DDI-kuvailu: Innovaatioyliopiston perustaminen ja media 2008 DDI description: Creation of the Innovation University and the Media 2008 2577 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 1.0.0 Innovaatioyliopiston perustaminen ja media 2008 [metadata]. Metadataversio 1.0.0 (2011-06-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd2577; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2577 FSD:n aineistokuvailut (FSD metadata records), joiden tekijä on Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finnish Social Science Data Archive), on lisensoitu Creative Commons 1.0 Yleismaailmallinen (CC0 1.0) -lisenssillä. FSD:n aineistokuvailut (FSD metadata records) by Suomen yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (Finnish Social Science Data Archive) are licensed under a Creative Commons 1.0 Universal (CC0 1.0) license. FSD:n aineistokuvailut (FSD metadata records) av Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv (Finnish Social Science Data Archive) är licensierade under en Creative Commons 1.0 Universiell (CC0 1.0) licens. Innovaatioyliopiston perustaminen ja media 2008 Creation of the Innovation University and the Media 2008 2577 urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2577 10.60686/t-fsd2577 Reunanen, Esa Kunelius, Risto 0000-0003-3511-3710 Noppari, Elina 0000-0002-7654-5192 Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.

1.0 Reunanen, Esa (Tampereen yliopisto) & Kunelius, Risto (Tampereen yliopisto) & Noppari, Elina (Tampereen yliopisto): Innovaatioyliopiston perustaminen ja media 2008 [data]. Dataversio 1.0 (2011-06-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd2577; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2577 organisaatiot asiantuntijaorganisaatiot media joukkoviestimet julkisuus poliittinen päätöksenteko poliittinen viestintä vaikuttaminen valta julkinen valta eliitit Yhteiskuntatieteet Joukkoviestimet Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet

Aineistossa on haastatateltu henkilöitä, jotka osallistuivat innovaatioyliopiston perustamista koskevaan päätöksentekoon, ovat seuranneet sitä läheltä tai joilla on ollut intressi vaikuttaa siihen. Haastateltavien joukossa on politiikan, hallinnon, tutkimuksen, kansalaistoiminnan, ja elinkeinoelämän edustajia.

Haastattelun kysymykset käsittelevät sitä, miten mediajulkisuus on vaikuttanut haastateltavien toimintaan asian valmistelussa ja päätöksenteossa ja miten he ovat pyrkineet käyttämään mediajulkisuutta resurssina tavoitteidensa edistämisessä.

Haastatteluissa kartoitettiin haastateltavan ja hänen taustaorganisaationsa roolia, toimintatapoja sekä virallisia ja epävirallisia tapaamisia ja neuvotteluja liittyen innovaatioyliopiston perustamishankkeeseen. Haastateltavat kuvasivat organisaatioidensa viestintää, mediahallintaa ja mediajulkisuuden merkitystä innovaatioyliopisto-hankkeessa sekä organisaatioidensa toiminnassa yleisemmin. Haastateltavat kuvasivat myös, miten he itse seuraavat mediaa.

Haastattelut on tehty osana laajaa tutkimusprojektia nimeltään Media vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä. Innovaatioyliopiston perustamista koskevien haastattelujen lisäksi projekti on tuottanut myös kolme muuta aineistoa (FSD2576 Smash Asem -mielenosoitus ja media 2008, FSD2505 Hoitajien palkkakiista ja media 2007-2008 sekä FSD2504 Media ja valta -kyselyaineisto 2009).

Suomi Suomi Tapahtuma/prosessi/toiminta EventOrProcessOrActivity Organisaatio OrganizationOrInstitution Henkilö Individual Innovaatioyliopiston perustamiseen vaikuttaneiden sekä aiheesta käytyyn keskusteluun osallistuneiden tahojen edustajia, poliittisia toimihenkilöitä ja tutkijoita Kvalitatiivinen Poikkileikkausaineisto CrossSection Reunanen, Esa Kunelius, Risto Noppari, Elina Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta Nonprobability.Purposive

Haastateltaviksi valittiin henkilöitä, jotka osallistuivat innovaatioyliopiston perustamista koskevaan päätöksentekoon, seurasivat sitä läheltä tai joilla oli intressi vaikuttaa siihen. Elina Noppari teki kaksi haastattelua, muut haastattelut ovat Esa Reunasen tekemiä.

