FSD2620 ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2620

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2620

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • International Social Survey Programme (ISSP)
  • Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
  • Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
  • Tanskanen, Eero (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)

Muut tekijät

  • Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
  • Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli yhteiskuntaa ja ympäristöä. Vastaajilta kysyttiin erilaisista yhteiskuntaan liittyvistä asioista sekä ympäristöongelmista, ympäristön saastumisesta ja ympäristön suojelusta. Lisäksi tiedusteltiin millaisiin toimiin oltaisiin valmiita luonnonsuojelun hyväksi.

Yhteiskuntaa käsittelevässä osassa kysyttiin, mitkä kysymykset olivat tärkeimpiä Suomen kannalta sillä hetkellä sekä esitettiin väittämiä talouden ongelmista ja tuloeroista. Kysytiin myös mitä asioita suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi painottaa, esitettiin väittämiä hallituksesta ja poliitikoista sekä tiedusteltiin luottamuksesta muihin ihmisiin.

Ympäristöongelmia käsiteltiin kysymällä, miten huolestuneita vastaajat olivat ympäristöasioista ja mitä ympäristöongelmia pidettiin Suomen kannalta merkittävimpinä. Vastaajille esitettiin myös useita väittämiä joilla kartoitettiin suhtautumista ympäristöön ja sen tulevaisuuteen. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka halukkaita vastaajat olisivat tekemään erilaisia asioita ympäristön hyväksi. Lisäksi kysyttiin kuinka vaarallisina erilaisia ympäristölle ongelmia aiheuttavia asioita pidettiin. Kysyttiin toimiiko Suomi rittävällä tavalla maailman ympäristönsuojelun hyväksi ja mitkä olisivat parhaat tavat saada Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä sekä suomalaiset perheineen suojelemaan ympäristöä. Haluttiin myös tietää, mikä energiamuoto Suomen tulisi asettaa etusijalle vastatakseen tuleviin energiatarpeisiinsa sekä tiedusteltiin jätteiden lajittelusta.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä perheen ja vastaajan tulot.

Asiasanat

ilmastonmuutokset; kierrätys; lajittelu; luottamus; yhteiskunta; ympäristö; ympäristön saastuminen; ympäristönsuojelu; ympäristöongelmat

Tieteenala/Aihealue

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Tilastokeskus

Tuottajat

  • Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos
  • Tilastokeskus
  • Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2010

Aineistonkeruun ajankohta

2010-10-22 – 2011-01-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakuntamuuttuja on yhdistetty aineistoon Tilastokeskuksen rekisteristä.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 95 % ja ruotsinkielisiä 5 %. Lomakkeita palautettiin 1211. Kato: yhteensä 1289, joista kieltäytyneitä 12, osoite tuntematon, kieliongelmat ym. 17 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1260.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

49

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD0115 ISSP 2000: ympäristö II: Suomen aineisto

FSD3513 ISSP 2020: ympäristö IV: Suomen aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Muuttujia 11b ja 18b ei ole arkistoitu. Niitä on vain käytetty apuna ammatteja luokiteltaessa.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2011-04-06). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2620

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Pollari, Sara (2015). Luottamuksen yhteydet suomalaisten ympäristöasenteisiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.

Haanpää, Leena (2016) Youth environmental consciousness in Europe: The influence of psycho-social factors on pro-environmental behavior. In: Green European. Environmental Behaviour and Attitudes in Europe in a Historical and Cross-Cultural Comparative Perspective. Routledge, 205-220.

Nordberg, Juhana (2016). Suomalaisten ympäristöasenteiden muutos ja väestöryhmittäiset profiilit 2000-luvulla. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.

Anna Johansson. 2018. Valosaaste Etelä-Karjalassa - yksityishenkilöiden näkemykset sekä kuntien ja metsäteollisuusyritysten valaisturatkaisut. Pro Gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 97 s.

Vainikainen, Ira (2018). Oma etu muutoshalukkuuden taustalla. Miten suomalaiset suhtautuvat ekososiaalipolitiikkaan? Kandidaatintutkielma, yhteiskuntapolitiikka. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.

Nuckols, Julia (2017). Participation in green consumption among Finnish citizens by different sociodemographic variables. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.

Laukkanen, Sanna (2018). Sukupuoli ja ympäristöasenteet : tarkastelussa naisten ja miesten väliset asenne-erot ympäristökysymyksissä. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Kestävän kehityksen opinnäytetyö.

Rautio, Ellinoora (2019). Tulotason yhteys yksilön ympäristöarvoihin ja ympäristötekoihin. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.

Tom W. Smith, Jibum Kim & Jaesok Son (2017) Public Attitudes toward Climate Change and Other Environmental Issues across Countries, International Journal of Sociology, 47:1, 62-80, DOI: 10.1080/00207659.2017.1264837

Sandra T. Marquart-Pyatt (2015) Public Opinion about the Environment: Testing Measurement Equivalence across Countries, International Journal of Sociology, 45:4, 309-326, DOI: 10.1080/00207659.2015.1098268

Hiromi Taniguchi & Gul Aldikacti Marshall (2018) Trust, political orientation, and environmental behavior, Environmental Politics, 27:3, 385-410, DOI: 10.1080/09644016.2018.1425275

Liz Dzialo (2017) The feminization of environmental responsibility: a quantitative, cross-national analysis, Environmental Sociology, 3:4, 427-437, DOI: 10.1080/23251042.2017.1327924

Luis, Silva, Christin-Melanie Vauclair, and Maria Luisa Lima. 2018. Raising awareness of climate change causes? Cross-national evidence for the normalization of societal risk perception of climate change. Environmental Science & Policy 80: 74-81.

