Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion verkkosivuilta.

Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä.

Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö.

Tämä englanninkielinen yhdistelmäaineisto koostuu vuosien 2003, 2007, 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaalien jälkeen kerättyjen aineistojen harmonisoiduista muuttujista. Yhdistetyt aineistot FSD1260, FSD2269, FSD2653, FSD3067 ja FSD3467 ovat osa Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset -sarjaa ja niiden käyntikyselyosuudet muodostavat Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta.

Yhdistelmäaineiston harmonisoidut muuttujat on nimetty fnes-alkuisiksi muuttujiksi (Finnish National Election Studies). Fnes-muuttujat koostuvat yhdestä tai useammasta eri kyselyaallon eli sarjan yksittäisen kyselyn muuttujasta. Kyselyaaltojen muuttujat on koodattu Tietoarkistossa uudelleen siten, että ne ovat keskenään vertailukelpoisia, ja yhdistetty tämän jälkeen fnes-muuttujaksi. Yhdistelmäaineiston mukana toimitetaan taulukko (bgF2556_eng.csv), josta käy ilmi, mitkä yksittäisten kyselyaaltojen muuttujat vastaavat mitäkin fnes-muuttujaa. Taulukko sisältää myös tiedot muuttujien aihealueista ja sisällöstä, muuttujien vertailtavuuteen liittyvät kommentit sekä aineiston harmonisoinnissa käytetyt SPSS-syntaksikomennot kommentteineen. Yhdistettyihin aineistoihin liittyvät muuttujatiedot ovat myös saatavilla Tietoarkiston englanninkielisessä Loda-pitkittäisaineistoportaalissa (https://loda.fsd.tuni.fi/).

Yhdistelmäaineiston muuttujista noin 130 on ollut mukana jokaisella kyselyaallolla. Lisäksi yli 200 muuttujaa on sisällytetty useampaan kuin yhteen kyselyyn. Loput muuttujat ovat yksittäisiä. Usein toistuvia muuttujia ovat muun muassa vastaajan kiinnostus politiikkaan, äänestäminen ja äänestämättä jättäminen, demokratiaa koskevat kysymykset sekä poliittisia asenteita mittaavat kysymykset.

Taustatietoina vastaajista on kerätty sarjan aikana kaiken kaikkiaan noin 70 eri muuttujaa. Kerätyistä taustatiedoista osa toistuu kaikissa sarjan kyselyissä, osa vain joissakin ja osa vain yhdessä kyselyssä. Kaikissa aineistoissa toistuvat taustamuuttujat ovat vastaajan sukupuoli, ammatti, asuinkunta ja asuinalueen tyyppi sekä vaalipiiri, koulutus, kotitalouden yhteenlasketut bruttotulot, kotitalouden lasten lukumäärä, kaikkien kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä, vastaajan kuuluminen kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön, uskonnollisuus, syntymävuosi, siviilisääty, työllisyystilanne nyt ja viimeisen kahdentoista kuukauden aikana, työttömyysjaksot, ammatti (ISCO-08), äidinkieli ja kotitaloudessa käytetty kieli.

2003 ja 2015: Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta. 2007, 2011 ja 2019: Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

2003: Otannan ensi vaiheessa jaettiin Suomi kuuteen osaan NUTS2-luokituksen (Etelä-Suomi (NUTS2=1,2), Keski-Suomi (NUTS2=3,4) ja Pohjois-Suomi (NUTS2=5)) ja kaupungistumisasteen (kaupunkimaiset kunnat ja maaseutumaiset kunnat) mukaan, jolloin saatiin kuusi ositetta. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) muodostaa oman ositteensa. Otannan toisessa vaiheessa ositteet jaettiin pienemmiksi alueiksi postinumeroiden perusteella niin, että jokaisessa näin muodostetussa pienemmässä alueessa oli saman verran asukkaita. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaiselta alueelta poimittiin lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu se henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. Aineiston keruu aloitettiin 17.3.2003 ja lopetettiin osissa siten, että haastattelut päättyivät 30.4.2003 ja perävaunulomakkeiden palautus päättyi 15.5.2003.

2007: Suomenkielisiä haastatteluja varten otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli- ja läänijakauma. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänoikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2002 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin niin, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä vastaajatavoitteeseen nähden kymmenkertainen satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista (yhteensä 3000 nimeä). Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 20.3.-23.4.2007 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut tehtiin 1.4.-20.5.2007. Perävaunulomakkeet palautettiin 22.5.2007 mennessä.

