Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimukset 2003-2019: yhdistetty aineisto

Aineiston rinnakkainen nimi

CSES

Aineistonumero

FSD2556

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2556

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Vaalitutkimuskonsortio
• Karvonen, Lauri (Åbo Akademi. Statsvetenskapliga institutionen)
• Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)
• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))
• Kestilä-Kekkonen, Elina (Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu)

Muut tekijät

• FSD1260: Vaalit ja edustuksellinen demokratia Suomessa -tutkimusryhmän muut jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Sami Borg (Tampereen yliopisto), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Helsingin yliopisto), Pertti Pesonen (Tampereen yliopisto), Jan Sundberg (Helsingin yliopisto), Risto Sänkiaho (Tampereen yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto)
• FSD2269: Poliittisen osallistumisen tyylit ja demokratian muodot: Suomi vertailevassa tarkastelussa -tutkimusryhmän jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Sami Borg (University of Tampere. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi, Vasa), Lauri Karvonen (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Helsingin yliopisto), Kim Strandberg (Åbo Akademi, Vasa), Jan Sundberg (Helsingin yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto) ja Tuomo Turja (Taloustutkimus) sekä Risto Sänkiaho (Tampereen yliopisto).
• FSD2653: Lomakesuunnitteluun osallistuivat myös vaalitutkimuskonsortion seuraavat jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Kimmo Elo (Turun yliopisto), Anne Maria Holli (Helsingin yliopisto), Tapio Häyhtiö (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu), Lauri Karvonen (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Svenska social- och kommunalhögskolan), Heikki Paloheimo (Tampereen yliopisto), Lauri Rapeli (Turun yliopisto), Jarmo Rinne (Tampereen yliopisto), Kim Strandberg (Åbo Akademi), Peter Söderlund (Åbo Akademi) ja Hanna Wass (Helsingin yliopisto)
• Borg, Sami (FSD3067) (Tampereen yliopisto)
• von Schoultz, Åsa (FSD3067) (Åbo Akademi)
• Strandberg, Kim (FSD3067) (Åbo Akademi)
• Tiihonen, Aino (FSD3067) (Tampereen yliopisto)
• Wass, Hanna (FSD3067) (Helsingin yliopisto)
• Westinen, Jussi (FSD3067) (Åbo Akademi)
• Grönlund, Kimmo (FSD3467) (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning)
• Borg, Sami (FSD3467) (Tampereen yliopisto. Johtamisen ja talouden tiedekunta)
• FSD3467: Vaalitutkimuskonsortion lomaketyöryhmän jäsenet (Sami Borgin lisäksi) Aino Tiihonen (Tampereen yliopisto), Peter Söderlund (Åbo Akademi) ja Kim Strandberg (Åbo Akademi)
• FSD3467: Vaalitutkimuskonsortion johtoryhmä kaudella 1.1.2018-31.12.2021: Kimmo Grönlund (pj, Åbo Akademi), Åsa von Schoultz (Helsingin yliopisto), Sami Borg (Tampereen yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto), Elina Kestilä-Kekkonen (Tampereen yliopisto) ja Kim Strandberg (Åbo Akademi)

Sisällön kuvaus

Tämä englanninkielinen yhdistelmäaineisto koostuu vuosien 2003, 2007, 2011, 2015 ja 2019 eduskuntavaalien jälkeen kerättyjen aineistojen harmonisoiduista muuttujista. Yhdistetyt aineistot FSD1260, FSD2269, FSD2653, FSD3067 ja FSD3467 ovat osa Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset -sarjaa ja niiden käyntikyselyosuudet muodostavat Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta.

Yhdistelmäaineiston harmonisoidut muuttujat on nimetty fnes-alkuisiksi muuttujiksi (Finnish National Election Studies). Fnes-muuttujat koostuvat yhdestä tai useammasta eri kyselyaallon eli sarjan yksittäisen kyselyn muuttujasta. Kyselyaaltojen muuttujat on koodattu Tietoarkistossa uudelleen siten, että ne ovat keskenään vertailukelpoisia, ja yhdistetty tämän jälkeen fnes-muuttujaksi. Yhdistelmäaineiston mukana toimitetaan taulukko (bgF2556_eng.csv), josta käy ilmi, mitkä yksittäisten kyselyaaltojen muuttujat vastaavat mitäkin fnes-muuttujaa. Taulukko sisältää myös tiedot muuttujien aihealueista ja sisällöstä, muuttujien vertailtavuuteen liittyvät kommentit sekä aineiston harmonisoinnissa käytetyt SPSS-syntaksikomennot kommentteineen. Yhdistettyihin aineistoihin liittyvät muuttujatiedot ovat myös saatavilla Tietoarkiston englanninkielisessä Loda-pitkittäisaineistoportaalissa (https://loda.fsd.tuni.fi/).