Kasvokkainen haastattelu Interview.FaceToFace Haastatteluteemat tai haastattelurunko InterviewSchemeAndThemes Aineisto on kuvailtu mahdollisimman kattavasti suomeksi ja englanniksi. Aineisto on tarkistettu ja muokattu yksityiskohtaisesti. Tarvittaessa aineistosta on poistettu tunnisteita. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Yhteensä 15 haastattelulitteraatiota rtf-tiedostoina. Lisäksi rtf-tiedostoista tuotetut html-tiedostot. Arkistoaineistossa ei ole mukana kahta haastattelua, joiden arkistoinnille ei saatu haastateltavien lupaa. Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi. Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. FSD2504 Media ja valta 2009 FSD2505 Hoitajien palkkakiista ja media 2007-2008 FSD2576 Smash Asem, oikeusprosessit ja media 2008 Kunelius, Risto & Noppari, Elina & Reunanen, Esa (2009). Media vallan verkoissa. Tiedotusopin laitoksen julkaisuja A 112. Tampere: Tampereen yliopisto. Media vallan verkoissa Kunelius, Risto & Reunanen, Esa (2008). Iltalehden suuri lupaus. Journalismikritiikin vuosikirja. Tiedotustutkimus 31:2, 45-63. Iltalehden suuri lupaus Noppari, Elina (2010). "Ihmisiähän tässä kaikki ollaan." Suomalaisten päättäjien ja journalistien vuorovaikutus ja luottamuksen rakentumisen käytännöt. Media & Viestintä 33:3, 32-49. "Ihmisiähän tässä kaikki ollaan." Suomalaisten päättäjien ja journalistien vuorovaikutus ja luottamuksen rakentumisen käytännöt. Reunanen, Esa & Kunelius, Risto & Noppari, Elina (2010). Mediatization in context: Consensus culture, media and decision making in the 21st century, the case of Finland. Communications 35:3, 287-307. Mediatization in context: Consensus culture, media and decision making in the 21st century, the case of Finland daF2577.por SPSS Portable ESIMERKKITAPAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ ESIMERKKITAPAUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1) Yleiskuva esimerkkitapauksesta ja asioiden hoidosta yhdessä sidosryhmien kanssa. 1) Yleiskuva esimerkkitapauksesta ja asioiden hoidosta yhdessä sidosryhmien kanssa.: Mistä nähdäksesi esimerkkitapauksessa pohjimmiltaan on kysymys? Mikä siinä oli poikkeuksellista ja mitä ehkä yleisempää se kertoo yhteiskunnan kehityksestä tai valtarakenteista? / Mikä on oma toimenkuvasi esimerkkitapauksen yhteydessä? Mitkä olivat keskeisimmät ratkaisut, joiden tekemiseen osallistuit esimerkkitapauksen yhteydessä? / Mitkä ylipäätään ovat työsi keskeisimmät tehtävät ja tavoitteet? / Mihin tahoihin piditte yhteyksiä esimerkkitapauksen yhteydessä? / Ovatko nämä muulloinkin keskeiset sidosryhmänne? Mitkä muut tahot ovat keskeisiä? / Minkä tyyppisiä keskusteluja käytte eri sidosryhmien edustajien kanssa virallisten tapaamisten ja yhteydenottojen välillä? Mikä on henkilökohtaisten suhteiden merkitys? Esimerkkejä. 2) Käsitys yhteiskunnallisen vallan jakautumisesta 2) Käsitys yhteiskunnallisen vallan jakautumisesta: Millä kaikilla osapuolilla nähdäksesi oli esimerkkitapauksessa todellista vaikutusvaltaa tapahtumien kulkuun? Kuinka tasaisesti valta näiden kesken jakautui? / Kuinka ylhäältä johdettua päätöksenteko oli? Määräsikö eri osapuolten kenttä miten edetään, vai tekivätkö eri osapuolten johdot ratkaisut kentästä riippumatta? / Ketkä olivat avainhenkilöt? / Oliko esimerkkitapaus vallan jakautumisen kannalta poikkeuksellinen? Jos oli, niin millä tavalla? 