FSD2525 Nuorisobarometri syksy 1997

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
  • Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Asiasanat

arvot, asenteet, huumeet, instituutiot, kansallinen identiteetti, nuoret, politiikka, päihteet, tiedonvälitys, toimintaryhmät, vaikuttaminen

Sisällön kuvaus

Syksyn 1997 nuorisobarometrin pääteemoja olivat yhteiskunnallinen osallistuminen, politiikka ja valta. Nuorilta kysyttiin myös kansallisista ylpeydenaiheista ja päihteisiin liittyvistä käsityksistä.

Ensiksi esitettiin muutamia taustakysymyksiä liittyen muun muassa vastaajan koulutukseen. Sen jälkeen kysyttiin, onko vastaaja viimeisen viiden vuoden aikana vaikuttanut yhteiskunnallisiin päätöksentekijöihin tai ilmaissut mielipiteensä eri tavoilla. Kysyttiin esimerkiksi onko nuori osallistunut julkiseen mielenosoitukseen, kirjoittanut iskulauseen julkisen rakennuksen seinään, kirjoittanut yleisönosastoon tai osallistunut rakennuksen valtaamiseen. Tiedusteltiin myös missä määrin nuoret hyväksyvät erilaisten toimintaryhmien toiminnan Suomessa. Kysyttiin esimerkiksi hyväksytäänkö rakennusten valtaajien, skinheadien, anarkistien tai Greenpeacen toiminta täysin, jossain määrin, ei juuri lainkaan vai ei lainkaan.

Seuraavaksi esitettiin väittämiä suomalaisesta yhteiskunnasta. Kysyttiin vastaajilta ovatko nämä väitteistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "EU-jäsenyys on osoittautunut edulliseksi Suomelle", "hyväksyn työtoverikseni toista rotua olevan henkilön siinä kuin suomalaisenkin" ja "Suomeen on saatava lisää ydinvoimaloita energian saatavuuden turvaamiseksi". Nuorilta kysyttiin myös kuinka kiinnostuneita nämä ovat politiikasta.

Kartoitettiin myös yhteiskunnallisten instituutioiden vaikutusta mielipiteisiin ja vastaajien elämään. Lueteltiin erilaisia instituutioita ja kysyttiin kuinka paljon ne ovat vaikuttaneet vastaajan ajatuksiin ja mielipiteisiin politiikasta ja poliitikoista. Instituutioita olivat muun muassa vanhemmat, lehdistö, viranomaiset, ystävät tai kaverit sekä kirkko tai uskonto. Pyydettiin myös vastaajia nimeämään, mitkä kaksi instituutioista ovat vaikuttaneet ajatuksiin ja mielipiteisiin eniten. Seuraavaksi lueteltiin jälleen instituutioita ja kysyttiin vastaajilta, mitkä kaksi instituutioista vaikuttavat päätöksillään eniten vastaajan elämään. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi eduskunta, kansalaisjärjestöt, pankit, koulutuslaitokset ja tasavallan presidentti.

Nuorisobarometrissa kartoitettiin myös asenteita päihteidenkäyttöön ja huumeisiin. Esitettiin väittämiä ja kysyttiin ovatko vastaajat niistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat "on hyväksyttävää käyttää huumeita", "huumeiden käyttö tulisi sallia nykyistä yleisemmin" ja "huumeiden käytöstä annettavia rangaistuksia tulisi lieventää". Kartoitettiin myös vastaajien omaa päihteidenkäyttöä. Kysyttiin, ovatko nämä viimeisen kuuden kuukauden aikana polttaneet tupakkaa useammin kuin kerran, nauttineet alkoholia niin, että se tuntui toden teolla tai kokeilleet huumeita. Kysyttiin myös, onko vastaajille viimeisen kuuden kuukauden aikana tarjottu ostettavaksi huumeita.

Seuraavaksi tiedusteltiin yhteiskunnallisten instituutioiden vaikutusvallasta. Kysyttiin minkä verran vastaajien mielestä esimerkiksi poliittisilla puolueilla, poliisilla, perheellä tai asukas- ja paikallisyhdistyksillä on yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Kysyttiin myös mikä nuorten mielestä on mielenkiintoisin tiedonvälityksen kanava (esim. lehdistö, radio, internet, kirjat tai cd-rom).

Lopuksi kysyttiin nuorten kansallisista ylpeydenaiheista. Tiedusteltiin minkä verran suomalaisilla on nuorten mielestä aihetta tuntea ylpeyttä erilaisista asioista Suomessa. Asioita olivat muun muassa urheilusaavutukset, suomalainen sosiaaliturva, taide ja musiikki sekä suomalaisuus.

Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.