Aineiston nimi

Nuorisobarometri kevät 1999

Aineistonumero

FSD2528

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2528

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Kevään 1999 nuorisobarometrin pääteemoja olivat työelämä ja kulutus. Tutkimuksessa selvitettiin myös nuorten käsityksiä koulutuksesta, huumeista ja Suomen EU-puheenjohtajuudesta.

Aluksi kysyttiin työskentelyyn ja työttömyyteen liittyviä kysymyksiä. Vastaajilta tiedusteltiin ensin heidän nykyistä tilannettaan. Töissäkäyviltä kysyttiin tarkemmin työn luonnetta ja kestoa sekä sitä, kokevatko he nykyisten työtehtäviensä vastaavan saamaansa koulutusta. Työttömiltä kysyttiin, kauanko he ovat olleet työttöminä. Lisäksi nuorilta tiedusteltiin, millaisten tekijöiden he arvioivat estävän työllistymistä omalla kohdallaan ja nuorten kohdalla yleensä (vaihtoehtoina esimerkiksi vähäinen työkokemus, työn puute paikkakunnalla, matala palkkaus tai ulkomaalaiset Suomessa). Seuraavaksi esitettiin joukko väitteitä työelämästä, ja kysyttiin ovatko vastaajat niistä samaa vai eri mieltä (esimerkiksi "työelämässä pysyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista" ja "nykyinen sosiaaliturva tekee ihmisistä passiivisia ja vie heiltä halun yrittämiseen"). Tiedusteltiin myös vastaajien tulevaisuudensuunnitelmia. Kysyttiin aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua ulkomaille töihin tai opiskelemaan, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen.

Seuraavaksi tiedusteltiin asioista, jotka vaikuttavat vastaajien ostopäätökseen näiden hankkiessa kestokulutustavaroita. Kysyttiin muun muassa, vaikuttavatko sellaiset asiat kuin tuotteen kotimaisuus tai tuotteelle saatava takuu ostopäätökseen paljon, jonkin verran, vähän vai ei lainkaan. Lisäksi pyydettiin vastaajia nimeämään tärkein ostopäätökseen vaikuttava asia.

Tutkimuksessa kartoitettiin myös lyhyesti suhtautumista huumeisiin ja niiden käyttöön. Esitettiin erilaisia väittämiä huumeista (esimerkiksi "on hyväksyttävää käyttää huumeita") ja kysyttiin, ovatko vastaajat väittämien kanssa samaa vai eri mieltä. Lisäksi kysyttiin onko vastaajille tarjottu ostettavaksi huumeita viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana.

Lopuksi kysyttiin alkavasta Suomen EU-puheenjohtajakaudesta. Vastaajat kertoivat kuinka tärkeinä he pitävät, että Suomi vaikuttaa Euroopan unionissa erilaisiin asioihin (esimerkiksi ympäristönsuojelu, sukupuolten välinen tasa-arvo, ihmisoikeuksien turvaaminen ja EU:n ja Venäjän suhteiden kehittäminen).

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, maakunta, koulutus ja pääasiallinen toiminta.

Asiasanat

EU-politiikka; asenteet; huumeet; koulutus; kulutus; nuoret; tulevaisuudenodotukset; työelämä; työttömyys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Nuorisoasiain neuvottelukunta
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Ajallinen kattavuus

1999

Aineistonkeruun ajankohta

1999-03-22 – 1999-04-01

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 29-vuotiaat sekä 40 - 45-vuotiaat suomenkieliset suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Kevään 1999 nuorisobarometri toteutettiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina.

Vertailuryhmät on poimittu ottamalla mukaan jonkin rotaatioryhmän kaikki tapaukset tai poimimalla tietty määrä tasavälisellä poiminnalla. Ne ovat sellaisenaan edustavia (itsepainottuvia), mutta ne ovat verrokkiryhmiä, joita pitää aina tarkastella erikseen nuorisoaineiston rinnalla. Yhdessä nuorisoaineiston kanssa jakaumat eivät kerro totuutta esim. 15 - 45-vuotiaiden tai 15 - 64-vuotiaiden käsityksistä, koska silloin verrokkiryhmien vastaukset pitäisi painottaa vastaamaan niiden osuutta väestöstä. Korkean vastausosuuden vuoksi nuorisobarometrin datoissa ei ole käytetty painokertoimia.

Kevään 1999 nuorisobarometriin poimittiin 1412 suomenkielistä nuorta useammasta rotaatioryhmästä ottamalla mukaan kaikki 15 - 29-vuotiaat. Lisäksi poimittiin vertailuryhmään 250 aikuisikäistä (40 - 45-vuotiasta) henkilöä. Yhteensä barometrin brutto-otos oli 1662 henkilöä. Haastatteluja saatiin kaikkiaan 1460 ja kadoksi jäi siten 196 henkilöä (11,8 %). Haastattelun keskimääräinen kesto oli 9 minuuttia.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

88,2

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri kevät 1999 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2528

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Saarela, Pekka (1999). Nuorisobarometri 1/1999. Selvitys 15 - 29-vuotiaiden suomalaisten nuorten koulutukseen, työhön, työelämän muutoksiin sekä Suomen EU-puheenjohtajuuteen, kulutukseen ja huumeisiin liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora), Nuoran julkaisuja; 13

Laatuseloste: Työvoimatutkimus (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tyti/2010/04/tyti_2010_04_2010-05-25_laa_001_fi.html [viitattu 22.6.2010].

Julkaisut aineistosta

Saarela, Pekka (1999). Nuorisobarometri 1/1999. Selvitys 15 - 29-vuotiaiden suomalaisten nuorten koulutukseen, työhön, työelämän muutoksiin sekä Suomen EU-puheenjohtajuuteen, kulutukseen ja huumeisiin liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora). Nuoran julkaisuja; 13