Aineiston nimi

Nuorten miesten rikollisuuskysely 1962

Aineistonumero

FSD2345

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2345

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Anttila, Inkeri (Helsingin yliopisto. Rikos- ja prosessioikeuden laitos)
• Jaakkola, Risto (Kansalaiskasvatuksen keskus)

Sisällön kuvaus

Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten nuorten miesten itse ilmoitetun rikollisuuden tasoa, erityisesti varastamiseen ja muihin omaisuusrikoksiin sekä erilaisiin alkoholirikoksiin ja näistä saatuihin rangaistuksiin liittyen. Kysely oli ensimmäinen laatuaan, ja se oli osa kansainvälistä projektia, johon Suomen lisäksi osallistuivat Ruotsi, Norja ja Tanska. Aineisto on koodattu käsin alkuperäisistä kyselylomakkeista Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa vuonna 2005.

Ensimmäisenä kysyttiin kuinka usein vastaajat olivat ajaneet jotakin moottoriajoneuvoja vuoden 1961 aikana, sekä olivatko he tehneet näin väkijuomien vaikutuksen alaisena samana tai jonakin muuna vuonna. Seuraavana kysyttiin kantaa esitettyyn väittämään, jonka mukaan todellisuudessa tapahtuu paljon enemmän varkauksia kuin tulee poliisin tietoon. Tiedusteltiin myös, onko vastaajilta joskus varastettu jotakin ja jos on, ilmoittivatko nämä siitä poliisille. Itse tehtyihin varkauksiin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat koskaan yksin tai toisten kanssa ottaneet luvatta jotakin, ja erikseen ovatko nämä ottaneet osia tai varusteita autosta, muusta moottoriajoneuvosta tai polkupyörästä. Edelleen tiedusteltiin ovatko vastaajat yksin tai toisten kanssa ottaneet lainaksi ilman lupaa tai varastaneet auton, moottoripyörän, skooterin, mopedin, moottoriveneen, muun moottoriajoneuvon, polkupyörän tai vaihtoehtoisesti ei mitään näistä vuonna 1961 tai jonakin muuna vuonna. Lisäksi tiedusteltiin mitä varastetuille ajoneuvoille oli tehty, esimerkiksi palautettu, rikottu tai jätetty heitteille. Seuraavana kysyttiin, ovatko vastaajat ottaneet luvatta työpaikoiltaan jotakin ja kuinka usein. Kaupoista varastamista kartoitettiin erikseen kysymällä ovatko vastaajat itse ottaneet tai olleet mukana ottamassa kaupoista tavaraa maksamatta niitä, ja jos ovat, niin minkä ikäisiä he ovat tuolloin olleet. Tiedusteltiin myös, ovatko vastaajat kahviloissa tai ravintoloissa käydessään vieneet mukanaan ruokailuvälineitä, tuhkakuppeja, laseja tms. esineitä. Viimeisenä varkausiin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat olleet mukana suorittamassa muunlaisia varkauksia kuin sellaisia, joista edellä on ollut puhe.