3) Organisaation ja sen toimintakäytäntöjen muutos, erityisesti muutos suhteessa mediaan 3) Organisaation ja sen toimintakäytäntöjen muutos, erityisesti muutos suhteessa mediaan: Miten oma organisaatiosi, sen toimintaympäristö ja toimintatavat ovat muuttuneet viimeisten parinkymmenen vuoden tai oman urasi aikana erityisesti suhteessa mediaan? Miten tiivistäisit olennaisimmat muutokset tai trendit? MEDIAKENTTÄ JA MEDIASUHTEET MEDIAKENTTÄ JA MEDIASUHTEET 1) Mihin tarkoituksiin ja millä tavalla haastateltavan organisaatiossa käytetään mediaa (käyttötarkoitustutkimus: haastateltava mediayleisönä) 1) Mihin tarkoituksiin ja millä tavalla haastateltavan organisaatiossa käytetään mediaa (käyttötarkoitustutkimus: haastateltava mediayleisönä): Mikä on tyypillinen päivittäinen mediadieettisi? Mitä viestimiä päivän kuluessa seuraat? / Mihin kolmeen, neljään erilaiseen luokkaan jaottelisit suomalaiset viestimet työsi näkökulmasta ajatellen niiden sisältöä, vaikutuksia ja käyttötarkoituksia? / Mikä viestimistä saadun tiedon rooli on työssäsi verrattuna muista lähteistä saatuun tietoon? Kuinka pätevänä ja hyödyllisenä pidät viestimistä saamaasi tietoa? / Miksi seuraat näinkin paljon viestimiä? Miksi ylipäätään on tärkeä tietää mitä julkisuudessa kirjoitellaan? Mitkä ovat asioita, joita viestimistä seuraat? / Miten median toimintatavat ja mediajulkisuus ovat nähdäksesi muuttuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden tai oman urasi aikana? 2) Millaiset ovat haastateltavan organisaation käytännöt yhteydenpidossa median kanssa 2) Millaiset ovat haastateltavan organisaation käytännöt yhteydenpidossa median kanssa: Millaista muodollista ja epämuodollista rutiiniyhteydenpitoa sinulla ja organisaatiollasi on viestimiin? Miten yhteydenpito muuttuu poikkeustilanteissa? Esimerkkejä. / Käyttekö toimittajien kanssa taustakeskusteluja? Mikä niiden osuus on yhteydenpidosta ja kuinka luottamuksellisia ne ovat? / Millaisissa tilanteissa taustakeskusteluja käydään? / Millaisissa tilanteissa otat itse yhteyden toimittajaan, milloin taas toimittajat ovat aloitteellisia? / Kuinka suuri osuus työajastasi kuluu toimittajien kanssa asioimiseen? Arvioi viikko- tai kuukausitasolla. MEDIAN VAIKUTUKSET MEDIAN VAIKUTUKSET 1) Julkisuuden ja päätösprosessien suhde: neljä vaihtoehtoa 1) Julkisuuden ja päätösprosessien suhde: neljä vaihtoehtoa: Millaisissa organisaatioosi liittyvissä tapauksissa a) päätösprosessit etenevät julkisuudesta riippumatta, b) asia tulee käsiteltäväksi median herättämän huomion vuoksi, c) haetaan itse medianäkyvyyttä, että asiaa saataisiin edistettyä, d) käynnistetään hanke jotta saataisiin medianäkyvyyttä? Esimerkkejä. / Miten arvioit esimerkkitapausta näiden vaihtoehtojen suhteen? 2) Miten media vaikuttaa haasteltavan organisaation työhön ja ratkaisuihin 2) Miten media vaikuttaa haasteltavan organisaation työhön ja ratkaisuihin: Media voi vaikuttaa ainakin kahdella tavalla: 1) henkilöt ja organisaatiot ennakoivat toiminnassaan median mahdollisia reaktioita ja suuntaavat toimintaansa näitä silmällä pitäen. 2) henkilöt ja organisaatiot reagoivat mediassa esitettyihin näkökantoihin jälkikäteen. Miten median tällaiset vaikutukset vaihtelevat hankkeen tai päätösprosessin eri vaiheissa (aloite, valmistelu, päätös, toimeenpano)? Esimerkkitapaus ja mahdollisesti muita esimerkkejä. 