Yliopistot seuraavat akateemisten työllistymisen laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen liittyviä tekijöitä yhdenmukaisilla uraseurantakyselyillä. Kyselyiden kohteina ovat noin viisi vuotta sitten valmistuneet ylemmän sekä päättävän alemman yliopistotutkinnon suorittaneet (maistereiden uraseuranta) ja noin kaksi - kolme vuotta sitten valmistuneet tohtorit (tohtoreiden uraseuranta). Valtakunnalliset maistereiden uraseurantakyselyt alkoivat vuonna 2005 ja tohtoreiden uraseurannat vuonna 2007. Kyselyissä mukana olevien yliopistojen määrä voi vaihdella eri keruissa. Uraseurantakyselyt toteutetaan yliopistojen valtakunnallisena yhteistyönä. Seurannan toteuttaa akateemisten ura-ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto. Sarjan arkistointi on päättynyt.
Tutkimuksessa selvitettiin vuonna 2003 Suomen yliopistoista valmistuneiden työelämään sijoittumista ja työmarkkinaliikkuvuutta viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Mukana oli 16 yliopistoa, ainoastaan neljä taideyliopistoa (Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, Taideteollinen korkeakoulu ja Teatterikorkeakoulu) jäivät pois seurannasta.
Ensimmäisessä osiossa selvitettiin vastaajien koulutus- ja työhistoriaa esimerkiksi kysymyksillä valmistumisen jälkeisestä koulutuksesta, työssäolon ja työttömyyden määrästä sekä työnantajien määrästä. Mikäli vastaajilla oli ollut työllistymisvaikeuksia, heitä pyydettiin arvioimaan työllistymistä vaikeuttavien tekijöiden, kuten työkokemuksen tai suhdeverkostojen puutteen, työmarkkinatilanteen, sukupuolen sekä valmistumisajankohdan vaikutusta omaan työllistymiseen.
Seuraavana aihepiirinä olivat tilanne valmistumishetkellä ja ensimmäinen työpaikka valmistumisen jälkeen. Näihin liittyen kysyttiin muun muassa, kuinka pitkä aika valmistumishetken ja ensimmäisessä työssä aloittamisen välillä oli sekä mikä oli ensimmäisen työsuhteen ja työtehtävien luonne. Lisäksi kysyttiin, oliko vuonna 2003 suoritettu tutkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaan, miten hyvin yliopistossa opittuja asioita pystyttiin hyödyntämään ensimmäisessä työssä ja miten työ vastasi vaativuudeltaan koulutusta.
Vastaajien nykytilannetta selvittävässä osiossa kysyttiin vastaavia asioita nykyisestä päätyöstä. Lisäksi kysyttiin muun muassa syyskuun 2008 bruttopalkkaa lisineen, luontoisetuineen ja ylityökorvauksineen. Vastaajat saivat myös arvioida työtyytyväisyyttä mittaavia väitteitä.
Viimeisessä osiossa arvioitiin yliopistokoulutuksen merkitystä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat tutkintoonsa työuransa kannalta sekä lisäksi he saivat arvioida kuinka tärkeitä erilaiset tiedot ja taidot ovat työssä ja miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti näitä työelämävalmiuksia. Tietoina ja taitoina listattiin muun muassa oman alan teoreettinen osaaminen, neuvottelutaidot, esimiestaidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot, viestintä eri kielillä sekä esiintymistaidot.
Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat sukupuoli, yliopisto, ikä luokiteltuna valmistuessa, koulutusala, tutkinnon laajuus ja tutkinnon taso.
Jokainen kyselyyn osallistunut yliopisto postitti lomakkeen suoraan valmistuneilleen ja lomakkeet palautuivat näihin yliopistoihin. Vastaukset koottiin yhdeksi tiedostoksi alkuvuodesta 2009. Lomakkeesta oli saatavilla suomen-, ruotsin- ja englanninkieliset versiot. Paperilomakkeen sijaan oli mahdollista vastata myös verkossa.