Yhdistelmäaineiston muuttujista noin 130 on ollut mukana jokaisella kyselyaallolla. Lisäksi yli 200 muuttujaa on sisällytetty useampaan kuin yhteen kyselyyn. Loput muuttujat ovat yksittäisiä. Usein toistuvia muuttujia ovat muun muassa vastaajan kiinnostus politiikkaan, äänestäminen ja äänestämättä jättäminen, demokratiaa koskevat kysymykset sekä poliittisia asenteita mittaavat kysymykset.

Taustatietoina vastaajista on kerätty sarjan aikana kaiken kaikkiaan noin 70 eri muuttujaa. Kerätyistä taustatiedoista osa toistuu kaikissa sarjan kyselyissä, osa vain joissakin ja osa vain yhdessä kyselyssä. Kaikissa aineistoissa toistuvat taustamuuttujat ovat vastaajan sukupuoli, ammatti, asuinkunta ja asuinalueen tyyppi sekä vaalipiiri, koulutus, kotitalouden yhteenlasketut bruttotulot, kotitalouden lasten lukumäärä, kaikkien kotitaloudessa asuvien henkilöiden lukumäärä, vastaajan kuuluminen kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön, uskonnollisuus, syntymävuosi, siviilisääty, työllisyystilanne nyt ja viimeisen kahdentoista kuukauden aikana, työttömyysjaksot, ammatti (ISCO-08), äidinkieli ja kotitaloudessa käytetty kieli.

Asiasanat

Internet; demokratia; eduskuntavaalit; ehdokkaat; joukkoviestimet; kansanedustajat; luottamus; poliittinen käyttäytyminen; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; vaalikampanjat; vaalikoneet; vaaliohjelmat (suunnitelmat); vaalipiirit; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus ja TNS Gallup

Ajallinen kattavuus

2003 – 2019

Aineistonkeruun ajankohta

2003 – 2019

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

2003 ja 2015: Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta. 2007, 2011 ja 2019: Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

2003: Otannan ensi vaiheessa jaettiin Suomi kuuteen osaan NUTS2-luokituksen (Etelä-Suomi (NUTS2=1,2), Keski-Suomi (NUTS2=3,4) ja Pohjois-Suomi (NUTS2=5)) ja kaupungistumisasteen (kaupunkimaiset kunnat ja maaseutumaiset kunnat) mukaan, jolloin saatiin kuusi ositetta. Pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) muodostaa oman ositteensa. Otannan toisessa vaiheessa ositteet jaettiin pienemmiksi alueiksi postinumeroiden perusteella niin, että jokaisessa näin muodostetussa pienemmässä alueessa oli saman verran asukkaita. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaiselta alueelta poimittiin lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu se henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. Aineiston keruu aloitettiin 17.3.2003 ja lopetettiin osissa siten, että haastattelut päättyivät 30.4.2003 ja perävaunulomakkeiden palautus päättyi 15.5.2003.

2007: Suomenkielisiä haastatteluja varten otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli- ja läänijakauma. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänoikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2002 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin niin, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä vastaajatavoitteeseen nähden kymmenkertainen satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista (yhteensä 3000 nimeä). Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 20.3.-23.4.2007 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut tehtiin 1.4.-20.5.2007. Perävaunulomakkeet palautettiin 22.5.2007 mennessä.

2011: Suomenkielisten haastattelujen otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla iän, sukupuolen ja läänijakauman mukaan. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Kaupunkialueilla haastattelijoille annettiin tarkka lähtöosoite, maaseutualueilla haastattelijat saivat valita itse lähtöosoitteen. Suomenkielisten käyntihaastatteluista pääosa tehtiin haastateltavien kotona, mutta 178 haastateltiin ns. hallihaastatteluina Taloustutkimuksen haastattelutiloissa pääkaupunkiseudulla ja 38 Rovaniemellä. Kaikki ruotsinkieliset haastateltiin kotona. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänioikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2009 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin siten, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä 1800 henkilön satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista. Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa.

