Koulun hyvinvointiprofiili -sarjassa tarkastellaan hyvinvointia koulussa. Tutkimuksen kohteena on neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4-6-luokat), yläluokat (7-9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja henkilökunta. Aineisto kerätään kouluilta lukuvuosittain niin, että koulu saa valita, mihin aikaan vuodesta se vastaa kyselyyn. Sarjan ensimmäiset tietoarkistoon arkistoidut aineistot ovat lukuvuodelta 2004-2005.
Koulun hyvinvointiprofiili perustuu Anne Konun väitöskirjatutkimuksessaan kehittelemään koulun hyvinvointimalliin. Hyvinvointimallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun hyvinvointiprofiili -sarjaan kuuluvissa kvantitatiivisissa aineistoissa tarkastellaan näitä osa-alueita väittämien ja monivalintakysymysten avulla. Kyselyn teemat ovat samat kaikilla vastaajaryhmillä, mutta kysymysten sanamuodot on sovitettu eri kouluasteille ja henkilökunnalle. Aineisto kerätään internet-kyselynä Opetushallituksen verkkosivuilla.
Tässä aineistossa tarkastellaan 7-9-luokkalaisten, peruskoulua käyvien oppilaiden hyvinvointia koulussa. Kyselyn teemat ovat oppilaitoksen olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Kysymykset on esitetty väittäminä ja monivalintakysymyksinä. Väittämiä arvioidaan viisiportaisella asteikolla "täysin samaa mieltä" - "täysin eri mieltä".
Koulun olosuhteita kartoittavat kysymykset liittyvät koulun tiloihin ja toimintaan. Oppilailta kysytään esimerkiksi luokkahuoneen koosta, lämpötilasta, ilmanvaihdosta, tilojen siisteydestä, wc-tiloista sekä pihan ja koulurakennuksen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. He arvioivat myös oppituntien työrauhaa, koulutyön määrän sopivuutta, koulun sääntöjen järkevyyttä, lukujärjestystä sekä onko terveydenhoitajan ja kuraattorin luo helppo päästä käymään. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä väittämissä tarkastellaan luokkakavereiden keskinäisiä suhteita, opettaja-oppilas-suhdetta ja kodin osallistumista koulunkäyntiin. Vastaajilta kysytään esimerkiksi ryhmissä työskentelyn sujumisesta luokassa, luokkakaverien toisilleen tarjoamasta avusta, opettajien ystävällisyydestä ja kohtelevatko opettajat oppilaita oikeudenmukaisesti. Oppilaat arvioivat myös, arvostavatko vanhemmat heidän koulutyötään, kannustavatko he menestymään koulussa ja auttavatko he tarvittaessa koulutehtävissä. Lisäksi kartoitetaan, onko vastaajaa kiusattu koulussa kuluvan lukukauden aikana ja onko hän itse osallistunut kiusaamiseen.
Itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin liittyvät väittämät koskevat koulutyötä. Esimerkiksi kokeeko vastaaja, että opettajat rohkaisevat häntä ilmaisemaan mielipiteensä, huomioidaanko oppilaiden mielipiteet koulun kehittämisessä, onko vastaaja löytänyt itselleen sopivan opiskelutavan, arvostaako hän omaa koulutyötänsä ja saako hän tarvitessaan tukiopetusta. Terveydentilaa koskevissa kysymyksissä vastaaja arvioi onko hänellä ollut erilaisia oireita ja sairauksia (mm. vatsakipuja, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, alakuloisuutta ja pelkoa) kuluvan lukukauden aikana.
Taustakysymykset ovat sukupuoli, ikä, luokka-aste ja luokkatunnus.
Aineistonkeruussa ei käytetty varsinaista otantamenetelmää, vaan vastaajiksi valikoitui aktiivisten vapaaehtoiskoulujen oppilaat. Koulun hyvinvointiprofiilia ei ole markkinoitu laajasti kouluille, vaan ne ovat kuulleet siitä esimerkiksi alan seminaareissa. Hyvinvointiprofiili on tarkoitettu koulujen omaksi työkaluksi, muun muassa kehittämistyön ja itsearvioinnin välineeksi. Samalla on kuitenkin sitouduttu luovuttamaan aineisto tutkimuskäyttöön.
Tutkimuslomake sijaitsee Opetushallituksen ylläpitämällä verkkosivuilla ja siihen vastaamiseen tarvitaan tunnusluku. Koulu voi rekisteröityä palvelun käyttäjäksi ja saada sitä kautta koulutunnuksen ja tehdä oppilailleen tunnusluvut. Oppilas täyttää lomakkeen ja kirjaa siihen myös saamansa tunnusluvun. Vain tunnusluvulliset vastaukset tallennetaan, joten kukin oppilas voi vastata vain kerran. Tietoteknisin ratkaisuin on varmistettu myös se, että ikää lukuun ottamatta kaikkiin taustakysymyksiin vastataan ja että kunkin aihealueen tutkimuskysymyksistä vastataan vähintään 2/3.
Vastaamismahdollisuuksia rajoittaa koulun aktiivisuuden lisäksi pääsy internetiin ja koulun halukkuus käyttää verkkotyökalua koulun kehittämistoiminnassa. Koulujen välillä on eroja esimerkiksi internet-yhteyden nopeuksissa, laitteissa ja niiden käyttämistavoissa.
Kyselyyn osallistui 35 koulua. Vastaukset antoi 5446 peruskoulun 7-9-luokkalaista.