Doyle, Joshua. 2018. Institutionalized collective action and the relationship between beliefs about environmental problems and environmental actions: A cross-national analysis. Social Science Research 75: 32-43.

Chan, Hoi-Wing, Vivien Pong, and Kim-Pong Tam. 2017. Cross-National Variation of Gender Differences in Environmental Concern: Testing the Sociocultural Hindrance Hypothesis. Environment and Behavior 51(1): 81-108.

Wang, Yan. 2017. Promoting Sustainable Consumption Behaviors: The Impacts of Environmental Attitudes and Governance in a Cross-National Context. Environment & Behavior 49(10): 1128-1155.

Domazet, Mladen, and Branko Ancic. 2017. How far for the money? Affluence and democratic degrowth potential in Europe. in Green European: Environmental behaviour and attitudes in Europe in a historical and cross-cultural comparative perspective, edited by Telesiene, Audrone and Matthias Gross. Abingdon: Routledge.

Russell Dalton & Robert Rohrschneider (2015) Environmental concerns during a time of duress: an introduction, Environmental Politics, 24:4, 523-529, DOI: 10.1080/09644016.2015.1023577

Vanheuvelen, Tom. 2017. Unequal views of inequality: Cross-national support for redistribution 1985-2011. Social Science Research 64: 43-66.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Harring, Niklas, Sverker C. Jagers, and Frida Nilsson. 2019. Recycling as a large-scale collective action dilemma: A cross-country study on trust and reported recycling behavior. Resources, Conservation, and Recycling 140: 85-90.

Johansson Sevä, I. & Kulin, J. 2018. A Little More Action, Please: Increasing the Understanding about Citizens' Lack of Commitment to Protecting the Environment in Different National Contexts. International Journal of Sociology 48(4).

Tam, Kim-Pong, and Hoi-Wing Chan. 2017. Environmental concern has a weaker association with pro-environmental behavior in some societies than others: A cross-cultural psychology perspective. Journal of Environmental Psychology 53: 213-23.

Gross, Matthias & Telesiene, Audrone (Eds.) 2016. Green European Environmental Behaviour and Attitudes in Europe in a Historical and Cross-Cultural Comparative Perspective. London and New York: Routledge.

Fairbrother, Malcolm. 2017. Trust and Public Support for Environmental Protection in Diverse National Contexts. Sociological Science 3: 359-82.

Jaeger, Mads Meier. 2018. Religion and Aggregate Support for Redistribution. Acta Sociologica Online First.

Vanheuvelen, Tom and Copas, Kathy 2018. The Intercohort Dynamics of Support for Redistribution in 54 Countries, 1985-2017. Societies 8(3).

Mayerl, Jochen, and Henning Best. 2018. Two Worlds of Environmentalism? Empirical Analyses on the Complex Relationship between Postmaterialism, National Wealth, and Environmental Concern. Nature + Culture 13(2): 208-231.

Heikkinen, Suvi (2020) Kvantitatiivinen tutkimus ympäristöasenteiden ja toimijuuden yhteydestä. Yhteiskuntapolitiikan kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Davidovic, Dragana, Harring, Niklas and Jagers, Sverker C. 2020.'The contingent effects of environmental concern and ideology: institutional context and people's willingness to pay environmental taxes.' Environmental Politics 29:4, 674-696.

Kuo, Hui-Ju and Fu, Yang-Chih. 2020.'Global Convergence and National Disparities in the Structure of Environmental Attitudes and Their Linkage to Pro-Environmental Behaviours.' Environmental Values 29:3, 261-291. DOI: 10.3197/096327119X15579936382680

Ogorevc, Marko, Primc, Kaja, Slabe-Erker, Renata, Kalar, Barbara, Dominko, Miha, Murovec, Mika and Bartolj, Tjasa. 2020.'Social Feedback Loop in the Organic Food Purchase Decision-Making Process.' Sustainability 12:10, 4174. DOI: 10.3390/su12104174.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Wang, Y., Hao, F. and Liu, Y. 2021. Pro-environmental behavior in an aging world: Evidence from 31 countries. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(4):1-13. doi: 10.3390/ijerph18041748.

Reyes, Joseph Anthony L. . 2021. How Different Are the Nordics? Unravelling the Willingness to Make Economic Sacrifices for the Environment. Sustainability 13(3):1294. doi:10.3390/su13031294

Liikamaa, Anri (2022). Arvojen ja toiminnan välinen ristiriita lentomatkustuksessa - Ilmastohuoli ja oma toimijuus Suomessa 2000 - 2019. Talous- ja sosiaalihistorian kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Veli-Matti Poutanen (2022) Concern and action aroused by the environment. Teoksessa Juhani Laurinkari & Pauli Niemelä (toim.) The Phenomenology of Human Security and Insecurity. Marburg: Metropolis-Verlag. 183-205.

Malerba, Daniele (2022): "The Effects of Social Protection and Social Cohesion on the Acceptability of Climate Change Mitigation Policies: What Do We (Not) Know in the Context of Low- and Middle-Income Countries?" In: European Journal of Development Research, 34 (3): 1358-1382. doi: https://doi.org/10.1057/s41287-022-00537-x

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.