Aineiston nimi

ISSP 2008: uskonto III: Suomen aineisto

Aineiston rinnakkainen nimi

Suomalaisten arvot ja uskonnollisuus 2008

Aineistonumero

FSD2410

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2410

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)
• Ketola, Kimmo (Kirkon tutkimuskeskus)
• Kääriäinen, Kimmo (Kirkon tutkimuskeskus)
• Niemelä, Kati (Kirkon tutkimuskeskus)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli suomalaisten arvoja, moraalikäsityksiä ja uskonnollisuutta. Vastaajilta kysyttiin kuinka oikeana tai vääränä he pitävät naisen ja miehen sukupuolisuhdetta ennen avioliittoa, naimisissa olevan henkilön avioliiton ulkopuolista sukupuolisuhdetta ja kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen henkilön sukupuolisuhdetta. Lisäksi tiedusteltiin mielipidettä abortin oikeutuksesta silloin, jos on suuri todennäköisyys, että lapsella on vakava vamma tai silloin, jos perhe on erittäin pienituloinen, eikä sillä ole varaa enää useampiin lapsiin.

Kartoitettiin myös vastaajien kokemaa luottamusta eduskuntaan, elinkeinoelämään ja teollisuuteen, kirkkoon ja uskonnollisiin organisaatioihin, tuomioistuimiin ja oikeusjärjestelmään sekä kouluihin ja koulutusjärjestelmään.

Vastaajille esitetyt väittämät käsittelivät mm. uskonnollisia johtajia, tieteestä saatavaa hyötyä, uskontojen aiheuttamia konflikteja sekä sitä, ovatko voimakkaita uskonnollisia käsityksiä omaavat ihmiset suvaitsemattomia muita kohtaan. Lisäksi kysyttiin onko kirkolla ja uskonnollisilla organisaatioilla liikaa valtaa Suomessa. Vastaajilta tiedusteltiin miten he suhtautuisivat jos toista uskontokuntaa tai toisenlaisia uskonnollisia näkemyksiä edustava henkilö kuin vastaaja itse avioituisi vastaajan sukulaisen kanssa tai olisi vastaajan kannattaman puolueen ehdokkaana vaaleissa. Väittämillä kartoitettiin myös vastaajien käsityksiä elämän tarkoituksesta ja merkityksestä.

Uskoa ja uskontoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin vastaajan ajatuksia Jumalasta ja Jumalan olemassaolosta. Vastaajilta kysyttiin uskovatko he kuoleman jälkeiseen elämään, taivaaseen, helvettiin, uskonnollisiin ihmeisiin, jälleensyntymiseen, nirvanaan tai esi-isien yliluonnollisiin voimiin. Kysyttiin myös mihin uskontoon vastaaja kasvatettiin, mikä on äidin, isän ja puolison uskonnollinen vakaumus. Kysyttiin kuinka usein äiti, isä tai vastaaja itse osallistuivat jumalanpalveluksiin tai muihin kirkollisiin toimituksiin vastaajan ollessa lapsi. Tiedusteltiin kuinka usein vastaaja rukoilee, onko hänellä kotona uskonnollisista syistä esillä pyhäkkö, alttari tai muita uskonnollisia esineitä ja kuinka usein vastaajalla on tapana käydä uskonnollisista syistä uskonnollisissa paikoissa. Haluttiin tietää kuinka uskonnollisena vastaaja itseään pitää sekä onko hän hengellinen ihminen, joka noudattaa uskontoaan. Vastaajan käsityksiä Raamatusta kartoitettin esittämällä Raamattua koskevia väittämiä. Tiedusteltiin myös vastaajien käsityksiä onnenamuleteista, ennustajista, henkiparantajista ja tähti- tai horoskooppimerkkeistä. Kartoitettiin myös vastaajien suhtautumista eri uskontoihin ja uskonnollisiin ryhmiin.

Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus, tulot, maakunta sekä vastaajan asuinaluetta kuvaavia tietoja.

Asiasanat

Jumala; arvot; asenteet; jumalat; moraali; usko; uskonnollinen identiteetti; uskonnollinen käyttäytyminen; uskonnolliset liikkeet; uskonnollisuus; uskonto

Tieteenala/Aihealue

• Humanistiset tieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Uskonto ja arvot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2008

Aineistonkeruun ajankohta

2008-09-19 – 2009-01-08

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastollinen kuntaryhmitys -muuttuja perustuu rekisteritietoihin.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 95 % ja ruotsinkielisiä 5 %. Valituista vastaajista oli kykenemättömiä vastaamaan 13 henkilöä, joten lomake lähetettiin 2487 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1136. Kato: yhteensä 1351, joista kieltäytyneitä 13, osoite tuntematon 5 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1333.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

45,7

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu lasten syntymävuodet (muuttuja k6). Syntymävuosimuuttujan voi saada käyttöön vain Tilastokeskuksen luvalla.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus) & Ketola, Kimmo (Kirkon tutkimuskeskus) & Kääriäinen, Kimmo (Kirkon tutkimuskeskus) & Niemelä, Kati (Kirkon tutkimuskeskus): ISSP 2008: uskonto III: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2010-04-15). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2410

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Ketola, Kimmo (2010). Uskontotilanteen muutos ja suomalaisten suhtautuminen eri uskontoihin. Teoksessa: Religionens återkomst. Brytningspunkter i kyrkan, religionen och kulturen - Uskonnon ylösnousemus. Kirkon uskonnon ja kulttuurin murros (toim. Tuomas Martikainen & Ville Jalovaara), 40-51. Magma-studie 4/2010. Helsinki: Finlands svenska tankesmedja Magma.

