Tekijät

• Mäkelä, Pia (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
• Mustonen, Heli (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Asiasanat

alkoholi (päihteet), alkoholinkäyttö, alkoholiongelmat, asenteet, elämänhallinta, huumeet, hyvinvointi, juomatavat, kotivalmistus, perheet, rahapelit, raittius, salakuljetus, terveys, tuonti

Sisällön kuvaus

Juomatapatutkimus 2008 kartoittaa suomalaisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, kulutettuja määriä, käytön seurauksia ja alkoholiin liittyviä asenteita. Aiemmat juomatapatutkimukset on tehty kahdeksan vuoden välein vuosina 1968, 1976, 1984, 1992 ja 2000. Tuorein aineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Aineisto koostuu osista: käyntihaastatteluilla kerätystä nk. perusaineistosta, rekistereistä saaduista taustamuuttujista ja haastattelun yhteydessä lisäkyselylomakkeella kerätystä aineistosta. Aineiston rahoittajat ovat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Suomen Akatemia, Alkoholitutkimussäätiö ja Alkoholiohjelma.

Alkoholinkäyttöön ja asenteisiin liittyen esitettiin ensin väitteitä. Väittämät käsittelivät muun muassa kohtuullista alkoholinkäyttöä, humaltumista ja alkoholinkäyttöä pienten lasten läsnä ollessa. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat juovat olutta ja viiniä ruokajuomina, ovatko he käyttäneet alkoholia viime aikoina lääkinnälliseen tarkoitukseen ja mitä eri alkoholijuomia vastaajat ovat nauttineet kuluneiden 12 kuukauden aikana. Aineisto sisältää konstruoidun b27-muuttujan, joka määrittelee vastaajat joko raittiiksi tai alkoholinkäyttäjiksi. Vastaajilta kysyttiin myös, milloin he nauttivat ensimmäisen kerran jotakin alkoholijuomaa ja minkä ikäisenä he olivat ensi kertaa humalassa.

Raittiiden suhdetta alkoholiin ja heidän juomattomuutta koskevia perustelujaan kartoitettiin ensin väitelauseiden avulla. Väitteet tarkastelivat mm. uskonnollista vakaumusta, terveyttä, periaatteita, pelkoja, hyvinvointia sekä ajan- ja rahankäyttöä. Edelleen kysyttiin alkoholin tyrkyttämisestä sekä sukulaisten ja tuttavien suhtautumisesta vastaajan raittiuteen. Lisäksi tarkasteltiin raittiiden aikaisempaa alkoholinkäyttöä.

Alkoholinkäyttäjien alkoholin kulutusta tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Vastaajat arvioivat, kuinka usein he ovat juoneet erisuuruisia määriä alkoholia yhtenä päivänä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin, kuinka usein ja kuinka paljon vastaajat ovat kyseisenä aikana juoneet olutta, siideriä, viiniä ja väkeviä juomia. Kartoitettiin myös, kuinka usein vastaajat juovat alkoholia baarissa ja niin että se tuntuu. Aineisto sisältää myös konstruoidun alkoholin vuosikulutusmuuttujan vkqfto08 sekä sen juomalajikohtaiset osat vkqfol08, vkqfvi08, vkqfsi08 ja vkqfvak08.

Alkoholin hankintaan ja valmistamiseen liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat kuluneiden 12 kuukauden aikana tuoneet eri alkoholijuomia ulkomailta, valmistaneet itse esimerkiksi sahtia, kiljua tai pontikkaa tai salakuljettaneet alkoholijuomia. Tiedusteltiin myös, minkälaisista määristä on kyse.

Vastaajien kokemia alkoholinkäytön aiheuttamia seurauksia kartoitettiin usealla eri kysymyksellä. Kysyttiin esimerkiksi juomisen hallinnasta, ympäristön reaktioista, yksittäisten juomakertojen seurauksista ja alkoholijuomien tuputtamisesta. Muiden alkoholinkäytön aiheuttamiin kokemuksiin liittyen kysyttiin, kuinka usein tuntemattomat tai puolitutut päihtyneet ovat pelotelleet, haukkuneet, lyöneet tms. vastaajia julkisilla paikoilla kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajat arvioivat onko heidän läheisillään alkoholiongelmia ja kuinka paljon läheisten alkoholinkäyttö on vaikuttanut vastaajien omaan elämään.

Vastaajien rahapelaamista kartoittava osio alkoi kysymyksellä rahapelaamisen useudesta. Mainittuja pelejä olivat esimerkiksi Veikkauksen viikoittaiset ja päivittäiset arvontapelit (Lotto, Jokeri, Keno jne.), raaputusarvat ja veikkaukset sekä rahapeliautomaatit ja nettipokeri. Lisäksi kysyttiin saaduista pelivoitoista, pelaamiseen käytetyistä rahasummista, pelaamiseen liittyvistä itse koetuista peliongelmista, syyllisyydestä ja päihteiden käytön sekä pelaamisen yhteyksistä.

Terveyteen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyen kysyttiin mm. vastaajien terveydentilasta, voinnista, pitkäaikaissairauksista, lääkärikäynneistä, alkoholinkäyttöön liittyvästä neuvonnasta, jaksamisesta, vaikeuksien kohtaamisesta, onnellisuudesta, itseluottamuksesta ja luottamuksellisista ihmissuhteista. Lisäksi kysyttiin vastaajien pituutta ja painoa sekä kartoitettiin tupakointia ja toimeentuloa. Käyntikyselyosion lopussa on haastattelijan täyttämiä tietoja haastattelun kestosta, paikasta, luotettavuudesta ja sujumisesta.

Lisäkysely sisältää kymmenen kohdan Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) -mittarin ja kysymyksiä huumeiden käytöstä. AUDITissa kartoitettiin, kuinka usein vastaajat juovat alkoholia sisältäviä juomia ja kuinka monta annosta he juovat kerralla. Kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat eivät ole pystyneet lopettamaan juomista, ovat juomisen takia laiminlyöneet tehtäviään ja sen seurauksena satuttaneet toisia. Edelleen kysyttiin, onko joku ollut huolissaan vastaajien alkoholin käytöstä ja suositellut juomisen vähentämistä. Muiden päihteiden käyttöön liittyen kysyttiin aluksi lääkkeiden käytöstä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen sekä liimojen ja liuottimien käytöstä. Vastaajat kertoivat, tuntevatko he huumeidenkäyttäjiä ja onko heille koskaan tarjottu huumeita joko ilmaiseksi tai ostettavaksi. Vastaajat erittelivät myös huumeiden, kuten hasiksen, marihuanan, amfetamiinin, heroiinin, kokaiinin ja ekstaasin kokeiluja ja käyttöä. Lopuksi kysyttiin huumeiden ja lääkkeiden käytöstä yhdessä alkoholin kanssa päihtymistarkoituksessa.

Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ikä (otoksen mukaisesti vuoden 2007 lopussa 15-69 vuotta), perhesuhteet, koulutus, pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema, kotitalouden koko, kuntaryhmä, suuralue, lääni, taajama-aste ja äidinkieli.