Lapsiuhritutkimukset-sarjan aineistoissa kohteena ovat lapset ja heidän väkivaltakokemuksensa. Näitä kokemuksia on kartoitettu vuodesta 1988 lähtien. Tutkimuksissa selvitetään laajasti valtakunnan tasolla 6- ja 9-luokkalaisten lasten kokemuksia väkivallanteon sekä uhrina että seuraajana olemista. Tietoarkistoon on tallennettu aineistoja vuosilta 1988, 2008, 2013 ja 2022.
Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksia. Tarkasteltavina ovat muiden muassa ryöstöt, varkaudet, uhkaukset, pahoinpitelyt, perheväkivallan todistaminen, kuritusväkivalta, ikätovereiden keskinäinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta, koulukiusaaminen sekä matkapuhelinten ja internetin välityksellä tapahtuva häirintä. Uhritutkimukseen vastasi yli 13 000 lasta ja nuorta ympäri Manner-Suomen. Kysymykset perheessä koetusta väkivallasta, seksuaalisesta kanssakäymisestä ja hyväksikäytöstä on esitetty myös FSD2406 Lapsiuhritutkimus 1988 -aineistossa.
Aluksi vastaajalta kysyttiin tietoja kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, harrastuksista, ystävistä, lasten ja vanhempien välisistä kiistoista, terveydentilasta, tupakanpoltosta, mahdollisista huumekokeiluista ja alkoholin käytöstä sekä perheen taloudellisesta tilanteesta. Vastaaja arvioi myös, kuinka helppoa on puhua eri ihmisten kanssa omista huolista. Väitelausein selvitettiin vastaajan tunne-elämän, käyttäytymisen, tarkkaavaisuuden, kaverisuhteiden sekä sosiaalisen käyttäytymisen vahvuuksia ja vaikeuksia (Strengths and Difficulties SDQ-Fin).
Lasten ja nuorten kokemaa ns. tavanomaista rikollisuutta kartoitettiin kysymyksillä ryöstöistä, varkauksista, vahingonteoista, pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä sekä laittomista uhkauksista. Kysyttiin mm. kuinka monta kertaa vastaaja on joutunut edellä mainittujen tekojen uhriksi ja onko hän näiden tekojen seurauksena loukkaantunut. Lisäksi tiedusteltiin mm. rikosten tapahtumapaikkaa sekä tekijän sukupuolta, ikää, kansallista alkuperää ja päihteiden käyttöä. Kartoitettiin myös, onko vastaaja kertonut tapahtumista jollekin ja jos on niin kenelle.
Ikätovereiden ja sisarusten välistä väkivaltaa tarkasteltiin kysymyksillä pahoinpitelyistä sekä henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta. Perheväkivaltaan liittyen kysyttiin, onko vastaaja nähnyt 12 viime kuukauden aikana äitiin, isään tai sisarukseen kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi kartoitettiin vanhempien keinoja ratkaista lasten ja vanhempien välisiä riitoja, kuten murjottamista, haukkumista, väkivallalla uhkaamista, tönimistä, tukistamista, nyrkillä lyömistä, piiskaamista, potkimista tai aseella uhkaamista.
Vastaajan kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui (ehdottelu, hyväily, sukupuolielinten näyttäminen tai niiden kosketteleminen, yhdynnän jäljittely, yhdyntä yms.), kenen kanssa (tuntematon, ystävä, serkku, setä, täti, isä, äiti, veli, sisko jne.), minkä ikäisenä ja kuinka pitkän ajan kuluessa. Kysyttiin myös kuka aloitti seksuaalisen toiminnan. Lisäksi selvitettiin pakottiko, lahjoiko tai käyttikö toinen väkivaltaa saadakseen vastaajan mukaan ja olivatko osapuolet alkoholin vaikutuksen alaisia. Sukupuolista lähentelyä kokeneiden tuntoja tapauksen sattuessa ja sen jälkeen kartoitettiin. Kysyttiin myös kenelle, jos kenellekään, vastaaja on asiasta kertonut.
Lisäksi kartoitettiin yhdeksäsluokkalaisten seksuaalisia kokemuksia ikätovereittensa kanssa. Kysyttiin mm. ensisuudelmasta, seurustelusuhteista ja seksistä.
Kyselyn loppupuolella kartoitettiin internetin ja matkapuhelimen kautta välittyvää väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja ehdottelua sekä seksuaalista hyväksikäyttöä, joka on alkanut internetissä. Kysyttiin esimerkiksi onko vastaajalle lähetetty tai onko vastaaja itse lähettänyt uhkaus- tai häirintäviestejä. Lisäksi kartoitettiin koulukiusaamista. Kysymyksiä esitettiin niin koulutovereiden välisestä kuin opettajien oppilaisiin kohdistamasta kiusaamisesta. Vastaaja kertoi myös onko hän tehnyt kuluneiden 12 kuukauden aikana rikkeitä, kuten maalannut graffiteja seiniin, vahingoittanut koulun omaisuutta tai varastanut kaupasta. Lopuksi vastaaja arvioi, miltä tuntui vastata kysymyksiin.
Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan luokka-aste, ikä, sukupuoli, kotikieli sekä äidin ja isän ikäryhmä, syntymämaa, ammatti ja koulutus.
Tilastokeskus laati syksyllä 2007 edellisvuoden luokkatietojen perusteella erikseen otokset sekä suomen- että ruotsinkielisistä viides- ja kahdeksasluokkalaisista. Nämä neljä otosta ositettiin läänin, tilastollisen kuntaryhmän ja koulun koon mukaan. Otosyksikkönä oli luokka. Kouluista pyydettiin vastauksia 1-3 luokalta koulun koosta riippuen. Alkuperäisen otoksen koko oli 680 koulua, 984 luokkaa ja 20 334 oppilasta. Kaikkiin kouluihin otettiin yhteyttä ja 592 koulua, joissa oli yhteensä 856 luokkaa ja 17 822 oppilasta, lupautui mukaan kyselyyn. Osa kyselyyn lupautuneista kouluista ei järjestänyt oppilaille vastausmahdollisuutta. Lopullisessa aineistossa on 13 459 oppilaan vastaukset. Odotetuista vastausmääristä kuudesluokkalaisten osalta palautui 88 % ja yhdeksäsluokkalaisten osalta 64 %. Aineistossa ei ole systemaattista katoa.
Aineistonkeruu toteutettiin tietokoneluokassa opettajan johdolla oppitunnin aikana. Kyselylomake oli tutkimushankkeen internetsivuilla. Sivustolla mm. annettiin vastausohjeita ja jaettiin lisätietoja.