Aineiston nimi

European Social Survey 2006: Suomen aineisto

Aineiston rinnakkainen nimi

Suomi Euroopassa 2006

Aineistonumero

FSD2342

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2342

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Jowell, Roger (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
• ESS Central Coordinating Team
• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Muut tekijät

• Melkas, Tuula (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin; koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla.

Vaihtuvien osioiden aiheina tällä kierroksella olivat elämäntapahtumien ajoittuminen, käsitykset miesten ja naisten elämänvaiheista sekä eläkkeet. Kysymykset käsittelivät myös osallistumista vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystoimintaan, henkilökohtaista hyvinvointia ja tyytyväisyyttä työhön ja palkkaan.

Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä tuloeroista ja palkoista.

Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.

Asiasanat

eläkkeet; elämänkaari; hyvinvointi; joukkoviestimet; maahanmuutto; osallistuminen; perheet; poliittinen osallistuminen; siirtolaisuus; sosiaalinen pääoma; sosiaaliset suhteet; syrjintä; terrorismi; turvallisuus; tyytyväisyys; uskonnollinen käyttäytyminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ESS (European Social Survey)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Alkuperäisarkisto

Sikt - Norwegian Agency for Shared Services in Education and Research. Data Archive and distributor of ESS data for ESS ERIC.

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2006

Aineistonkeruun ajankohta

2006-09-18 – 2006-12-20

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 vuotta täyttänyt väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Otokseen on poimittu Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta satunnaisesti 3000 henkilöä. Ylipeittoon kuuluvat tutkimuksen kenttätyöjakson ajan laitoksessa tai ulkomailla asuvat, netto-otos oli 2944. Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen. Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse. Lisäksi suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla. Käyntikyselyn osalta vastausprosentti oli 64,4. Perävaunukyselyyn vastasi 87,6 % haastatelluista kohdehenkilöistä.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

64,4

87,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Kysymykset F49 (Mikä on korkein koulutus, jonka isänne on suorittanut?) ja F55 (Mikä on korkein koulutus, jonka äitinne on suorittanut?), vastauskortit 59 ja 61: Vastausvaihtoehdon 0 selite on muuttunut edelliseltä ESS2 (v. 2004) kierrokselta. Selitetekstin arvellaan nyt olevan liian yleisellä tasolla ja tämä saattaa lisätä luokkaan 0 vastanneiden määrää. Kysymys F66 (Oletteko koskaan asunut yhdessä jonkun kumppanin kanssa ilman, että olette ollut naimisissa (tai rekisteröidyssä parisuhteessa) hänen kanssaan?): Kysymys oli tarkoitettu kaikille mutta kysymystä ei kysytty vastaajilta, jotka olivat naimisissa ja asuivat puolisonsa kanssa.

Aineiston keräämisessä on käytetty neljää suomenkielistä ja neljää ruotsinkielistä kyselylomaketta. Aineistossa on ensin käyntihaastatteluun (lomake quF2342) perustuvat muuttujat A1-F73. Perävaunulomakkeiden GS-alkuiset arvomittariväittämät ja vain Suomessa kerätyt L-alkuiset kysymykset on esitetty samanlaisina näissä lomakkeissa. Perävaunulomakkeet sisältävät lisäksi käyntikyselylomakkeen metodologisia testikysymyksiä eli samansisältöisiä, mutta eri tavalla muotoiltuja kysymyksiä (lomake quF2342_a HS1-HS12, lomake quF2342_b: HS13-HS24 ja lomake quF2342_c: HS25-HS36).