Seuraavana tiedusteltiin sitä, ovatko vastaajat luvatta tunkeutuneet toisen rakennukseen tai asuntoon käyttämällä yleisavainta, tiirikkaa tai väärää avainta tahi rikkomalla ikkunoita, lukkoja, ovia tms., ja minkä ikäisenä näin oli tehty. Erikseen kartoitettiin sellaisen tavaran vastaanottamista, ostamista tai myyntiä, jonka vastaajat arvelevat olleen varastettua. Kysyttiin myös, oliko vastaajilta koskaan varastettu käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla väkivallalla, ja jos näin oli käynyt, olivatko he tehneet siitä ilmoituksen poliisille. Seuraavaksi kysyttiin samaa asiaa vastakkaisesta näkökulmasta: olivatko vastaajat itse anastaneet jotakin toiselle kuuluvaa käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkailemalla, ja tapahtuiko tämä edellisvuotena vai joskus muulloin. Tiedusteltiin myös, kuinka usein vastaajat olivat lähteneet kahvilasta, ravintolasta tai hotellista jättäen laskun tahallaan maksamatta. Alkoholiin liittyen kysyttiin ensin ovatko vastaajat tuoneet ulkomaanmatkalta maihin tupakkaa tai väkijuomia yli sallitun määrän maksamatta tullia. Lisäksi kartoitettiin mahdollista laittoman oluen tai muiden väkijuomien hankkimista Suomessa. Tiedusteltiin myös, ovatko vastaajat joskus keittäneet viinaa ja milloin tämä tapahtui. Oltiin myös kiinnostuneita siitä, olivatko vastaajat olleet humalassa yleisellä paikalla ja käyttäytyneet häiritsevästi, ja minä vuonna tämä oli tapahtunut. Edelleen haluttiin tietää, olivatko vastaajat joutuneet poliisin kanssa tekemisiin juopumuksen takia, ja mitä heille silloin oli tapahtunut. Jos poliisi oli pidättänyt tai sakottanut, kysyttiin minä vuonna näin oli käynyt. Ilkivaltaan liittyen tiedusteltiin, ovatko vastaajat yksin tai toisten kanssa rikkoneet tahallaan katulamppuja, tienviittoja, katukilpiä, puhelinkoppeja tms. Lisäksi kysyttiin minkä ikäinen tytön pitää olla, ettei laki kiellä ryhtymistä sukupuoliyhdyntään tämän kanssa. Jos vastaajat arvelivat rikkoneensa tätä säännöstä, pyydettiin kertomaan minkä ikäinen kyseinen tyttö tuolloin oli ollut. Seuraavana haluttiin tietää olivatko vastaajat koskaan olleet tekemisissä poliisin tai muitten viranomaisten kanssa tekemiensä rikosten tai rikkomusten (ei juopumus) johdosta, ja milloin tämä oli tapahtunut. Jos kyseinen vuosi oli 1961, niin kysyttiin, mikä rikos oli kyseessä sekä mihin toimenpiteisiin heitä vastaan silloin ryhdyttiin. Jatkoksi haluttiin vielä tietää oliko vastaajiin sovellettu jonakin muuna vuonna erilaisia toimenpiteitä, kuten viranomaisen varoitusta, sakkoja tai ehdollisia vankeus- tai kuritushuonerangaistusta. Viimeisenä kysyttiin pitävätkö vastaajat rangaistuksia maassamme liian lempeinä, sopivina vai liian ankarina.

Taustamuuttujina kyselyssä olivat syntymävuosi, koulutus, asuinkunta ja millaisessa osassa kaupunkia vastaajat asuivat sekä isän tai huoltajan ammattiasema. Lisäksi aineistossa on tieto siitä, millä kielellä (suomi tai ruotsi) hakemus oli täytetty, kuka oli kunkin vastaajan pääasiallinen miespuolinen huoltaja, sekä minkä kaupungin kutsuntoihin vastaajat osallistuivat.

Asiasanat

ilkivalta; juopumus; murto; nuoret; nuorisorikollisuus; piilorikollisuus; rangaistukset; rikollisuus; varkaus; väkivaltarikokset

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

• Kriminologinen tutkimuslaitos
• Kansalaiskasvatuksen keskus

Tuottajat

• Kriminologinen tutkimuslaitos
• Kansalaiskasvatuksen keskus
• Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos

Ajallinen kattavuus

1943 – 1962-11

Aineistonkeruun ajankohta

1962-09 – 1962-11

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Helsinki, Rovaniemi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomalaiset asevelvollisuusiän saavuttaneet nuoret miehet

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ryväsotanta

Kyselylomake jaettiin kaikille vuoden 1962 Helsingin ja Rovaniemen kutsuntoihin osallistuneille asevelvollisuusiän saavuttaneille nuorille miehille.

Tutkimuksen perusjoukko muodostui suomalaisista asevelvollisuusiän eli 19 vuotta saavuttaneista, pääosin 1943 syntyneistä, nuorista miehistä. Otoksessa ovat myös mukana ne, jotka eivät olleet saapuneet edellisiin kutsuntoihin ja ne, joita ei oltu erikseen tarkastettu. Tutkimus oli osa laajempaa pohjoismaista hanketta, johon kuuluivat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Tanska. Projektin aloite tehtiin Norjassa ja sitä koordinoi Pohjoismaiden kriminologinen yhteistyöneuvosto. Jokaisesta yhteistyömaasta valittiin kaksi kuntaa, suuri kaupunki ja pienempi kunta; Suomessa nämä olivat Helsinki ja Rovaniemi maalaiskuntineen. Kyselylomakkeet jaettiin jokaiselle kutsuntoihin osallistuneelle, ja ne täytettiin sen jälkeen, kun kutsuttu oli vapautunut varsinaiseen kutsuntatilaisuuteen liittyvistä tehtävistä. Täytettyjä lomakkeita (3282 kpl) sekä lomakenumeroita (suurin 6139) vertaamalla saadaan vastausprosentiksi 53,5 %. Suurin puuttuva joukko on todennäköisesti vapaaehtoiseen asepalvelukseen osallistuneet.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