Käyntihaastatteluihin osallistui yhteensä 1298 henkilöä, joista 1223 oli suomenkielisiä ja 75 ruotsinkielisiä. Ns. perävaunulomakkeen otti vastaan 1141 vastaajaa, joista 1080 oli suomenkielisiä ja 61 ruotsinkielisiä. Perävaunulomakkeita palautettiin hyväksytysti yhteensä 806 (71 %), joista 769 oli suomenkielisiä (71 %) ja 37 ruotsinkielisiä (61 %). Taloustutkimus lähetti perävaunulomakkeen täyttäneille ja erillisen yhteydenottokortin palauttaneille Ässä-arvan. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 18.04.-28.05.2011 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut toteutettiin 5.-24.5.2011. Perävaunulomakkeet palautettiin 14.6.2011 mennessä.

2015: Otanta pohjautuu etukäteistietoihin perusjoukon jakautumisesta ryhmiin. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin alueellisesti maakuntajaon pohjalta NUTS2-suuralueisiin. Toisessa vaiheessa otettiin huomioon kuntatyypit. Otannan perusteella valikoituivat lomakehaastatteluihin osallistuvat henkilöt. Haastattelun jälkeen vastaajia pyydettiin täyttämään vielä vapaaehtoinen kyselylomake, jota kutsutaan tutkimuksen yhteydessä perävaunulomakkeeksi. Aineisto koostuu 1 587 henkilön haastattelusta ja 684 henkilön täyttämästä kyselylomakkeesta, eli perävaunulomakkeesta. Otannnan perusteella valikoituneista 11 550 henkilöstä 4 044 kieltäytyi tutkimukseen osallistumisesta ja 5 919 henkilöä ei tavoitettu tai he eivät olleet kotona, kun haastattelu olisi toteutettu.

2019: Otos ositettiin ja kiintiöitiin alueen, kuntatyypin, kielen, sukupuolen ja iän mukaan. Kiintiöinti perustuu tilastotietoihin kohderyhmän jakautumisesta ryhmiin näiden tekijöiden mukaan. Vastaajakiintiöt jaettiin alueellisesti maakuntajaon (NUTS-3) perusteella suhteessa kohdehenkilöiden määrään näillä alueilla. Tämän jälkeen jokaisella alueella vastaajat kiintiöitiin vielä kuntatyypin mukaan (haja-asutus, taajama, kaupunki) käyttäen Eurostatin DEGURBA-aluejakoa. Uudenmaan kohdalla erotettiin myös Helsinki omaksi alueekseen. Näiden perusteella vastaajat valikoituivat haastatteluihin. Haastattelut tehtiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelija valitsi lähtöosoitteen satunnaisesti annetulta postinumeroalueelta. Lisäksi kaupunkialueilla osa haastatteluista tehtiin hallihaastatteluina, joissa haastattelija varmisti postinumeron perusteella, että vastaajia on riittävästi eri alueilta. Ruotsinkieliset haastattelut tehtiin niillä alueilla, joissa ruotsinkielisen väestön osuus on merkittävä. Ruotsinkielisiä haastatteluja tehtiin Uudellamaalla, Helsingissä, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla. Haastattelun jälkeen vastaajia pyydettiin täyttämään vielä vapaaehtoinen kyselylomake, jota kutsutaan perävaunulomakkeeksi. Perävaunulomakkeen täytti 753 henkilöä. Noin kaksi kolmasosaa haastatteluista toteutettiin huhti-toukokuussa. Puuttuvien kysymysten osalta aineistoa paikattiin puhelinhaastatteluilla 25.09.-05.10.2019.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

1253 muuttujaa ja 7175 havaintoa.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD1260 Eduskuntavaalitutkimus 2003

FSD2269 Eduskuntavaalitutkimus 2007

FSD2653 Eduskuntavaalitutkimus 2011

FSD3067 Eduskuntavaalitutkimus 2015

FSD3467 Eduskuntavaalitutkimus 2019

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tämän aineiston vastausvaihtoehtojen numeroinnit ja selitteet poikkeavat kyselyaaltojen kyselylomakkeista, koska kategorioita on jouduttu yhdistelemään, järjestelemään ja nimeämään uudelleen harmonisoinnin yhteydessä.

Aineistossa on mukana myös perävaunukyselyjen muuttujat. Sama kysymys on saattanut eri kyselyaalloissa ilmaantua joko perävaunulomakkeessa tai päälomakkeessa. Tämä johtaa erilaiseen tutkimusasetelmaan kyselyaaltojen välillä. Perävaunulomakkeen muuttujat tunnistaa muuttujan nimen aloittavasta p-kirjaimesta.