2011: Suomenkielisten haastattelujen otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla iän, sukupuolen ja läänijakauman mukaan. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Kaupunkialueilla haastattelijoille annettiin tarkka lähtöosoite, maaseutualueilla haastattelijat saivat valita itse lähtöosoitteen. Suomenkielisten käyntihaastatteluista pääosa tehtiin haastateltavien kotona, mutta 178 haastateltiin ns. hallihaastatteluina Taloustutkimuksen haastattelutiloissa pääkaupunkiseudulla ja 38 Rovaniemellä. Kaikki ruotsinkieliset haastateltiin kotona. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänioikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2009 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin siten, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä 1800 henkilön satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista. Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa.

Käyntihaastatteluihin osallistui yhteensä 1298 henkilöä, joista 1223 oli suomenkielisiä ja 75 ruotsinkielisiä. Ns. perävaunulomakkeen otti vastaan 1141 vastaajaa, joista 1080 oli suomenkielisiä ja 61 ruotsinkielisiä. Perävaunulomakkeita palautettiin hyväksytysti yhteensä 806 (71 %), joista 769 oli suomenkielisiä (71 %) ja 37 ruotsinkielisiä (61 %). Taloustutkimus lähetti perävaunulomakkeen täyttäneille ja erillisen yhteydenottokortin palauttaneille Ässä-arvan. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 18.04.-28.05.2011 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut toteutettiin 5.-24.5.2011. Perävaunulomakkeet palautettiin 14.6.2011 mennessä.

2015: Otanta pohjautuu etukäteistietoihin perusjoukon jakautumisesta ryhmiin. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti maakuntajaon pohjalta NUTS2-suuralueisiin. Toisessa vaiheessa otettiin huomioon kuntatyypit. Otannan perusteella valikoituivat lomakehaastatteluihin osallistuvat henkilöt. Haastattelun jälkeen vastaajia pyydettiin täyttämään vielä vapaaehtoinen kyselylomake, jota kutsutaan tutkimuksen yhteydessä perävaunulomakkeeksi. Aineisto koostuu 1 587 henkilön haastattelusta ja 684 henkilön täyttämästä kyselylomakkeesta, eli perävaunulomakkeesta. Otannnan perusteella valikoituneista 11 550 henkilöstä 4 044 kieltäytyi tutkimukseen osallistumisesta ja 5 919 henkilöä ei tavoitettu tai he eivät olleet kotona, kun haastattelu olisi toteutettu.

2019: Otos ositettiin ja kiintiöitiin alueen, kuntatyypin, kielen, sukupuolen ja iän mukaan. Kiintiöinti perustuu tilastotietoihin kohderyhmän jakautumisesta ryhmiin näiden tekijöiden mukaan. Vastaajakiintiöt jaettiin alueellisesti maakuntajaon (NUTS-3) perusteella suhteessa kohdehenkilöiden määrään näillä alueilla. Tämän jälkeen jokaisella alueella vastaajat kiintiöitiin vielä kuntatyypin mukaan (haja-asutus, taajama, kaupunki) käyttäen Eurostatin DEGURBA-aluejakoa. Uudenmaan kohdalla erotettiin myös Helsinki omaksi alueekseen. Näiden perusteella vastaajat valikoituivat haastatteluihin. Haastattelut tehtiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelija valitsi lähtöosoitteen satunnaisesti annetulta postinumeroalueelta. Lisäksi kaupunkialueilla osa haastatteluista tehtiin hallihaastatteluina, joissa haastattelija varmisti postinumeron perusteella, että vastaajia on riittävästi eri alueilta. Ruotsinkieliset haastattelut tehtiin niillä alueilla, joissa ruotsinkielisen väestön osuus on merkittävä. Ruotsinkielisiä haastatteluja tehtiin Uudellamaalla, Helsingissä, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla. Haastattelun jälkeen vastaajia pyydettiin täyttämään vielä vapaaehtoinen kyselylomake, jota kutsutaan perävaunulomakkeeksi. Perävaunulomakkeen täytti 753 henkilöä. Noin kaksi kolmasosaa haastatteluista toteutettiin huhti-toukokuussa. Puuttuvien kysymysten osalta aineistoa paikattiin puhelinhaastatteluilla 25.09.-05.10.2019.