53,5

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2346 Nuorten miesten rikollisuuskysely 2006

Aineiston käytössä huomioitavaa

Lomakenumeroissa on jonkin verran päällekkäisiä arvoja, mutta oli epäselvää, johtuiko tämä tallennusvirheestä vai jostain muusta syystä. Nämä jätettiin sellaisenaan aineistoon. Tehty valinta vaikuttaa aineistosta laskettuun vastausprosenttiin. Tutkimusprojektin aikana 1962-1964 Anttilan ja Jaakkolan taustaorganisaationa oli myös Kriminologinen tutkimuslaitos. Jaakkola työsti tutkimusaineistoa myös Alkoholipoliittisessa tutkimuslaitoksessa.

Kyselyssä käytettyjä lomakkeita on todennäköisesti ollut kahta erilaista: tietoarkiston saamassa kyselylomakkeessa kysymykseen q12 "Jos on, ilmoititko siitä poliisille?" annetaan kaksi eri vastausvaihtoehtoa, mutta tutkijan ja tallentajan versioissa vaihtoehtoja on ollut kolme. Vastaukset on kuitenkin tallennettu jälkimmäisen lomakkeen mukaan.

Kysymyksen q2 "Ammatti" vastaukset puuttuvat, sillä näitä ei oltu tallennettu dataan ollenkaan. Aineisto ei sisällä avokysymysten vastauksia, poikkeuksena tallennuksen ohessa luokitellut vastaukset q4 ja q6_1_1 ja q6_1_2. Kysymys q22 esiintyy vain ruotsinkielisessä kyselylomakkeessa.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Anttila, Inkeri (Helsingin yliopisto) & Jaakkola, Risto (Kansalaiskasvatuksen keskus): Nuorten miesten rikollisuuskysely 1962 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2345

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien tulee lähettää Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttiin yksi kappale kaikista raporteista, artikkeleista, muista julkaisuista ja julkaisemattomista opinnäytetöistä, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on: Sosiaalitieteiden laitos, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Janne Kivivuori, PL 10, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineistossa käytetty suomalainen ammattiluokitus: Ammattiluokitus 2001, Käsikirjoja 14. Helsinki : Tilastokeskus, 2001.

Salmi, Venla (2008). Nuorten miesten rikoskäyttäytyminen 1962 ja 2006. Rikollisuuden kehitys itse ilmoitetun rikollisuuden kyselyjen valossa. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja; 235

Kivivuori, Janne (2007). Delinquent Behaviour in Nordic Capital Cities. Helsinki: Scandinavian Research Council for Criminology. National Research Institute of Legal Policy, Finland; Publication no. 227

Julkaisut aineistosta

Salmi, Venla (2008). Nuorten miesten rikoskäyttäytyminen 1962 ja 2006. Rikollisuuden kehitys itse ilmoitetun rikollisuuden kyselyjen valossa. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja; 235

Kleemola, L. (2005). Korkeakouluopiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö. Tampere: Tampereen yliopisto. Psykologian laitos. Seminaarityö.

Kivivuori, Janne (2007). Delinquent Behaviour in Nordic Capital Cities. Helsinki: Scandinavian Research Council for Criminology. National Research Institute of Legal Policy, Finland; Publication no. 227

Jaakkola, Risto (1964). Rikollisuus ja sosiaalinen tausta. Tutkimus helsinkiläispoikien todellisesta rikollisuudesta. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta.

Jaakkola, Risto (1965). Sosiaalinen tausta ja rikollisuus. Sosiologia 2(2), 90-100.

Anttila, Inkeri & Jaakkola, Risto (1966). Unrecorded Criminality in Finland. Kriminologinen tutkimuslaitos A:2, Helsinki.