3) Median vaikutukset mielikuviin, julkisuudenhallintaan ja varsinaisiin päätösprosesseihin 3) Median vaikutukset mielikuviin, julkisuudenhallintaan ja varsinaisiin päätösprosesseihin: Mediajulkisuuden voi ajatella a) vaikuttavan organisaatiosta ja asioista syntyviin mielikuviin, b) synnyttävän puhetta, kannanottoja ja julkisuuskuvan korjaamiseen tähtäävää toimintaa, c) vaikuttavan varsinaisiin päätösprosesseihin (käsiteltäväksi ottaminen, valmistelu, ratkaisut). / Millaisissa tapauksissa medialla on vaikutusta kuhunkin näistä kolmesta tasosta? Esimerkkejä. 4) Mihin mediajulkisuuden vaikuttavuus perustuu 4) Mihin mediajulkisuuden vaikuttavuus perustuu: Mihin mediajulkisuuden vaikuttavuus nähdäksesi perustuu? Miksi oma organisaatiosi ja organisaatiot ylipäätään piittaavat mediajulkisuudesta? / Missä mielessä mediajulkisuus nähdäksesi ilmentää yleistä mielipidettä tai kansalaisten mielialoja? Millä tavoin katsot mediajulkisuuden puolestaan vaikuttavan yleiseen mielipiteeseen tai kansalaisten mielialoihin? Esimerkkejä. 5) Mitkä tekijät vaikuttavat median vaikuttavuuteen 5) Mitkä tekijät vaikuttavat median vaikuttavuuteen: Mitkä tekijät saavat organisaatiot, vaikka oman organisaatiosi, alttiiksi median vaikutuksille? / Millä tavoin vaikutukset riippuvat mediajulkisuuden määrästä? Vaikuttaako suurikaan mediajulkisuus lopulta varsinaisiin ratkaisuihin? / Miten median huomioiminen ratkaisuja tehtäessä vaihtelee sen mukaan ollaanko sidosryhmien kanssa yksimielisiä tai erimielisiä tai kuinka selvää itsellekään on mihin pyritään? / Mistä muista tekijöistä median vaikutus valmisteluun ja päätöksentekoon nähdäksesi riippuu? 6) Arviot median tietyistä vaikutuksista 6) Arviot median tietyistä vaikutuksista: Arvioi seuraavia mediajulkisuuden mahdollisia vaikutuksia esimerkkitapaukseen. Millä tavoin mediajulkisuus a) lisäsi tai vähensi vakavasti harkittavia ratkaisuvaihtoehtoja? b) sai arvioimaan uudelleen harkinnassa olleita vaihtoehtoja? c) hidasti tai nopeutti asioiden hoitoa? d) avasi tai lukkiutti keskustelua päätöksentekoon osallistuvien kesken? e) vaikutti toisten organisaatioiden avainhenkilöiden asennoitumiseen? f) vaikutti oman organisaation uskottavuuteen ja vaikutusvaltaan? MEDIAN TEHTÄVÄT JA MEDIA VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ MEDIAN TEHTÄVÄT JA MEDIA VAIKUTTAMISEN VÄLINEENÄ 1) Mihin haastateltavan organisaatio tarvitsee mediaa 1) Mihin haastateltavan organisaatio tarvitsee mediaa: Arvioi kuinka tärkeitä seuraavat viestinten tehtävät ovat oman organisaatiosi näkökulmasta ja esitä kustakin tehtävästä esimerkkejä. a) tiedottaminen b) julkisuuskuva c) vaikuttamisen väline d) palautekanava e) legitimaation tuottaja / Miten tarpeet vaihtelevat päätösprosessin eri vaiheissa? Käydään läpi eri vaiheet (aloite, neuvottelu, ratkaisu, toimeenpano) ja pohditaan mitkä tehtävät ovat minkin kohdalla tärkeimpiä. 