Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Aluksi vastaajat kertoivat mielipiteensä useista väittämistä, jotka liittyivät mm. työelämään ja työelämän tasa-arvoon, hyvinvointiin, ympäristöasioihin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, päätöksentekoon, politiikkaan, talouteen, globalisaatioon ja vallankäyttöön. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin millä tavalla eri aihealueita tulisi painottaa hallituksen toiminnassa. Aihepiirejä olivat mm. työllisyys, verotus, koulutus, terveydenhuolto, ympäristönsuojelu, sosiaaliturva, aluepolitiikka ja tasa-arvo. Lisäksi tiedusteltiin, onko eri yhteiskunnallisilla vaikuttajilla (kuten ammattiyhdistysliikkeellä, kirkolla, markkinavoimilla, poliisilla, medialla ja kansalaisilla) liian paljon, sopivasti vai liian vähän valtaa.
Seuraavien kysymysten aihepiiri oli verotus. Vastaajilta tiedusteltiin mielipidettä mm. siitä, onko verotus Suomessa kaiken kaikkiaan liian ankaraa, ovatko suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus ja palvelut hyvä vastine veroille, pitäisikö Suomen kokonaisverotus alentaa EU-maiden keskimääräiselle tasolle, pitäisikö verotuksen painopistettä siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen ja kokevatko vastaajat oman verotuksensa epäoikeudenmukaiseksi. Tämän jälkeen tiedusteltiin vastaajien mielipidettä toivottavimmasta, ei-toivottavimmasta ja todennäköisimmästä hallituspohjasta. Heiltä kysyttiin myös, mitä puoluetta tulevan hallituksen pääministerin tulisi edustaa. Lisäksi haluttiin tietää, miten erilaisten arvojen tulisi painottua suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Arvioitavia periaatteita ja arvoja olivat mm. sosiaalinen ja taloudellinen tasa-arvo, valmius rohkeisiin uudistuksiin, kilpailun ja yrittämisen vapaus sekä yksilön vastuu omasta hyvinvoinnista.
Mielipiteitä naisten asemasta työelämässä kartoitettiin usealla väittämällä. Vastaajat kertoivat mielipiteensä mm. siitä, tekevätkö naiset yleensä paremmin harkittuja päätöksiä kuin miehet, ovatko naispoliitikot aivan yhtä kovaluonteisia ja laskelmoivia kuin miestoverinsa, mitä mieltä vastaajat ovat kiintiöistä esimerkiksi yritysten hallinnossa ja onko väärin, ettei nainen vieläkään aina saa samasta työstä samaa palkkaa kuin mies. Lopuksi esitettiin kolme kysymystä liittyen EU-jäsenyyteen, euroon ja EU:n laajentumiseen.
Taustakysymyksiä olivat mm. sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, koulutus ja toimiala.
Kyselyn alkuperäisenä kohdejoukkona oli 4500 henkilöä satunnaisesti poimittuna koko maan 18 - 70-vuotiaasta väestöstä (pl. Ahvenanmaa). Vastaajat saivat oman äidinkielensä mukaisesti joko suomen- tai ruotsinkielisen lomakkeen. Analyysikelpoisia lomakkeita palautettiin 1923. Tutkimusaineisto on sisäiseltä rakenteeltaan edustava. Keskeiset demografiset, sosiaaliset ja alueelliset tekijät vastaavat väestörakennetta verraten tarkoin. Vinoutumaa havaitaan lähinnä ikärakenteessa. Vanhemmat henkilöt ovat olleet jonkin verran innokkaampia vastaajia kuin nuoremmat.