Yliopistot seuraavat akateemisten työllistymisen laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä tekijöitä yhdenmukaisilla uraseurantakyselyillä. Kyselyiden kohteina ovat noin viisi vuotta sitten valmistuneet ylemmän sekä päättävän alemman yliopistotutkinnon suorittaneet (maistereiden uraseuranta) ja noin kaksi - kolme vuotta sitten valmistuneet tohtorit (tohtoreiden uraseuranta). Valtakunnalliset maistereiden uraseurantakyselyt alkoivat vuonna 2005 ja tohtoreiden uraseurannat vuonna 2007. Kyselyissä mukana olevien yliopistojen määrä voi vaihdella eri keruissa. Uraseurantakyselyt toteutetaan yliopistojen valtakunnallisena yhteistyönä. Seurannan toteuttaa akateemisten ura-ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto. Sarjan arkistointi on päättynyt.
Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan vuonna 2000 ylemmän tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuraa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyssä selvitettiin muun muassa sitä, kuinka vakaa valmistuneiden työuran alku on ollut ja miten tarkoituksenmukaisesti he ovat sijoittuneet työmarkkinoille yliopistokoulutuksen näkökulmasta katsottuna.
Vastaajien työhistoriaa selvitettiin kysymällä ovatko he suorittaneet vuoden 2000 tutkinnon jälkeen muita tutkintoja tai osallistuneet työhön tai ammattiin liittyvään täydennys- tai erikoistumiskoulutukseen. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka kauan vastaajat olivat olleet valmistumisensa jälkeen töissä sekä yleensä, että yliopistollista koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Työnantajien sekä erillisten työ- ja virkasuhteiden määrää kysyttiin erikseen. Tiedusteltiin myös, olivatko vastaajat toimineet yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai freelancereina ja kuinka kauan, sekä ovatko he perhevapaiden vuoksi olleet poissa työelämästä. Työttömänä olemista ja sen kestoa kartoitettiin. Seuraavana esitettiin erilaisia työnsaantia mahdollisesti haittaavia tekijöitä, kuten työkokemuksen puute, alan heikko työmarkkinatilanne ja sukupuoli, ja pyydettiin arvioimaan missä määrin nämä olivat vaikeuttaneet vastaajan työnsaantia.
Nykyiseen työtilanteeseen liittyen kysyttiin ensin vastaajan työmarkkinatilannetta kyselyhetkellä ja päätyönantajan tyyppiä. Työn laatua, esimerkiksi tutkimus- tai taiteellinen työ, tiedusteltiin erikseen. Kartoitettiin myös sitä, mistä vastaajat olivat saaneet tiedon nykyisestä työpaikastaan. Edelleen haluttiin tietää kunkin vastaajan bruttopalkka kuukaudessa, sekä miten hyvin tämä vastaa sekä vastaajan työtehtäviä ja niiden vaativuustasoa, että hankittua akateemista koulutusta. Seuraavana vastaajia pyydettiin arvioimaan työtään erilaisten työssä viihtymiseen liittyvien väitteiden perusteella. Jos vastaaja oli määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, pyydettiin tätä kertomaan tärkein peruste työsuhteen määräaikaisuudelle, kuinka pitkäksi ajaksi työsuhde oli solmittu sekä edelsikö senhetkistä työsuhdetta määräaikainen työ- tai virkasuhde saman työnantajan palveluksessa. Työn ja koulutuksen vastaavuutta tutkittiin kysymällä, oliko korkeakoulututkinto edellytyksenä heidän nykyisen työnsä saantiin, vastaavatko vastaajien nykyiset työtehtävät vaatimustasoltaan heidän yliopistollista koulutustaan ja koulutusalaansa. Jos vastaajien nykyiset työtehtävät eivät vastanneet heidän koulutustasoaan tai -alaansa, heitä pyydettiin nimeämään tärkein syy työn vastaanottamiseen. Yliopistokoulutuksen merkitykseen liittyen kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta. Viimeisenä pyydettiin arvioimaan erilaisten tietojen ja taitojen, esimerkiksi tiedonhankintataitojen, esimiestaitojen ja viestinnän suomen kielellä, merkitystä nykyisessä työssä, sekä sitä, miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti näitä taitoja.
Taustamuuttujina ovat vastaajan yliopisto, sukupuoli, ikä valmistumishetkellä, vuonna 2000 suoritetun tutkinnon nimike ja laajuus opintoviikkoina.
Kysely lähetettiin kaikille Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa vuonna 2000 ylemmän tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille. Kysely oli osa yhdeksän monialayliopiston yhteistä uraseurantahanketta, jonka avulla pyrittiin selvittämään valmistuneiden opiskelijoiden työuraa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kaiken kaikkiaan uraseurannan kohderyhmään kuuluvia tutkintoja suoritettiin 9165 kappaletta. Kaikki oikeanlaisen tutkinnon suorittaneet eivät kuitenkaan saaneet kyselyä ulkomaisen osoitteen, osoitteen luovutuskiellon tai muun vastaavan syyn takia. Kyselyn mukana tulleessa saatekirjeessä tarjottiin myös vaihtoehtoa täyttää lomake internetissä, jolloin vastaajan tunnistus tapahtuisi kirjeessä annetun koodinumeron avulla. Kyselyn sai yhteensä 8110 henkilöä, mikä on noin 88 % kaikista valmistuneista. Kyselyn saaneista 56 % vastasi siihen. Tämä vastaa yhteensä 51 % kaikista tutkinnon suorittaneista. Naiset ovat aineistossa yliedustettuina; tutkinnon suorittaneista heitä on 68 %, mutta kyselyyn vastanneista 73 %.