Taira, Teemu (2012). More Visible But Limited in Its Popularity. Atheism (and Atheists) in Finland. Approaching Religion. Special Issues on the New Visibility of Atheism in Europe 2(1): 21-35.

Ketola, Kimmo & Niemelä, Kati & Palmu, Harri & Salomäki, Hanna (2011). Uskonto suomalaisten elämässä. Uskonnollinen kasvatus, moraali, onnellisuus ja suvaitsevaisuus kansainvälisessä vertailussa. Raportti ISSP 2008 Suomen aineistosta. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja; 9.

Taira, Teemu (2014) Väärin uskottu? Ateismin uusi näkyvyys. Turku: Eetos.

Mantsinen, Teemu T. 2014 Helluntailaiset luokkakuvassa: Uskontokulttuuri ja yksilön luokka-asema Turun Helluntaiseurakunnassa. Turku: Turun yliopisto.

Ketola, Kimmo (2016) Kirkko, julkinen valta ja katsomusten markkinat: kirkon kriisin taustatekijät. Teoksessa: Alamäessä: kansankirkon kriisi (toim. Ketola, Mikko & Myllykoski, Matti), 8-22. Vartijan e-kirjajulkaisu: http://www.vartija-lehti.fi/alamaessa/

Mcphail, Brian L. 2019. Religious Heterogamy and the Intergenerational Transmission of Religion: A Cross-National Analysis. Religions 10(2).

Bechert, Insa. 2018. Comparing religiosity cross-nationally. About invariance and the role of denomination. Zeitschrift für Religion, Gesellschaft und Politik 2(1): 22.

O'brien, Timothy L., and Shiri Noy. 2018. Cultural Authority in Comparative Context: A Multilevel Analysis of Trust in Science and Religion. Journal for the Scientific Study for Religion 57(3): 495-513.

Thomson, Robert, Terry Royed, Elin Naurin, Joaquin Artes, Rory Costello, Laurenz Ennser-Jedenastik, Mark Ferguson, Petia Kostadinova, Catherine Moury, Francois Petry, and Katrin Praprotnik. 2017. The Fulfillment of Parties' Election Pledges: A Comparative Study on the Impact of Power Sharing. American Journal of Political Science 61(3): 527-42.

Henry, P.J., and Geoffrey Wetherell. 2017. Countries with Greater Gender Equality Have More Positive Attitudes and Laws Concerning Lesbians and Gay Men. Sex Roles 77(7-8): 523-32.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Schabel, Landon. 2018. More religious, less dogmatic: Toward a general framework for gender differences in religion. Social Science Research 75: 58-72.

Thiessen, Joel, and Sarah Wilkins-Laflamme. 2017. Becoming a Religious None: Irreligious Socialization and Disaffiliation. Journal for the Scientific Study of Religion 56(1): 64-82.

Dixon, Jeffrey C., Destinee B. Mccollum, and Andrew S. Fullerton. 2018. Who Is a Part-Time Worker Around the World and Why Does It Matter? Examining the Quality of Employment Measures and Workers' Perceived Job Quality. Sociological Spectrum 38(1): 1-23.

Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Wilkins-Laflamme, S. 2021. A Tale of Decline or Change? Working Toward a Complementary Understanding of Secular Transition and Individual Spiritualization Theories. Journal for the Scientific Study of Religion. doi: 10.1111/jssr.12721.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Rydzewski, P. (2022): "Sustainable development and religion. A European perspective." In: Problemy Ekorozwoju 17 (1):84-95. doi: 10.35784/pe.2022.1.08.

Molteni, Francesco and Biolcati, Ferruccio (2022): "Religious Decline as a Population Dynamic: Generational Replacement and Religious Attendance in Europe". In: Social Forces: 1-25.

Minna Hietamäki & Pekka Metso, Finland. Teoksessa Kenneth R. Ross, Annemarie C. Mayer & Todd M. Johnson (eds.), EUP Edinburgh Companions to Global Christianity Vol. 8: Christianity in Western and Northern Europe. Edinburgh University Press: Edinburgh 2024.

Pekka Metso, Ortodoksiksi kasvattaminen. Vanhempien käsitykset ja kokemuksen ortodoksisten lasten ja nuorten uskonnollisesta sosialisaatiosta. Julkaisematon käsikirjoitus. [Teoksen julkaisemisesta on aiesopimus Suomen teologisen kirjallisuusseuran kanssa, kaavailtu ilmestyväksi vuonna 2024]