotiaiden esikoislasten isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä. Perhebarometri 2006. Helsinki: Väestöliitto Väestöntutkimuslaitoksen Katsauksia E 24/2006

Keto, Tanja (2014) Isien perhevapaat - hyvän isyyden normi? Tarkastelussa lasten isien perhevapaavalinnat. Turku: Turun yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, pro gradu-tutkielma.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.