Kuvailussa mainitut tekijät ja muut tekijät -kohdan henkilöt ovat olleet vastuussa aineiston sisällöstä yhden tai useamman aineiston kohdalla, katso tarkemmat tiedot aineistokohtaisista kuvailuista.

Englanninkielisestä aineistosta puuttuu osa luokittelemattomista avovastausmuuttujista, jotka ovat mukana suomenkielisissä kyselyaalloissa. Tietoarkistossa on kyselyaaltojen yhdistämisen yhteydessä tehty year-muuttuja, johon on tallennettu kyselyvuosi kullekin havaintoyksikölle. Asuinkunta fnes4, syntymäkunta fnes424, vastaajan ammatti avovastauksena fnes844 ja vastaajan äidinkieli: muu, mikä -avovastaus fnes846 poistettu asiakasversiosta vastaajan tunnistamattomuuden varmistamiseksi.

Painokertoimet

Aineisto sisältää kielipainon (fnes616), joka korjaa aineiston FSD1260 (2003) kielisuhteet väestön todellisia kielisuhteita vastaavaksi. Manner-Suomen väestöstä oli 31.12.2002 suomenkielisiä 92,6 %, ruotsinkielisiä 5,1 % ja muita 2,3 % (lähde: Tilastokeskus, StatFin).

Aineisto sisältää kielisuhteen mukaisen painomuuttujan aineistoa FSD2269 (2007) varten (fnes756) sekä kielisuhteen mukaisen painomuuttujan (fnes757) FSD2269 perävaunuaineistoa varten. Ruotsia puhuvien osuus tiputetaan painoilla 5,5 prosenttiin, suomea puhuvien osuus on loput 94,5 %, koska aineistossa annetaan vain nämä kielivaihtoehdot.

Aineisto sisältää puoluepainomuuttujan (fnes947), joka painottaa aineiston FSD2653 (2011) vastaamaan puolueiden eduskuntavaaleissa saamaa äänijakaumaa.

Aineisto sisältää painomuuttujan (fnes1094), joka painottaa yhdistetysti aineiston FSD3067 (2015) vastaajien kieli-, ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirijakaumaa populaatiota vastaavaksi sekä puoluevalintaa vaalitulosta vastaavaksi.

Aineisto sisältää painomuuttujan (fnes1256), joka painottaa yhdistetysti aineiston FSD3467 (2019) vastaajien kieli-, ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirijakaumaa populaatiota vastaavaksi sekä puoluevalintaa vaalitulosta vastaavaksi.

Vuonna 2021 eduskuntavaalitutkimuksiin (2003-2019) on lisätty pääkyselylomakkeelle ja perävaunulomakkeelle uudet painomuuttujat (fnes1261-64), jotka mahdollistavat paremmin ajallisen vertailtavuuden eduskuntavaalitutkimusaineistojen välillä. Tutkijat suosittelevat käyttämään analyyseissa näitä päivitettyjä painomuuttujia. Painomuuttujien muodostuksesta kerrotaan tarkemmin liitteenä olevassa taustatietotiedostossa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Vaalitutkimuskonsortio & Karvonen, Lauri (Åbo Akademi) & Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto) & Borg, Sami (Tampereen yliopisto) & Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi) & Kestilä-Kekkonen, Elina (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimukset 2003-2019: yhdistetty aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2017-11-03). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2556

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Jansesberger, Viktoria Anna (2020). Participation Patterns of People-Centered-Democrats. Master´s thesis in Political Science, University of Salzburg

Dalton, Russell J. (2021). Modeling Ideological Polarization in Democratic Party Systems. Electoral Studies, Volume 72. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2021.102346

Hildén, Emil (2022) Hurudan effekt socioekonomiska faktorer har på valdeltagande i olika inkomstgrupper: En undersökning på hur utbildningsgrad, politiskt intresse, civilstånd och fackförbundsmedlemskap påverkar valdeltagande i olika inkomstgrupper i Finland. Fakulteten för samhällsvetenskaper och ekonomi, Åbo Akademi.

Nieminen, Jeremias & Simola, Salla & Tukiainen, Janne (2023): Political Representation and the Evolution of Group Differences within Parties: Evidence from 110 year of parliamentary speech. Aboa Centre for Economic Research Discussion Papers No. 161. https://ideas.repec.org/p/tkk/dpaper/dp161.html