Aineiston nimi

Nuorisobarometri syksy 1999

Aineistonumero

FSD2529

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2529

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Syksyn 1999 nuorisobarometrin pääteemoja olivat kulttuuripalvelut ja huumeet. Kyselyyn vastanneille nuorille esitettiin kysymyksiä liittyen esimerkiksi eri kulttuuripalveluihin asennoitumiseen ja huumeidenkäyttöön. Kulttuuripalveluiden käytöstä kysyttiin myös kohdejoukolta 30 - 64-vuotiaita suomalaisia.

Ensin tiedusteltiin asioita liittyen erilaisiin kulttuuripalveluihin. Kysyttiin paljonko vastaajien mielestä esim. nuorisotyöhön, kirjastotoimeen tai teatteriharrastuksiin tulisi panostaa, mikäli Suomen kansantalouteen tulisi liikkumavaraa. Kartoitettiin vastaajien asenteita mm. suomalaiseen kulttuurielämään, graffiteihin sekä kulttuuripalveluiden hintaan ja laatuun. Kysyttiin vastaajilta myös kuinka paljon eri palveluista pitäisi heidän mielestään maksaa.

Seuraavaksi kysyttiin kulttuuripalveluiden merkityksestä vastaajien elämässä. Tiedusteltiin kuinka tärkeitä mm. taidemuseot, rock-konsertit tai television amerikkalaiset elokuvat ovat vastaajien vapaa-ajan vieton kannalta. Kysyttiin myös miten eri kulttuuripalvelut auttavat vastaajia jaksamaan työ- tai opiskeluelämässä. Sen jälkeen selvitettiin, kuinka usein viimeisen vuoden aikana vastaajat ovat käyneet erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa tai -laitoksissa, esim. oopperassa tai urheilukilpailuissa.

Loput kysymykset osoitettiin nuorille, ja ne koskivat huumausaineiden käyttöä ja saatavuutta. Esitettiin joukko väittämiä (esim. "huumeiden saatavuus on tänä päivänä helppoa" ja "kannabistuotteiden käytöstä ei pitäisi antaa lainkaan rangaistuksia") ja kysyttiin, kuinka samaa tai eri mieltä nuoret ovat. Tiedusteltiin, miten todennäköistä olisi, että nuoret kokeilisivat huumeita, jos niitä heille tarjottaisiin. Kysyttiin myös minkä verran eri syyt vaikuttavat kielteiseen suhtautumiseen huumeita kohtaan niillä nuorilla, jotka eivät käytä huumeita. Lopuksi kysyttiin vielä, mikä syistä vaikuttaa kielteiseen suhtautumiseen eniten.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajien ikä, sukupuoli, maakunta, pääasiallinen toiminta ja koulutus.

Asiasanat

ajankäyttö; arvot; asenteet; huumeet; jaksaminen; kulttuuripalvelut; nuoret; tyytyväisyys; vapaa-aika

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuurista (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Nuorisoasiain neuvottelukunta
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Ajallinen kattavuus

1999

Aineistonkeruun ajankohta

1999-08-16 – 1999-08-27

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 64-vuotiaat suomenkieliset suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Syksyn 1999 nuorisobarometri toteutettiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina.

Vertailuryhmät on poimittu ottamalla mukaan jonkin rotaatioryhmän kaikki tapaukset tai poimimalla tietty määrä tasavälisellä poiminnalla. Ne ovat sellaisenaan edustavia (itsepainottuvia), mutta ne ovat verrokkiryhmiä, joita pitää aina tarkastella erikseen nuorisoaineiston rinnalla. Yhdessä nuorisoaineiston kanssa jakaumat eivät kerro totuutta esim. 15 - 45-vuotiaiden tai 15 - 64-vuotiaiden käsityksistä, koska silloin verrokkiryhmien vastaukset pitäisi painottaa vastaamaan niiden osuutta väestöstä. Korkean vastausosuuden vuoksi nuorisobarometrin datoissa ei ole käytetty painokertoimia.

Syksyn 1999 nuorisobarometriin poimittiin 916 nuorta useammasta rotaatioryhmästä ottamalla mukaan kaikki 15 - 29-vuotiaat. Haastatteluita saatiin lopulta 757, kadoksi muodostuen 17,4 %. Nuorten ohella kohdejoukkona kulttuuripalveluista haastateltiin myös 1053 30 - 64-vuotiasta suomenkielistä.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri syksy 1999 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2529

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Saarela, Pekka (1999). Nuorisobarometri 2/1999. Selvitys 15 - 29-vuotiaiden suomalaisten nuorten asennoitumisesta vapaa-ajan palveluihin sekä nuorten suhtautumisesta huumeisiin ja niiden käyttöön. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora), Nuoran julkaisuja; 15

Laatuseloste: Työvoimatutkimus (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tyti/2010/04/tyti_2010_04_2010-05-25_laa_001_fi.html [viitattu 22.6.2010].

Julkaisut aineistosta

Saarela, Pekka (1999). Nuorisobarometri 2/1999. Selvitys 15 - 29-vuotiaiden suomalaisten nuorten asennoitumisesta vapaa-ajan palveluihin sekä nuorten suhtautumisesta huumeisiin ja niiden käyttöön. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora). Nuoran julkaisuja; 15

Kinnunen, Maarit (2020). Juurista latvoille: Nuoret & elävä musiikki. Helsinki: LiveFIN ry.

Homi, H., Kinnunen, M., & Honkanen, A. (2021). Minä ihailen muusikkoa nimeltä Billie Eilish: Digitalisaation aiheuttamat muutokset 15-29-vuotiaiden musiikin kulutuksessa. Teoksessa M. Salasuo (Toim.), Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020 (ss. 159-172). Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Valtion nuorisoneuvosto & Nuorisotutkimusverkosto. ISBN 978-952-372-020-6