Painokertoimet

Aineistossa on yksi painomuuttuja, joka korjaa otosta väestösuhteita edustavaksi (pohjana väestön ikä-sukupuoli-suhteet, äidinkieli, muunnettu suuraluejako ja kuntaryhmitys). Painot laskettiin käyttäen Devillen ja Särndalin (JASA, 1992) painojen kalibrointimenetelmää. Painotuksessa käytettiin seuraavia jakaumia: 1) sukupuoli ikäluokittain: 15-19, 20-24, 25-29, 30-34, 35-39, 40-44, 45-49, 50-54, 55-59, 60-64, 65-69, 70-79, 80 ja yli, vastaajan sukupuolen mukaan (2*13=26 luokkaa), 2) vastaajan äidinkieli: suomi ja saame, ruotsi, norja ja tanska, muut (3 luokkaa), 3) muunnettu suuraluejako (NUTS2): pääkaupunkiseutu, Etelä-Suomi (pl. pääkaupunkiseutu) + Ahvenanmaa, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi (5 luokkaa) ja 4) tilastollinen kuntaryhmitys: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat (3 luokkaa). Alkuperäisenä painona käytettiin otospainoa jaettuna vastaustodennäköisyydellä koko otoksen tasolla. Siten se oli sama jokaiselle otokseen poimitulle henkilölle. Lopulliset painot laskettiin käyttäen yllämainittuja väestöjakaumia. Kalibrointi suoritettiin käyttäen logit-etäisyysfunktiota ja ns. g-painojen vaihtelu rajoitettiin välille [0.6, 2.1]. Lopullisten painojen variaatiokerroin oli 19.4 prosenttia. Painottamiseen käytettiin CALMAR- SAS-makroa (ks. Sautory 1993). Lopulliset painot skaalattiin siten, että keskiarvoksi tuli 1, jolloin ne summautuvat vastaajien lukumääräksi.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Jowell, Roger (City University) & ESS Central Coordinating Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2006: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2342

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

European Social Survey -datatiedosto on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0:lla (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/).

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Schoultz, Vera (2010). Nuorten poliittinen osallistuminen ja sen murros. Teoksessa Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja (toim. Anu-Hanna Anttila, Kristiina Kuussaari & Tiina Puhakka), 93-104. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora.

Saari, Juho (2010). Yksinäisten yhteiskunta. Helsinki: WSOY.

Ervasti, Heikki (2010). Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointivaltio. Teoksessa: Luokaton Suomi - Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa (toim. Jani Erola), 147-165. Helsinki: Gaudeamus.

Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71.

Ervasti, Heikki & Saari, Juho (2011). Onnellisuus hyvinvointivaltiossa. Teoksessa: Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta (toim. Saari, Juho), 191-218. Helsinki: Gaudeamus.

Takalo, Antti (2012) Nykyaikaisen elämän yksilöllinen mentaliteetti simmeliläisessä optiikassa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Yhteiskuntatieteiden ja sosiologian laitos, Jyväskylän yliopisto.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Lainesalo, Anna (2016). Suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyys ja sen yhteydet hyvinvointiin. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701201053

Herranen, Liinu. 2019. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2002-2016. Maahanmuuttoasenteiden muutokset sekä asenteisiin yhteydessä olevat tekijät. Itä-Suomen yliopisto.

Iso-Lauri, Marianna (2020). Suomalaisten koettu yksinäisyys vuosina 2006 ja 2014. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.URN:NBN:fi-fe202001293850

Rekola, Aada (2020) Rakkautta yli luokkarajojen - Parisuhteiden muodostuminen eri yhteiskuntaluokkien välillä. Kandidaatin tutkielma. Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.

Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.

Dotti Sani, Giulia M. and Quaranta, Mario (2021): Mapping Changes in Attitudes towards Gays and Lesbians in Europe: An Application of Diffusion Theory. In: European Sociological Review: 1-14. doi:10.1093/esr/jcab032

Mitchell, Jeffrey (2021): Social Trust and Anti-immigrant Attitudes in Europe: A Longitudinal Multi-Level Analysis. In: Frontiers in Sociology 6: 193-203. doi: 10.3389/fsoc.2021.604884

Muringani, Jonathan; Fitjar, Rune D. & Rodriguez-Pose, Andres (2021): Social capital and economic growth in the regions of Europe. In: Environment and Planning A: Economy and Space 53 (6): 1412-1434. doi: 10.1177/0308518X211000059.

Kopyciok, Svenja and Silver, Hilary (2021): Left-Wing Xenophobia in Europe. In: Frontiers in Sociology 6: 1-17. DOI:10.3389/fsoc.2021.666717