2) Mihin median avulla pyritään vaikuttamaan 2) Mihin median avulla pyritään vaikuttamaan: Seuraavassa luetellaan organisaation julkisuustavoitteisiin liittyviä käsitepareja. Kunkin parin kohdalla vertaa tavoitteiden tärkeyttä ja käytettyjä keinoja. Esimerkkejä. a) oman organisaation julkisuuskuvan ja vaikutusvallan yleinen vahvistaminen vs. tiettyihin konkreettisiin asiakysymyksiin vaikuttaminen b) pitkän tähtäimen strategiset yhteiskunnalliset tavoitteet vs. kulloinkin ajankohtaiset kysymykset c) vaikuttaminen yleiseen mielipiteeseen vs. vaikuttaminen toisten organisaatioiden toimintaan ja niiden mahdollisuuksiin toteuttaa tavoitteitaan 3) Median avulla vaikuttamisessa käytetyt keinot 3) Median avulla vaikuttamisessa käytetyt keinot: Miten suunnittelitte ja asetitte julkisuustavoitteenne esimerkkitapauksessa? / Miltä osin suunnitelmanne ja tavoitteenne toteutuivat ja miltä osin ne eivät toteutuneet? / Kuinka suunniteltua ja tavoitehakuista toimintanne median kanssa yleensä on? Esimerkkejä harkituista julkisuusoperaatioista ja niissä käytetyistä keinoista. 4) Medialogiikka ja median hallittavuus 4) Medialogiikka ja median hallittavuus: Mitä olet urasi aikana oppinut mediasta ja sen toimintatavoista? Miten sen toimintalogiikan tai toimintaperiaatteen voisi tiivistää? Ja nyt puhutaan journalistisesta uutismediasta. / Miten nämä toimintatavat ja -logiikat tulivat esiin esimerkkitapauksessa? / Kuinka hyvin koet tuntevasi ja osaavasi ennakoida median toimintatavat? Jos sinua vaikka on haastateltu, niin osaatko jo ennustaa, mitä tulee otsikkoon? / Mikä on yleistuntumasi, kykenetkö sinä ja organisaatiosi saamaan julkisuudessa asianne haluamallanne tavalla esille? Esimerkkejä onnistumisesta. / Miltä osin mediajulkisuus taas toimii itsenäisesti tai hallitsemattomasti? Esimerkkejä tilanteista, joissa on tullut ongelmallista julkisuutta eikä sitä ole pystynyt hallitsemaan. 5) Median avulla vaikuttamisen teho ja siihen vaikuttavat seikat 5) Median avulla vaikuttamisen teho ja siihen vaikuttavat seikat: Milloin kannattaa toimia median avulla, milloin taas on tuloksekkaampaa neuvotella suoraan avainhenkilöiden kanssa? / Miten median merkitys vaikuttamisen välineenä riippuu siitä, ollaanko sidosryhmien kanssa yksimielisiä tai erimielisiä tai kuinka selvää itsellekään on mihin pyritään? / Kuinka tehokas vaikuttamisen väline media ylipäätään on verrattuna suoriin avainhenkilökontakteihin? MEDIAN VALLAN ARVIOINTI MEDIAN VALLAN ARVIOINTI 1) Median toiminta yleisen edun ja demokratian kannalta 1) Median toiminta yleisen edun ja demokratian kannalta: Miten arvioit median toimintaa esimerkkitapauksessa yleisen edun ja demokratian näkökulmasta? / Kuinka hyvin media toimii eri osapuolten todellisten intressien esiintuojana ja intressien välisen neuvottelun areenana? / Millaisissa tapauksissa julkisissa puheenvuoroissa ollaan tahallaan ymmärtämättä toisen osapuolen perusteita ja milloin taas julkisuudessa keskustellaan aidosti parhaan ymmärryksen mukaisesti? Miten keskustelun tällaiset piirteet tulivat esiin esimerkkitapauksessa? 2) Yhteiskunnan mahdollinen medioitumiskehitys (muiden yhteiskuntasektoreiden mukautuminen median toimintalogiikkaan) 2) Yhteiskunnan mahdollinen medioitumiskehitys (muiden yhteiskuntasektoreiden mukautuminen median toimintalogiikkaan): Mitä mieltä olet medioitumisteesistä, jonka mukaan median toimintalogiikka enenevästi määrää muiden yhteiskuntasektoreiden toimintaa? Miten ajattelet, että se näkyi esimerkkitapauksessa tai miten arvioisit että se pitää paikkaansa yleisemmin? / Johtiko media esimerkkitapauksessa tapahtumien kulkua, vai käyttivätkö muut tahot mediaa hyväkseen? Kenen käsikirjoituksen mukaan media esimerkkitapauksessa toimi?